#156 – Valikoiva kielimalli ja uusi tulliralli
Kiinalainen tekoäly-yhtiö Deepseek järisytti maailmaa. Trump ja Kiina lätkivät vuorotellen tulleja. Alkanutta käärmeen vuotta juhlittiin perinteisin merkein.
7.2.2025
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Politiikkauutisia, kuten miltei kaikkea muutakin Kiina-uutisointia on kuluneiden viikkojen aikana järisyttänyt kiinalaisen Deepseek-kielimallin julkaisu. Tehokas ja edullisesti koulutettu kielimalli lohkaisi siruvalmistaja Nvidian markkina-arvosta viidesosan, ja on herättänyt laajaa keskustelua tekoälykilvan tulevaisuudennäkymistä. Deepseekin lisäksi politiikkauutisissa on kuitenkin asiaa myös (tietenkin) Donald Trumpista, Afrikasta sekä Kiinan ja Intian suhteista.
Taloudessa koettiin nopea paluu Trumpin ensimmäisen presidenttikauden kauppasotatunnelmiin, kun Yhdysvallat ja Kiina lätkäisivät vuorotellen tuontitulleja toistensa vientituotteille. Lisäksi käymme läpi kansantalouksilleen keskeisten yritysten, TSMC:n ja Volkswagenin tilannetta Kiinan kanssa.
Kulttuuriosiossa kerromme kiinalaisen uudenvuoden juhlinnasta, hongkongilaisten maahanmuuttajien kohtaamista haasteista Britanniassa, kopioinnin historiallisesta ja kulttuurisesta hyväksyttävyydestä Kiinassa sekä Mao Zedongin aisaparina toimineen pääministeri Zhou Enlain kaksijakoisesta maineesta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Syväluotaus.
Uusi Juttu (6.2.2025): “Siirto sirusodassa. Kiinalaisen Deepseekin tekoälysovellus on herätys kaikille”
Viime kirjeen aikoihin alkoi kohina kiinalaisen Deepseek-yhtiön luomasta kielimallista, joka oli luotu väitetysti merkittävästi amerikkalaisia esikuvia pienemmillä koulutuskustannuksilla. Kuluneen kaksiviikkoisen aikana se ehti myllertää jo siruvalmistaja Nvidian osakekurssia ja herättää kysymyksiä Bidenin hallinnon asettamien puolijohdepakotteiden toimivuudesta – niiden kiristämistä onkin jo Yhdysvalloissa vaadittu. Lisäksi Euroopassa Italia on ehtinyt estää pääsyn Deepseekiin tietosuojahuolien vuoksi. Uudessa Jutussa Kiina-ilmiöiden Niko Vartiainen taustoittaa aihetta lisää.
Länsimaisessa mediassa huomio kohdistui nopeasti kielimallin ymmärrettävään mutta tiukkaan sensuuriin sekä taipumukseen tulkita maailmaa kommunistisen puolueen ideologisten linssien läpi. Esimerkiksi Ylen kuvaamassa videossa Deepseek ryhtyy kertomaan toimittajalle auliisti Tiananmen-aukion tapahtumiin liittyvästä sensuurista, kunnes vastauksen generointi yhtäkkiä katkeaa.
The Diplomatille kirjoittavan Zi Yangin mukaan sensuuri haittaa Deepseekin hyödyntämistä etenkin Kiina-tutkimuksessa, sillä kielimalli ei esimerkiksi käytännössä tunnusta edes koko kulttuurivallankumouksen olemassaoloa. Zin mukaan Deepseek on yhtä haluton keskustelemaan myös esimerkiksi nykypäivän Kiinan talousjärjestelmän ongelmista, minkä vuoksi kielimalli soveltuu tutkijoiden käsissä kenties lähinnä Xi Jinping -ajattelun syväluotaukseen.
Foreign Affairs (6.2.2025): "China’s Trump Strategy"
Foreign Affairsille kirjoittavan Yun Sunin mukaan Kiina on varautunut hyvin Donald Trumpin toiseen tulemiseen. Kiinan johdon näkökulmasta Trump voi saada tiettyjä lyhyen aikavälin voittoja, mutta kokonaisuutena hänen sekoileva kautensa tulee kiihdyttämään Yhdysvaltojen romahdusta. Yunin mukaan Kiinan lähestymistapa muistuttaa peilikuvaa Yhdysvaltojen Joe Bidenin kauden “invest, align, and compete” -strategiasta. Kiina pyrkii vahvistamaan talouttaan Trumpin hyökkäysten varalta, parantamaan suhteitaan lähialueen valtioihin (kuten Japaniin ja Intiaan) sekä kilpailemaan Yhdysvaltojen kanssa globaalin etelän suosiosta. Tällä reseptillä Kiina katsoo pärjäävänsä hyvin seuraavat neljä vuotta sekä vahvistavansa asemaansa kansainvälisen järjestelmän johtajana.
Sen sijaan Taiwanin strategia Trump-turbulenssissa navigoimiseksi vaikuttaa epäselvemmältä. CNN:n raportin mukaan Taiwanin sisäpolitiikka, etenkin presidentti Lai Ching-ten DPP-puolueelta puuttuva parlamentaarinen enemmistö, hankaloittaa yhtenäisen linjan muodostamista, mistä esimerkkinä parlamentti blokkasi miljardien dollarien lisäsijoitukset puolustukseen pian Trumpin virkaanastujaisten jälkeen. Trumpin Taiwan-lausunnot eivät myöskään ole olleet luonteeltaan myönteisiä. Kokonaisuutena Taiwanilla on edessään haastava nelivuotinen tasapainoilu kahden oikuttelevan supervallan välimaastossa.
Hybrid CoE (30.1.2025): "Hybrid CoE Research Report 13: Strings attached: China’s narrative influence in Sub-Saharan Africa"
Kiinan “narratiivinen vaikutusvalta” Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vahvistuu, toteaa Hybrid CoE:n uunituore raportti. Kenttätutkimukseen ja laajan lähdemateriaalin analyysiin pohjautuvan rapotin mukaan Kiina kokee olevansa “narratiivisessa sodassa” länsimaita vastaan. Afrikka on yksi tämän informaatiokamppailun keskeisimmistä näyttämöistä, ja siellä Kiina pyrkii esittämään itsensä sekä hankkeensa (kuten Vyö ja tie tai FOCAC) tasavertaisen kumppanuuden malliesimerkkeinä, kun taas lännen kuvataan edustavan imperialistista riistopolitiikkaa. Vaikka Kiina ei sinänsä levitä omaa poliittista järjestelmäänsä Afrikassa, vaikuttavat sen informaatiokampanjat raportin mukaan negatiivisesti alueen demokratiakehitykseen.
Yle (25.1.2025): "Analyysi: Trump sai Kiinan ja Intian kiinnostumaan toisistaan tositarkoituksella"
Kiina haluaisi liennyttää pahasti tulehtuneita Intian-suhteitaan, arvioi Ylen Pekingin kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Kiinan visioissa BRICS-ryhmästä (johon Intian ja Kiinan lisäksi kuuluvat myös mm. Venäjä, Brasilia ja Etelä-Afrikka) voisi kehkeytyä Yhdysvaltojen hegemonian vastainen ykkösnyrkki, mutta vain, jos Kiina ja Intia onnistuvat hautaamaan sotakirveensä. Odotukset olivat korkealla, kun Intian varaulkoministeri Shri Vikram Misri vieraili Pekingissä viime viikolla ja tapasi muun muassa Kiinan ulkoministeri Wang Yin. The Diplomatin analyysin mukaan hienovaraiset erot maiden tapaamista koskevissa julkilausumissa paljastavat, että luottamuksen palauttamiseen on vielä matkaa.
Lyhyesti:
Yle (7.2.2025): Panama vetäytyy Kiinan Vyö ja tie -hankkeesta.
Financial Times (6.2.2025): Yhtenä äänekkäimmistä susisoturidiplomaateista tunnettu Lu Shaye on nimitetty Kiinan Euroopan-asioiden johtoon.
AP News (4.2.2025): Yhdysvaltojen ja Filippiinien hävittäjät partioivat Etelä-Kiinan merellä.
Helsingin Sanomat (4.2.2025): Kiina rajoittaa uiguurien matkustamista edelleen.
Iltalehti (2.2.2025): Taiwan maksoi Fatim Diarran ja hänen miehensä lahjamatkan – Hinta 8 000 euroa.
Talous
Kuumaa: Kauppasota vol. 2.
The Guardian (6.2.2025): “‘Bring me my tariffs’: how Trump’s China plan was 40 years in the making”
The Guardianin pitkä artikkeli tarjoaa eräänlaisen historiikin Donald Trumpin ja Xi Jinpingin ajattelun kehityksestä mitä tulee kansainväliseen kauppaan ja Yhdysvaltojen ja Aasian maiden suhteisiin. Trump on puhunut tullien puolesta jo kauan ja suuntasi kritiikkinsä Japanin ylijäämäistä kauppatasetta kohtaan jo 1980-luvulla. Puheet kuulostavat eräänlaiselta esiasteelta nykyisille Kiina-linjoille. Artikkeli tarjoaa katsauksen myös Xi Jinpingin talousajatteluun. Sen mukaan Xin usko vientivetoiseen kasvuun juontaa yhtäältä muiden Aasian taloustiikerien kokemuksista ja toisaalta hänen omista kokemuksistaan maakuntien johtajana 1980- ja 1990-luvuilla. Lisäksi analyysin kohteeksi pääsee taloustieteilijä Michael Pettis, joka on profiloitunut yhtenä näkyvimmistä Kiinan “ylikapasiteettiteorian” puolestapuhujista.
Yle (4.2.2025) Näin Kiina vastasi Trumpin tulleihin – löysi heti Yhdysvaltojen heikon kohdan
Maailman kauppatantereilla on saatu nauttia voimallisista deja vu -hetkistä, kun Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ensimmäiseltä kaudella vauhtiin polkaistuun kauppasotaan Kiinan kanssa alettiin kirjoittaa uutta lukua. Siinä missä Kanada ja Meksiko saivat viime hetkellä kuukauden aikalisän ankarille 25 prosentin tulleilleen, ei Kiinan kanssa diiliä syntynyt.
Lopputuloksena syntyivät Yhdysvaltain langettamat 10 prosentin tuontitullit maahan saapuville kiinalaistuotteille, johon Kiinan vastaus oli analyytikkojen mukaan kivulias. Kiina laittoi 15 prosentin verolle hiilen ja nesteytetyn maakaasun, hieman halvemmalla pääsivät raakaöljy ja erinäiset härvelit – kaikki asioita, joilla Yhdysvallat mielellään kauppaa käy. Mikä kenties keskeisempää, Kiina asetti vastauksena myös vientirajoituksia raaka-aineille, kuten osalle Kiinan hallitsemista harvinaisista maametalleista, joita esimerkiksi USA:n puolustusteollisuus tarvitsee.
Kiinan vastatullien on määrä tulla voimaan tulevana maanantaina, joten on yhä mahdollista, että diplomatian kulisseissa vielä hierotaan diiliä. Tosin Trump ei ole kiirehtinyt soittoa Xi Jinpingin suuntaan, saatikka pitänyt Kiinan vastaiskua merkittävänä.
Jamestown Foundation (31.1.2025): “Star Hostage: TSMC, China’s Drive to Conquer Taiwan, and the Race to Win AI Superiority”
Taiwanin mikrosirutähti TSMC on viime vuosina pyrkinyt levittämään tuotantoaan maantieteellisesti laajemmalle, osittain parantaakseen omaa turvallisuuttaan mahdollisen konfliktin varalta ja osaltaan mukautuakseen Yhdysvaltojen ja muiden maiden teollisuuspolitiikan muutoksiin.
Jamestown-ajatushautomon China Brief -osiossa kirjoittajat nostavat esiin yhden mahdollisen pitkän aikavälin haavoittuvuuden: TSMC-konkareiden aivovuodon kiinalaisyrityksiin. TSMC omistaa tuotantolaitoksia myös Kiinassa, ja entisiä työntekijöitä on mennyt töihin kiinalaisiin puolijohdetehtaisiin, joista osa on Yhdysvaltojen pakotteiden alaisina. Kirjoittajat keräsivät dataa Linkedinin kaltaiselta MaiMai-sivustolta Kiinassa ja löysivät melko pikaisellakin katsauksella kymmeniä entisiä esimerkiksi tuotekehityksessä toimineita TSMC:läisiä, jotka ovat siirtyneet kiinalaisyritysten leipiin. Lisäksi paikallishallitukset Kiinassa pyrkivät usein edesauttamaan yritystensä rekrytointeja.
Financial Times (27.1.2025): “Volkswagen open to Chinese rivals taking over excess production lines in Europe”
Volkswagen-ryhmän automerkit elävät kovia aikoja osittain kiinalaiskilpailijoiden erinomaisen sähköautotarjonnan vuoksi. Saksassa onkin jo puhuttu ennennäkemättömistä tehtaiden sulkemisista. Yksi ratkaisu myös Kiinan ja Euroopan välillä kiistoja aiheuttaviin sähköautotulleihin voisi olla kiinalaistuotannon siirtäminen Eurooppaan.
Eurooppalaismerkit ovat iät ja ajat valmistaneet kiinalaismarkkinoille sovitettuja automalleja yhteistyössä kiinalaisfirmojen kanssa, mutta suunta saattaakin olla kääntymässä. VW-konsernin johtajat ilmaisevat FT:lle olevansa avoimia ajatukselle. Fiatin, Citroënin ja Peugeotin takana oleva Stellantis-konserni on jo hankkinut yksinoikeudet valmistaa ja myydä kiinalaista Leapmotor-merkkiä kansainvälisesti.
Lyhyesti:
Yle (5.2.2025): Venäläistä koivuvaneria saapuu Suomeen Kiinan kautta, kertoo tuore raportti.
The New York Times (4.2.2025): Kiina käynnisti Googlen määräävää markkina-asemaa koskevan kilpailuoikeudellisen tutkinnan.
Reuters (27.1.2025): Kiinan tehdastuotanto väheni yllättäen tammikuussa, taso alimmillaan viiteen kuukauteen.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (6.2.2025)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Käärmeen vuosi.
Financial Times (5.2.2025): “Hongkongers in UK struggle to make skills pay in job market”
Kiinan tukahdutettua Hongkongin suuret mielenosoitukset vuonna 2020 Iso-Britannia avasi hongkongilaisille siirtomaakauden perua olevan brittipassin haltijoille erityisen maahantulokanavan, jonka kautta Britanniaan on vuodesta 2021 alkaen saapunut yli 150 000 hongkongilaista. Kielitaitoisen, korkeasti koulutetun ja vakavaraisen maahanmuuttajaryhmän luulisi työllistyvän helposti, mutta hongkongilaiset ovat pudonneet eräänlaiseen porsaanreikään: tarjonta ei kohtaa kysyntää, joten osaavat hongkongilaiset ahertavat tehtaissa, ravintoloissa ja hotelleissa, eikä heille myönnetty erityisviisumi oikeuta julkiseen sosiaaliturvaan. Ongelmia aiheuttavat myös syrjintä sekä se, että arkielämässä hongkongilaisten englannin kielen taito ei usein ole sama kuin paperilla.
Sixth Tone (4.2.2025): “Spring Festival: UNESCO Listing Sparks Surge in Cultural Travel”
Kiinalaisen kalenterin mukainen vuosi vaihtui viime viikolla perinteisissä merkeissä: koko kansakunta laskettiin lomalle, ja niin liikennevälineet kuin turistikohteet täyttyivät ihmismassoista. Tänä vuonna matkailua pönkitti kiinalaisen uudenvuoden taannoinen pääsy Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, mikä sai kansalaiset kiinnostumaan perinnekulttuurikohteista, kuten kansantansseista, nukketeatterista ja temppelifestivaaleista. Kulttuuri- ja matkailuministeriön mukaan maassa tehtiin kahdeksanpäiväisen lomakauden aikana yhteensä 501 miljoonaa matkaa ja turismiin käytettiin 677 miljardia yuania, molemmat uusia ennätyslukemia. Myös ulkomaanmatkat kiinnostivat selvästi viime vuotta enemmän, ja suosituimpana kohdemaana oli tuttuun tapaan Japani.
Alkavan käärmeen vuoden kunniaksi useat mediat ovat tarjoilleet kuvakoosteita uudenvuoden juhlinnasta. The Guardianin ja BBC:n kollaaseissa nähdään Kiinan lisäksi kuvia myös eri puolilta Kaakkois-Aasiaa, mikä muistuttaa siitä, että perinteisen kiinalaisperäisen kuukalenterin mukaista vuodenvaihdetta juhlitaan myös muissa alueen maissa.
Helsingin Sanomat (28.1.2025): “Kiinalainen Poni”
Marraskuussa Shanghaissa avattiin maineikkaan suomalaismuotoilija Eero Aarnion ensimmäinen suuri näyttely Aasiassa. Aarnion muotoilusta nauttiakseen kiinalaisten ei kuitenkaan tarvitse maksaa maltaita, sillä sikäläiset verkkokaupat pursuavat halpoja kopioita esimerkiksi kuuluisasta Poni-tuolista. Siinä missä länsimaissa yhä useammin pöyristytään design-plagiaateista, kiinalaisilla on edelleen löysempi suhde koko kopioinnin käsitteeseen.
HS:n jutussa paneudutaan kopioinnin historialliseen ja kulttuuriseen statukseen Kiinassa: menneiden mestarien jäljittely on perinteinen kungfutselainen hyve, tekijänoikeuksien suojelu edusti kommunisteille pitkään pahaa individualismia, ja halpiskopioiden valmistajia on pidetty köyhiä puolustavina Robin Hood -hahmoina. Alkuperäisyyden käsitteen juuret ovat vastaavasti nimenomaan länsimaisessa kulttuurissa.
China Books Review (23.1.2025): “The Curse of the ‘Good Premier’”
Mao Zedongin oikeana kätenä toimineesta pääministeri Zhou Enlaista on kirjoitettu uusi elämäkerta, joka saa kysymään, oliko Zhou suuren ruorimiehen ylilyöntejä suitsinut maltillinen voima vai kyseisten ylilyöntien mahdollistaja. Zhouta on pidetty alkuperäisenä “hyvänä pääministerinä”, jollaisia on myöhemminkin nähty Kiinan kovia johtajia pehmentävinä aisapareina, ja hän sai lännessäkin suitsutusta Henry Kissingerin kaltaisilta hahmoilta. Chen Jianin Zhou Enlai: A Life ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan antaa lukijalle pieteetillä koostetut historialliset faktat omia johtopäätöksiä varten. Kirja piirtää kuvan vakaumuksellisesta vallankumouksellisesta, joka tarvittaessa turvautui väkivaltaan aatteen puolesta ja jonka päätöksillä oli usein tärkeä rooli Maon valta-aseman luomisessa.
Lyhyesti:
Helsingin Sanomat (6.2.2025): Vuodenvaihteessa pelästyttiin Kiinassa levinneestä “uudesta viruksesta”, joka olikin vanhastaan tuttu.
Yle (5.2.2025): Kisakuskipaikkansa Formula ykkösissä menettänyt Zhou Guanyu siirtyy Ferrarin reservikuljettajaksi.
Helsingin Sanomat (3.2.2025): Kiinalaisopiskelija hämmästyi suomalaisen koulun kuria.
Satakunnan Kansa (29.1.2025): Suomalaiskirjailijan esikoistrilleri havainnollistaa kiinalaisten hybridisodankäyntiä ja Tiktokia vakoojaohjelmana.
Helsingin Sanomat (29.1.2025): Raharikkaat venäläiset haluavat lastensa oppivan nyt kiinan kieltä – Se paljastaa suunnan, johon maa katsoo.
RADII (27.1.2025): Kiina suunnittelee turistiryhmien päästämistä Taiwaniin viiden vuoden tauon jälkeen.
Katsele & kuuntele
Bruegel (29.1.2025): “China's growing influence in the Western Balkans”
Brysseliläisen ajatushautomo Bruegelin podcastissa käydään läpi Kiinan vaikutusvallan kasvua muun muassa Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa. Kiinan rahoittamat infrastruktuurihankkeet alueella lisäävät Kiinan poliittista vipuvartta maita kohtaan. EU:n pitäisikin aktivoitua alueella enemmän, tutkijat arvioivat.
Chinese Whispers (27.1.2025): “What is China’s ‘United Front’ agenda?”
Lipsahtiko jokaisessa maailman skandaalissa kertaalleen rypeneen prinssi Andrewn viimeisin komellus kiinalaisagentin kanssa ohisuun? Tai haluaisitko kuulla siitä lisää? Nyt olisi sitä kontekstia, sillä Chinese Whispers -podi vie matkalle Kiinan vaikutustyökalun Yhteisrintaman hähmäiseen maailmaan. Läpileikkauksen tarjoaa Charlie Parton, entinen Kiinan-diplomaatti ja nykyinen Kiina-asiantuntija.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 21. helmikuuta 2025. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2025 Kiina-ilmiöt Oy