#155 – Trumpin toinen tuleminen: Tiktok-takertelua ja tariffeja

Trump avasi tullipelin yllättävän kevyesti. Kiinalainen tekoälymalli kilpailee ChatGPT:n kanssa. Tiktok-pakolaiset siirtyivät "oikeaan" kiinalaissovellukseen.

Jan 24, 2025

24.1.2025

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Politiikkauutisissa kärkisijaa piti maanantaina virkaansa astunut Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, jonka Kiina-linjausten voi arvella dominoivan myös tämän uutiskirjeen sisältöä seuraavat neljä vuotta. Toistaiseksi Trumpin sävy on kuitenkin ollut perin maltillinen, kun kritiikin kärki on kohdistunut paremmin Yhdysvaltojen rajanaapureihin ja läntisiin liittolaisiin.

Trumpin paluu näkyi myös talousuutisissa, missä huomiota herätti etenkin “uhkaus” kymmenen prosentin tuontitulleista Kiinalle. Ukaasi kuulostaa varsin kevyeltä verrattuna Trumpin aiemmin uhkaamiin 60 prosentin tulleihin, mutta kenties presidentti vasta hakee neuvotteluasemiaan. Talousuutisissa asiaa myös uudesta kiinalaisesta kielimallista sekä kiinalaisten sovellusten potentiaalista tietoturvariskeistä.

Kulttuuri-ilmiöissä huomiota keräsi suunnitellun Tiktok-kiellon aikaansaama amerikkalaisten ryntäys kiinalaiseen Rednote-sovellukseen, josta seurasi jos jonkinlaista kulttuurienvälistä kanssakäymistä. Lisäksi asiaa alkavasta käärmeen vuodesta, kommunistipuolueen vastustajien telkeämisestä psykiatriseen pakkohoitoon sekä kiinalaisen ruokakulttuurin sovittamisesta suomalaiseen makuun.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Trumpin paluu.

CNN (22.1.2025): "Xi and Putin hail tightening ties in call hours after Trump inauguration"

Xi Jinping ja Vladimir Putin keskustelivat puhelimitse pian Donald Trumpin virkaanastujaisten jälkeen, joskin miehillä on tapana jutustella vuodenvaihteen tienoolla muutenkin. Xin mukaan Kiina on valmis johtamaan maiden väliset suhteet “uusiin korkeuksiin”, kun taas Putin ylisti maiden pyrkimyksiä moninapaisemman maailman pystyttämiseksi sekä “jakamattoman turvallisuuden” lujittamiseksi. Myös Yhdysvaltojen-suhteista keskusteltiin, joskaan keskusteluiden tarkemmat sisällöt eivät ole tiedossa. Hieman ennen virkaanastujaisiaan myös Trump keskusteli Xi Jinpingin kanssa puhelimitse. Trumpin mukaan keskustelun sävy oli hyvä, ja Kiina ja Yhdysvallat tekevät töitä rakentaakseen parempaa ja turvallisempaa maailmaa.

Foreign Affairs (21.1.2025): "China Has Raised the Cyber Stakes"

Yhdysvalloissa paljastunut kiinalasiperäinen “Salt Typhoon” -kyberhyökkäys on herättänyt huolta Kiinan kybersodankäynnin kasvavasta intensiteetistä. Hyökkäys murtautui useisiin verkkoliikenne- ja infrastruktuuriyhtiöihin, ja sen avulla kiinalaishakkerit pääsivät käsiksi mm. miljooniin puheluihin ja tekstiviesteihin, joihin lukeutui myös sensitiivisempää valtionjohdon viestintää. Joe Bidenin kaudella Yhdysvallat pyrki määrätietoisesti puolustautumaan Kiinan kyberhyökkäyksiltä vahvistamalla etenkin valtionhallinnon tietoturvaa. Trumpin hallinto perii saman ongelman, mutta kovaa retorista linjaa ajavalta presidentiltä voidaan Foreign Affairsille kirjoittavan Adam Segalin mukaan odottaa ankarampia ja offensiivisempia toimia myös kyberavaruudessa.

Yle (20.1.2025): "Analyysi: Tiktok on tuhonnut amerikkalaisten poliitikkojen keskittymiskyvyn"

Trumpin lisäksi myös Tiktok on pysynyt sitkeästi Kiinaan kytkeytyvien uutisten eturintamassa. Viime sunnuntaina Yhdysvaltojen asettama takaraja Tiktokin sulkemiselle meni umpeen, minkä seurauksena lukemattomat amerikkalaiset tiktokkaajat ryntäsivät luovuttamaan dataansa suoraan kiinalaisille somepalveluille, kuten Rednotelle (ks. lisää kulttuuriosiosta). Pian virkaanastujaistensa (joihin myös Tiktokin toimitusjohtaja Shou Chew osallistui) jälkeen Trump, joka oli edellisellä kaudellaan kieltämässä Tiktokin, allekirjoitti presidentillisen asetuksen, jolla palvelulle annettiin 75 päivää armonaikaa siirtyä amerikkalaiseen omistukseen. Myös republikaanipoliitikot, jotka aiemmin ajoivat voimakkaasti Tiktokin kieltämistä turvallisuusuhkana, ovat kääntäneet nopeasti kelkkansa palvelun suhteen. Ylen Teemu Hallamaan mukaan “luottamus yhdysvaltalaiseen päätöksentekoon horjuu” vatvomisen seurauksena, mikä lienee varsin oikeansuuntainen arvio.

Se, ovatko Tiktokiin liittyvät uhkakuvat ylimitoitettuja, lienee näkökulmakysymys, mutta ainakin tuore saksalaistutkimus on osoittanut, että Tiktokin kautta uutisensa hankkivilla saksalaisilla on ruusuisempi käsitys Kiinasta ja Venäjästä. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi noin 57 prosenttia sanomalehtien tai television kuluttajista piti Kiinaa diktatuurina, kun taas Tiktokin swaippaajien keskuudessa osuus oli vain 28,9 %. Samanlaisia huolia kuuluu Taiwanista, jossa Tiktokia käyttävän nuorison parissa Taiwanin itsenäisyyden ja taiwanilaisen identiteetin kannatus vaikuttaa olevan laskusuunnassa.

The New York Times (19.1.2025): "Biden Made a Global Push to Constrain China. What Will Trump Do?"

Presidentti Joe Bidenin kaudella maailma ehti tottua Yhdysvaltojen varsin vakaaseen Kiina-linjaan, jota kuvattiin “hallituksi kilpailuksi”. Tavoitteena oli Kiinan nousuun vastaaminen rakentamalla liittoumia, rajoittamalla teknologian vientiä Kiinaan sekä vahvistamalla Yhdysvaltojen omaa teknologiateollisuutta. Trumpin noustessa valtaan tämän strategian jatko on katkolla, vaikka tuore ulkoministeri Marco Rubio antoikin senaatin kuulemisessa tukensa Natolle ja muille liittoumille ja nosti Kiinan Yhdysvaltojen suurimmaksi turvallisuuspoliittiseksi uhkaksi. AP:n mukaan monet Yhdysvaltojen liittolaiset ovat kuitenkin jo alkaneet proaktiivisesti lämmitellä suhteitaan Kiinaan, eivätkä Trumpin uhittelut tulleilla tai Grönlannin miehittämisellä luultavimmin tule auttamaan asiaa.

Mikäli Trumpin Kiina-politiikka kiinnostaa, The Wire China on julkaissut erittäin hyödyllisen katsauksen Trumpin hallinnon tiedossa oleviin Kiina-politiikan kärkinimiin. Lehti jakaa joukon kolmeen ryhmään: Rubion ja Mike Waltzin kaltaisiin Kiina-haukkoihin, bisnesmyönteisiin yrittäjiin, kuten kauppaministeri Howard Lutnick, sekä “villeihin kortteihin”, kuten Elon Musk tai mahdollinen tiedustelujohtaja Tulsi Gabbard. Jää nähtäväksi, miten ryhmien välinen dynamiikka lähtee muovautumaan, ja mihin suuntaan Trump itse lähtee kallistumaan.

Wall Street Journal puolestaan raportoi Trumpin ilmaisseen haluavansa vierailla kaudellaan Kiiinassa. Trump on myös viimeisin Kiinassa vieraillut Yhdysvaltain presidentti, sillä Biden ei omalla presidenttikaudellaan tehnyt Kiinan-matkaa. Trumpin ja Xin henkilökohtaisesta tapaamisesta on lähteiden mukaan jo käyty keskusteluja.

Lyhyesti:

Kauppalehti (21.1.2025): Kaapelin katkaissut kiinalaislaiva teki oudon tempun juuri ennen merivartioston tarkastusta.
Newsweek (14.1.2025): Venäläinen alus vetelehti taiwanilaisten tietoliikennekaapelien yllä yli kolme viikkoa.
Naval News (10.1.2025): Kiina rakentaa uudentyyppisiä maihinnousulauttoja.

Talous

Kuumaa: Tiedot Kiinaan, vaatteet Chilen aavikolle.

BBC (21.1.2025): “Trump considers 10% tariff on China from February”

Tätäkin uutiskirjettä dominoiva nimi on lähiajat luultavimmin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka on pistänyt hösseliksi maanantaisten virkaanastujaistensa jälkeen. Trump on luonnehtinut “tariffia” lempisanakseen, ja se löytyikin taas hyvin pian valtakauden alettua. Yhdysvaltain presidentti ilmoitti, että hän kaavailee Yhdysvaltoihin tuleville kiinalaistuotteille 10 prosentin lisätulleja helmikuun alusta alkaen rangaistuksena Kiinan roolista voimakkaan fentanyyli-huumeen alkulähteenä. Kiinalle mahdollisesti koituvat tariffit ovat huomattavasti keventyneet Trumpin kampanjapuheissa kuljettamasta 60 prosentista, ja mikäli Trumpin puheet pitävät, olisivat esimerkiksi Kanada ja Meksiko saamassa tuntuvammat 25 prosentin lisämätkyt niskaansa.

Kiinalle Yhdysvaltain-kaupan näkymät lukeutuvat makrotalouden kipupisteiden laveaan listaan, eikä Trumpin aikomus lisätulleista luonnollisesti ollut mieleinen. Mutta turbulenssia voi olla edessä myös yhdysvaltalaisyrityksille ja -kuluttajille. Äityvä tullinokittelu uhkaa lopulta myös amerikkalaiskuluttajan ostovoimaa, kun tullit kasvattavat kulutustuotteiden hintoja. Myös Kiinassa toimivat yhdysvaltalaisyritykset seuraavat selvästi hermostuneena, millaisen kurssin uusi hallinto ottaa suhteessa Kiinaan. Financial Timesin mukaan tällä hetkellä ennätysmäärä näistä yrityksistä kaavailee tai on toteuttamassa poistumista Kiinasta.

Myöskään Eurooppa ei ole välttynyt Trumpin lempisanalta. Yhdysvalloissa tarkkailtaneenkin myös sitä, miten EU:n suhde Kiinaan lähiaikoina rakentuu, sillä Trump on kritisoinut blokkia heikoksi suhteessa Kiinaan. Bloombergin mukaan kiinnostava ennakkotapaus voidaan saada Liettuaa koskevasta WTO-kanteesta, jonka käsittely on keskeytetty jo vuosi sitten, mutta jonka jatkosta EU:n pitää informoida Maailman kauppajärjestöä tulevien päivien aikana. EU:n tekemä kanne koskee Kiinan katkaisemaa Liettuan-kauppasuhdetta, kun Liettua salli Taiwanin avata diplomaattisen edustuston Vilnassa. Yhdysvallat haluaisi WTO:lta päätöksen Kiinan taloudellisesta painostuksesta, mutta EU on kuitenkin empinyt sen kanssa, kuinka vahvaa näyttöä sillä on väitteensä tueksi. Lähteet kertovat Bloombergille, että Yhdysvaltain tahtotila vaikuttanee siihen, että juttu pidetään yhä hengissä.

Arstechnica (21.1.2025): “Cutting-edge Chinese “reasoning” model rivals OpenAI o1—and it’s free to download.”

Kiinalainen tekoäly-yhtiö DeepSeek löi pöytään uuden “järkeilevän” kielimallinsa, joka on herättänyt suurta kiinnostusta tekoälyskenessä. DeepSeekin uudessa R1-kielimallissa on 671 miljardia parametria, ja sen on väitetty suoriutuvan useista tehtävistä vähintään yhtä hyvin kuin OpenAI:n kehittämä o1. Kumpikaan järkeilevä malli ei lähde perus-ChatGPT:n tyyliin suoltamaan välittömästi todennäköisyyksiin perustuvia sanajatkumoita, vaan pyrkii “simuloimaan järkeilyä” vertailemalla muutaman sekunnin ajan erilaisten väitteiden uskottavuutta.

DeepSeekin itsensä mukaan R1 peräti peittoaa o1:n useissa tehtävänannoissa, ja mikä parasta, yhtiö on antanut kielimallin kevyemmän, läppärilläkin pyörivän version ilmaiseksi ladattavaksi. Tätä mallia voi itse kukin kouluttaa mieltymyksensä mukaan, jopa kritisoimaan kiinalaistyyppistä sosialismia, sillä pääversio noudattaa tiukasti “sosialististen ydinarvojen” henkeä.

Helsingin Sanomat (16.1.2025): “Kuusi kiinalaisyritystä vie eurooppalaisten tietoja Kiinaan laittomasti, järjestö väittää”

Eurooppalaiset tiktokkaajat ja temuttajat ovat saaneet tarunhohtoisen oman kansionsa Kiinan valvovan isoveljen holviin, väittää itävaltalainen kansalaisjärjestö Noyb. Tietosuoja-asioihin erikoistunut järjestö on laatinut valituksen eurooppalaisille viranomaisille GDPR-rikkomuksista Tiktokin ja Temun lisäksi myös AliExpressistä, Xiaomista, Sheinistä ja WeChatista. Taustalla on tietosuoja-asetukseen sisältyvä vaade, ettei tietosuoja heikkene datan vaihtaessa sijaintia EU:n ulkopuolelle.

Kansalaisjärjestö Noyb vaatii yhtiöille tuntuvia, jopa neljään prosenttiin niiden kansainvälisestä liikevaihdosta yltäviä sakkoja. Noybilla on taustalla onnistuneita valituksia esimerkiksi amerikkalaisjäteistä Googlesta, Metasta ja Applesta, joiden toimet ovat päätyneet unionissa viranomaissyyniin ja peräti sakkoihin asti.

Aftonbladet (11.1.2025): “Vad händer med Shein-returerna?”

Ruotsin Aftonbladetin tutkiva moniosainen juttusarja pyrkii jäljittämään, mihin Shein-verkkokaupasta ostettujen ja palautettujen tuotteiden tie johtaa. Vaatteisiin laitettiin jäljittimiä, ja toimittajat pyrkivät seuraamaan niiden matkaa ruotsalaislähiön kiinalaisomisteisesta logistiikkakeskuksesta aina Genoan sataman kautta chileläisen aavikon kaatopaikalle. Juttusarja on aiheuttanut Ruotsissa vaatimuksia Shein-shoppailun tiukemman sääntelyn puolesta.

Lyhyesti:

South China Morning Post (22.1.2025): Kiinalaisvalmistajat sopeutuneet EU:n sähköautotulleihin, vienti jatkuu vahvana – suurimpia ostajia Belgia, Alankomaat, Saksa, Espanja ja Romania.
South China Morning Post (19.1.2025): Kiinalaistutkijat sanovat kehittäneensä uuden metodin edistyneiden mikrosirujen valmistamiseen ilman ASML:n laserlitografiakoneita.
Yle (19.1.2025): Valio sai uusittua äidinmaidonkorvikkeen vientiluvan Kiinaan, joka on ollut tarkkana laatuvaatimuksista vuoden 2008 melamiiniskandaalin jälkeen.
Reuters (13.1.2025): Kiinan ja Venäjän välinen kauppa jatkoi kasvuaan vuonna 2024 – vaihdon arvo päätyi ennätykselliseen 237 miljardiin dollariin.

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (23.1.2025)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Pieni punainen kirja.

South China Morning Post (23.1.2025): “Year of the Snake 2025: predictions, facts, myths and feng shui”

Kiinalainen uusivuosi koittaa jälleen ensi viikon keskiviikkona, ja South China Morning Post on koonnut tulevaa käärmeen vuotta käsittelevän päivittyvän tietopaketin. Tärkeimpinä ovat tietenkin kiinalaisen horoskoopin mukaiset ennustukset tulevan vuoden iloista ja suruista, mutta niiden lisäksi tarjolla on tietoa esimerkiksi punaisten kirjekuorten merkityksestä perinteisinä uudenvuoden lahjoina, tulevista käärmeteemaisista kiinalaiselokuvista, käärmeisiin liittyvistä kiinalaisista sanonnoista sekä käärmeen roolista kiinalaisessa mytologiassa. Selviääpä infopläjäyksestä sekin, miksi käärmeen vuonna syntyy yleensä tavallista vähemmän lapsia.

BBC (23.1.2025): “‘I had anti-government views so they treated me for schizophrenia’”

Kiinassa poliisin keinovalikoimaan on perinteisesti kuulunut asianmukaisten oikeusmenettelyjen kiertäminen lähettämällä hallitusta kritisoivia mielenosoittajia psykiatriseen pakkohoitoon. Lukuisien aktivistien kohdalla kommunistipuolueen kyseenalaistaminen on luokiteltu poliisin toimesta mielenhäiriöksi, johon ratkaisuksi on raastuvan sijaan määrätty psykoosilääkkeitä tai jopa sähköhoitoa.

Kyse on usein paikallistason sooloilusta, johon maan keskushallinto on aikanaan pyrkinyt puuttumaan esimerkiksi vuoden 2013 mielenterveyslailla. BBC:n laajan selvityksen mukaan tapausten määrä on kuitenkin viime aikoina kääntynyt jälleen nousuun, minkä arvellaan olevan seurausta kansalaisyhteiskunnan heikkenemisestä. Artikkelin ohella BBC on julkaissut aiheesta 50-minuuttisen videoreportaasin.

Sixth Tone (23.1.2025): “First Cafés, Then Bars – Now Young Chinese Study, Work at Disneyland”

Opiskelupaineiden ja pitkien työpäivien kanssa tunnetusti tuskailevat kiinalaisnuoret ovat pitkään etsineet rentoja paikkoja pänttäämiseen ja puurtamiseen. Nuoret ovat aiemmin kokoontuneet esimerkiksi hotellien auloihin, karaokehuoneisiin ja baareihin, mutta viime aikoina Kiinan sosiaalinen media on ollut pullollaan julkaisuja, joissa kerrotaan opiskelusta huvipuistoissa. Oppimisympäristöiksi ovat valikoituneet etenkin Shanghain Disneyland ja Pekingin Universal Studios, joiden toimistokäyttö toimii näppärästi vuosikorttien haltijoille. Sixth Tonen haastatteleman opiskelijan mukaan kieliopintojen kertaaminen Disneylandissa puolen tunnin matkan päässä kampukselta on osoittautunut oivalliseksi keinoksi yhdistää työ ja vapaa-aika.

Yle (17.1.2025): “Kiinalaiset kokit paljastavat, miten paljon he muokkaavat ruokia suomalaisille: ‘Asiakkaat sanoivat yäk’”

Kuten muissakaan länsimaissa, Suomessa ei ole pulaa kiinalaisista ravintoloista. Sen sijaan autenttisen kiinalaisen ruokailuelämyksen suhteen tilanne on toinen, sillä kiinalaiset ravintolat tunnetusti joutuvat muokkaamaan tarjontaansa paikalliseen makuun sopivaksi. Ylen jutussa ravintoloitsijat kertovat, mitä kaikkea on muutettava, jotta kiinalainen murkina sopii suomalaiseen suuhun. Esimerkiksi kanaa ei parane tarjoilla nahkoineen ja luineen, eikä täkäläisille kannata tyrkyttää myöskään kanan jalkojen, sian korvien tai naudan kielen kaltaisia kiinalaisherkkuja. Sen sijaan suomalaiset tahtovat lounasbuffetin, jossa painottuvat länsimaalaistettu Guangdongin eli Kantonin keittiö ja erinäiset uppopaistetut ruoat, joita kiinalaiset itse eivät pidä aitoina.

Helsingin Sanomat (15.1.2025): “Hellyttävä ansa?”

Yhdysvaltojen viime viikkojen Tiktok-tempoilulla oli kauppapoliittisen kärhämän ohella eräs yhteiskunnallisesti kiinnostava seuraus. Tiktokin kiellon pelossa monet amerikkalaiset siirtyivät samankaltaiseen ja niin ikään kiinalaiseen Rednote-sovellukseen, joka Kiinassa tunnetaan nimellä Xiaohongshu (“pieni punainen kirja”). Rednoten kiinalaista ja länsimaista versiota ei ole Tiktokin tapaan erotettu toisistaan, joten jenkeille tarjoutui yllättäen suora kanava kommunikaatioon kiinalaisten somettajien kanssa. Seurasi suorastaan hellyttävän hyvähenkistä kulttuurienvälistä kanssakäyntiä, jonka viattomuutta kuitenkin HS:n kirjeenvaihtajan mukaan rokottaa se, että Rednotessa esillä oleva kiiltokuvamainen nyky-Kiina on kuin suoraan kommunistipuolueen pienestä punaisesta pelikirjasta.

Kiinan hallinto ei silti välttämättä ole erityisen ihastunut Rednote-ilmiöstä. Satojentuhansien “Tiktok-pakolaisten” vyöryttyä Rednoteen yritys alkoi pika-aikataululla rekrytoida englanninkielisiä moderaattoreita valvomaan kansainvälisiä keskusteluja, ja Kiinan kyberturvallisuusviranomaisen kerrotaan olevan huolissaan kiinalais-amerikkalaisten keskustelujen karkaamisesta kiellettyihin aiheisiin. Vaikka englanninkielinen kommunikaatio on Rednotessa tuntuvasti lisääntynyt, näkyy ilmiö myös innostuksena kiinan kieltä kohtaan: esimerkiksi kielten opiskeluun tarkoitetun Duolingo-sovelluksen amerikkalaisten kiinan opiskelijoiden määrä kasvoi 216 prosentilla Rednote-ryntäyksen aikaan.

Lyhyesti:

BBC (20.1.2025): Kiina teloitti miehen, joka tappoi kymmenittäin ihmisiä viime marraskuun autohyökkäyksessä.
RADII (14.1.2025): Englannin eri aksenteilla mainospuheita pitävästä guangzhoulaisen valomainosfirman työntekijästä tuli viraalihitti.
Helsingin Sanomat (12.1.2025): Arvostelussa kuuluisan kiinalaiskirjailija Yan Lianken ensimmäinen suomennettu teos, joka “viihdyttää kaikessa karmeudessaan”.

Katsele & kuuntele

Peking Hotel (21.1.2025): "The death of U.S.-China engagement and the political future of China — with Susan Shirk"

Amerikkalainen tunnettu Kiina-tutkija Susan Shirk on vieraillut Kiinassa 1970-luvun alusta alkaen, tavannut useita merkkihenkilöitä Zhou Enlaista lähtien ja työskennellyt myös korkeissa asemissa Yhdysvaltain hallinnossa. Shirk tuntee henkilökohtaisesti myös useita nyky-Kiinan korkea-arvoisia viranomaisia. Shirk kertoo, miten huonontuvat Kiinan-suhteet ja kiristynyt sisäpolitiikka ovat vaikuttaneet hänen omiin kontakteihinsa ja miten hän uskoo Kiinan eliitin joukossa olevan suurta turhautumista Xi Jinpingin politiikkaa kohtaan. Shirkiä voi silti pitkällä tähtäimellä pitää optimistisena Kiinan kehitystä kohtaan, ja podcastissa kuullaan myös, miksi näin on.

Sinica Podcast (19.1.2025): "Xiaohongshu's "TikTok Refugees," with Ivy Yang and David Fishman"

Sinica-podcastin Kaiser Kuo keskustelee viestintäammattilainen Ivy Yangin ja Kiinan pikkukaupungeissa reissaavan energiakonsultti David Fishmanin kanssa Xiaohongshu-ilmiöstä ja siitä, miten Yhdysvaltojen “Tiktok-pakolaiset” on otettu vastaan. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun ulkomaalaiset ovat laajoin joukoin liittyneet “oikeasti” kiinalaiselle sosiaalisen median alustalle (Tiktok on länsimarkkinoille tehty versio kiinalaisesta Douyin-sovelluksesta). Kyseessä voisi olla myös ainutlaatuinen PR-mahdollisuus Kiinan hallitukselle, mutta eri asia on, osataanko odottamatonta mahdollisuutta hyödyntää.

China Power (16.1.2025): "China’s Polar Ambitions: A Conversation with Dr. Matthew Funaiole and Mr. Brian Hart"

Donald Trumpin Yhdysvaltojen lisäksi myös Kiina haluaa kohota arktiseksi suurvallaksi. Kiinan arktisista tavoitteista niin tieteen, talouden kuin diplomatiankin saralla keskustelevat CSIS:n tutkijat Matthew Funaiole ja Brian Hart.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 7. helmikuuta 2025. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.