Kiina-ilmiöt #61 – Etelänmatkoja, ilmastokriisin ratkoja ja Kouvolan junakatkoja

16.10.2020

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa. Näyttääkö kirje oudolta? Lue selaimessa täällä.

Kommunistisen puolueen sisäistä kuohuntaa ja presidentti Xin asemaa on tulkittu teelehdistä etenkin koronakriisin aikana. Jos mikroilmeistä ja sormen asennoista saattoi lukea valtaistuimen tutisevan ikuisen presidentin alla, jyrättiin nämä tulkinnat kvantitatiivisella kyselytutkimuksella. Sen mukaan kiinalaiset antavat keskushallinnolle kelpo arvosanan pandemian hoidosta. Lisäksi Xin Etelä-Kiinan visiitillä rikottiin vihdoin hiljaisuus, kun maakuntasatraapin kuultiin ylistävän Xin oppia kiinalaistyyppisestä sosialismista ensi kertaa sitten koronan leviämisen. Tyrskyjä puolueessa sen sijaan kohosi varapresidenttitasolla, kun Wang Qishanin sihteeri asetettiin korruptiotutkintaan.

Selitämme lisäksi muun muassa, mitä kuuma muotitermi “kehityksen kaksoissykli” tarkoittaa ja pohdimme, mitä seurauksia on sillä, että ympäri Kiinaa dynastista historiaa rakennetaan uusiksi tuhoamalla vanhaa. Huawein verkkolaitteiden tilanne Suomessa on myös tarkastelun alla, samoin kuin Kiinan virallisen somesoturin, Global Timesin päätoimittaja Hu Xijinin henkilökuva.

Huomaathan, että olemme siirtäneet kirjeemme jakelun Tinyletteristä Substackin puolelle. Syynä ovat muun muassa uuden alustan parempi tekninen laatu ja vakaammat tulevaisuuden näkymät. Palvelemme sinua kuitenkin samalla vakaudella ja lämmöllä kuin aiemminkin, rakas lukija. 

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Xin etelänmatka.

South China Morning Post (12.10.2010): “Chinese President Xi Jinping starts southern tour with call to have confidence in future

Kommunististen puolueen nokkamies Xi Jinping teki kolmiosaisen vierailun Etelä-Kiinan tärkeisiin kaupunkeihin. Xi vieraili Shenzhenin lisäksi Chaozhoussa ja Shantoussa. Shenzhen ja Shantou kuuluvat molemmat Kiinan ensimmäisiin erikoistalousalueisiin. Xi puhutteli kansaa kadulla maskitta. Xi sai “spontaaneja” suosionosoituksia. Xi osallistui Shenzhenin erikoistalousalueen 40-vuotisjuhliin. Xi kehui estoitta Shenzhenin mallia. Xin puhe oli keskisormi Hongkongille. Xi sai harvinaisen arvovallan osoituksen maakunnan johtajalta. Xin matka tasoitti myös tietä puolueen elitiille kohti loppukuun puolueen täysistuntoa. 

Toisaalta kovasta pöhinästä huolimatta jotkut irvileukaiset tahot kiinnitivät huomionsa pääsihteerin toistuvaan yskintään. Onko Xi’llä korona? Tuskinpa, arvioi spekulaatioita CNN, mutta Xi’n yskänpuuskista ja niiden voimakkuudesta oli turha etsiä tietoa kiinalaisen internetin syövereistä, mikä kuvaa ajan henkeä hyvin.

Foreign Policy (12.10.2020): “Beijing Believes Trump Is Accelerating American Decline

Yhdysvaltain tiedustelupalvelut arvioivat kesällä Kiinan kannattavan Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vakaampaa Joe Bideniä. Tämä on Brookings-instituutin Kiina-tutkimuksen päällysmiehen, Rush Doshin mukaan kuitenkin vain puolitotuus, sillä Kiina arvostaa myös Trumpin tehokkuutta Yhdysvaltain hegemonian alasajamisessa. Doshin mukaan Kiinan ulkopoliittinen strategia on aina lähtenyt liikkeelle Yhdysvaltain valta-aseman arviosta. Trumpin valinnan jälkeen Kiina tulkitsi Yhdysvaltain taantumisen kiihtyneen huippulukemiin ja modifioi strategiansa sen mukaisen ekspansionistiseksi. Kärkkäimmät Kiina-haukat näkevätkin Trumpin kakkoskaudessa oivan tilaisuuden nopeuttaa lännen ylivallan romahdusta, vaikka se jonkin verran kirpaisisikin.

The Diplomat (9.10.2020): "COVID-19 Has Dimmed Xi’s Approval Ratings Abroad – But Not in China"

PEW-tutkimuslaitoksen tekemän uunituoreen tutkimuksen mukaan Kiinan maine on kärsinyt kovan kolauksen koronaepidemian ja susidiplomatian seurauksena (tästä lisää jäljempänä). Sen sijaan Kiinan sisällä Xin arvostus vaikuttaa vahvistuneen. Tämä käy ilmi uudesta kyselytutkimuksesta, jossa on tiedusteltu lähes 20 000 kiinalaisen näkemyksiä maansa hallituksen toimista. Pääsääntöisesti keskushallitukselle on annettu koronakriisin hoitamisesta hyvät pisteet, mutta kyse on pohjimmiltaan vanhasta ilmiöstä: ongelmista syytetään maakuntatason viskaaleja ja Pekingin johtaville poliitiikoille tarjotaan vain suitsutusta.

Artikkelin mukaan Xin asema ei kuitenkaan ole järkkymätön, sillä vaikka korona on tuonut tilapäisen sisäpoliittisen buustin, eivät järjestelmän krooniset ongelmat ole kadonneet minnekään.

The Atlantic (8.10.2020): “How China Outsmarted the Trump Administration

Trumpin Yhdysvaltojen poistuessa ovet paukkuen kansainvälisistä instituutioista ja sopimuksista Kiinalle avautuu tilaisuus täyttää muodostunut valtatyhjiö ja ajaa omaa agendaansa yhä vahvemmin maailmalla. Näin kävi tänä vuonna Maailman terveysjärjestö WHO:n kohdalla, mutta kulisseissa Kiina on jo yli vuosikymmenen ajan vähin äänin miehittänyt erinäisiä YK:n alaisia järjestöjä ja hivuttanut omaa propagandaretoriikkaansa päätöslauselmiin. Kieli on vahva vallankäytön väline, ja YK:ssa on sen perustamisesta lähtien nahisteltu siitä, millä nimillä asioita kutsutaan. Kiina puskee vahvasti esimerkiksi “suvereniteetin” ja “taloudellisten oikeuksien” käsitteitä ihmisoikeuksien tilalle, ja Yhdysvaltojen vetäytyessä vapaaehtoisesti taka-alalle se onnistuu yhä helpommin.

Nikkei Asian Review (8.10.2020): “Whither Wang Qishan? All eyes on Xi's right-hand man

Vaka-vanhaa Wang Qishania on pidetty Xi Jinpingin luottomiehenä, joka on saanut jatkaa valtakunnan johtopaikoilla korkeasta iästään huolimatta. Lokakuun alussa huhumylly alkoi kuitenkin velloa, kun Wangin pitkäaikaisen ja luotetun sihteerin, Dong Hongin ilmoitettiin joutuneen korruptiotutkinnan alaiseksi. Kiinassa korruptiotutkinnat ovat harvoin tyystin vailla poliittista ulottuvuutta, joten on spekuloitu onko Dongin tutkinta varoitus Wangille – vai peräti Wangin oman puhdistuksen lähtölaukaus?

War on the Rocks (7.10.2020): “Why the Pentagon Should Focus on Taiwan

Yhdysvallat on asettanut Kiinan tärkeimmäksi kilpailijakseen ja myös maan asevoimat varustautuvat siten ensisijaisesti Kiinaa vastaan käytävään sotaan. Mutta missä ja mistä panoksista tällainen sota käytäisiin? WOR:lle kirjoittaneet Elbridge Colby ja Jim Mitre argumentoivat, että todennäköisin konflikti syttyisi Kiinan yrittäessä vallata Taiwanin, ja niinpä Yhdysvaltain strategisen suunnittelun tulisi keskittyä tämän skenaarion ympärille muiden kustannuksella. Haaste on melkoinen ja vaatisi asevoimilta huomattavaa sopeutumista, mutta kirjoittajien mukaan välttämätön, mikäli Kiinan alueellisia hegemoniapyrkimyksiä halutaan torpata ja säilyttää kasvot liittolaisten edessä.

Sotilaallinen paine Taiwania kohtaan on lisääntynyt huomattavasti läpi vuoden, käy ilmi Taiwanin puolustusvoimien laatimasta raportista maan johdolle. Taiwanin koneet ovat nousseet ilmatilaloukkauksia tarkastamaan jo 129 % useammin kuin viime vuonna. Liekö Kiinan lisääntyneen ahdistelun vaikutusta, mutta nyt myös oppositiopuolue ja kansantasavallan suuntaan perinteisesti lämpimiä suhteita rakentanut Kuomintangkin on kääntymässä Yhdysvaltain suuntaan, raportoi The Diplomat.

Lyhyesti:


Talous

Kuumaa: Kehityksen kaksoissykli.

Talouselämä (14.10.2020): “Lindströmistä tulee Kiinan suurin tekstiilipalveluyhtiö – ”Kiinan markkinat ovat jo palautuneet koronasta”

Lindström Oy on ampaissut Kiinan suurimmaksi tekstiilipalveluyhtiöksi yrityksen ostettua kilpailija Cintasin Kiinan toiminnot. Kiinan suurin kuulostaa hyvin suurelta, vaikka todellisuudessa Cintasin liikevaihto oli vain 13 miljoonaa euroa. Bisnestä ajaa kuitenkin eteenpäin koronaepidemian synnyttämä kysyntä hygieniavaatimukset täyttäville suojavaatteille ja niiden huollolle, ja Lindström odottaa kaksinumeroista kasvua.

Echowall (13.10.2020): “China’s Unemployment Challenge

Kiinassa on hiljattain siirrytty pois takavuosien hoteimmasta taloussloganista “tarjontapuolen reformista” kohti uutta “kehityksen kaksoissykliä”. Termillä tarkoitetaan suurempaa kotimaista kysyntää ja vähäisempää riippuvuutta ulkomaisista markkinoista. Kehityksen kaksoissyklin kantavana ideana on työllisyyden sääntely, jonka tulisi lisätä keskiluokan kykyä ylläpitää ja vahvistaa kotimaista kysyntää. Tavoitteeseen pääsemiseksi valtion tulee piiskata yrityksiä teknologisiin innovaatioihin ja tuottavuuden kasvuun. Työllisyyden vakauttaminen nykyisillä kasvuluvuilla on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Työllisyyteen keskittyminen on enemmän kuin paikallaan, sillä Kiinan on määrä saavuttaa vuoden loppuun mennessä “kohtuullisen vauraan yhteiskunnan” tavoite, jolloin BKT:n on määrä olla kaksinkertainen vuoden 2010 lukuihin verrattuna.

Australian Strategic Policy Institute (12.10.2020): “The flipside of China’s central bank digital currency

Kiinan DC/EP-nimisellä (Digital Currency / Electronic Payment) digivaluutta-hankkeella on valmistuessaan järisyttäviä vaikutuksia niin valtioiden, sijoittajien kuin myös yritysten toimintaan. Digirämpylät vähentäisivät rahan väärentämisen minimiin ja loisi todennäköisesti maailman suurimman rahoitusdatan keskittymän. Taloudellisten hyötyjen ohella hanke toisi, jälleen kerran, viranomaisille ennennäkemättömän paljon valtaa seurata kansalaisten tekemisiä. Samalla DC/EP vahvistaisi puoluevaltion valtaa myös globaalilla tasolla, sillä valuutan levitessä kansainväliseen käyttöön, se antaisi Kiinalle entistä enemmän sananvaltaa globaalin rahoituksen ja kulutuskäyttäytymisen muokkaamiseen. 

Helsingin Sanomat (11.10.2020): “Suomessa teleala on vältellyt Huawein boikottikeskustelua – ”Me ollaan niin pragmaattisia”, Ficomin toimitusjohtaja selittää

Nokia on saanut tilauksia muun muassa Britanniasta, Espanjasta ja Belgiasta 5g-verkkolaitteiden ja ohjelmistojen toimittamiseksi, koska Huawei on tietoturvasyistä epäsuosiossa ympäri Eurooppaa. Miksi Suomessa sitten Huaweita ei ole häädetty pois? Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton Ficomin toimitusjohtaja Elina Ussa pyörittelee syyksi suomalaisten pragmaattisuuden ja tavan kunnioittaa oikeusvaltiota. DNA:lta todetaan, ettei konkreettisia todisteita Huaweita vastaan ole esitetty tai myöskään DNA:n verkoista löydetty. Parhaillaan eduskunnassa käsittelyssä on sähköisen viestinnän palvelulain uudistus, jossa on määrä kieltää kansallisen turvallisuuden vaarantavien viestintäverkkolaitteiden käyttö.

Yle (6.10.2020): “Henkselit paukkuivat, kun uutta vilkasta junayhteyttä Suomesta Kiinaan markkinoitiin – vakuuttelu jatkuu, vaikka juna on seissyt paikoillaan yli vuoden

Vuosituhantisen silkkitien Suomen solmukohta, Kouvola, on jälleen otsikoissa. Harvasta yhtä staattisesta asiasta on kuitenkaan näin paljoa juttuja tehty. Tilanne on edelleen se, että edellinen juna Kiinaan kulki yli vuosi sitten kesällä, eikä seuraavasta lähdöstä ole tietoa. Ja sitten vielä ne ainoat kilpailijat, Vuosaaren penteleet, veivät kouvolalaisten havitteleman norjanlohien ja sianlihan vientibisneksen. Kouvolasta kuitenkin vakuutetaan, että nyt enää odotellaan “viimeisten palojen loksahtamista paikoilleen”. Paikkakunnan junabongaajien ei kannattane kuitenkaan vielä radanvarteen vaivautua. 

Lyhyesti:

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (15.10.2020)


Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Onko ilmastolupaus yhtä pitävä kuin Kiinan palomuuri?

Freedom House (14.10.2020): “The Pandemic's Digital Shadow

Yhdysvaltalaisen ajatuspajan tuore raportti kertoo saman kuin edellisenä kymmenenä vuonna: internetin vapaus on maailmanlaajuisesti vähentynyt. Tämän vuoden erikoispiirre on kuitenkin se, että kymmenet valtiot ovat pystyneet vivuttamaan kansalaisten tarkkailukoneistoa paikalleen koronapandemian varjolla. Tikun nokkaan nostetaan Kiina, joka on useasti kruunattu vähiten vapaan internetin maaksi. Raportin mukaan Kiina tukahdutti viruksen lisäksi verkossa levinneitä kansalaisten kokemuksia, jotka olivat ristiriidassa virallisen tiedonvälityksen kanssa. Freedom House toteaa, että kiinalaistyyppisen "digiautoritaarisuuden" trendi on maailmalla kasvussa.

Yle (14.10.2020): “Ranskalaismuseo siirtää Tšingis-kaanista kertovaa näyttelyä Kiinan painostuksen takia – Museo: Kiina halusi sensuroida Mongolian historiaa

Mongolia näyttää joutuneen Kiinan hampaisiin niin kielen kuin historiansa osalta. Vastikään uutisoidun Sisä-Mongolian kielipoliittisen assimilaation vanavedessä on paljastunut, että Kiina pyrkii myös sensuroimaan Mongolian historiaa rajojensa ulkopuolella.

Ranskan Nantesissa sijaitseva museo on joutunut lykkäämään Tšingis-kaanista kertovaa näyttelyä tieteellisiin ja eettisiin syihin vedoten sen jälkeen, kun yhteistyökumppanina toiminut Kiinan kulttuuriperintövirasto yritti sensuroida näyttelyn sisältöä vaatimalla esimerkiksi sanojen “Tšingis-kaani”, “imperiumi” ja “mongoli” poistamista. Mongoli-imperiumin historia lienee Kiinalle arka paikka – mongolit hallitsivat Kiinaakin vuosisadan ajan 1200–1300-luvuilla, ja itsensä Tšingis-kaanin pojanpoika rakennutti valtakunnalle pääkaupungin, josta kehittyi Kiinan nykyinen pääkaupunki Peking.

SupChina (13.10.2020): “‘Hu Xijin, China’s greatest internet troll

Steroidiahdettu Timo Haapala kiinalaisittain? Kiinan ultranationalistisen Global Times -lehden päätoimittaja Hu Xijin osoittaa etenkin sosiaalisessa mediassa, että kynä on miekkaa mahtavampi. Entinen kansan vapautusarmeijan sotilas on määritellyt itsensä Kiinan kansan tunteiden tulkkina, ja tunnot ovat usein varsin synkkiä.

Hun kirjoituksissa toistuva elementti on Kiinan usein Yhdysvaltain suunnalta kohtaama uhka, jonka mahtava kansakunta kuitenkin selättää ja maksaa monin verroin takaisin. Päätoimittajan populistiset ulostulot ovat usein puoluevaltion sanoittamaa linjaa räväkämmät ja ailahtelevaisemmat, mikä on ollut omiaan herättämään närää ja hämmennystä niin ulkomaisessa yleisössä kuin Kiinan sisällä. Aivot nyrjäyttävästi Hu on samanaikaisesti laajemman sananvapauden kannattaja ja vuoden 1989 Tiananmen-aktivisti. Vahvan autokratian puolelle hänet veivät Neuvostoliiton hajoaminen sekä Jugoslavian hajoamissodat, joita Hu todisti kirjeenvaihtajana Belgradissa.

Helsingin Sanomat (12.10.2020): “Kiina ilmoitti juuri maailman ilmastotalkoot mullistavan tavoitteen, ja asiantuntijan mukaan se saattaa olla tosissaan

Kiina löi pöytään kovat ilmastotavoitteet: maan hiilipäästöt kääntyvät laskuun jo ennen vuotta 2030 ja hiilineutralius saavutetaan viimeistään 2060. Artikkelia varten haastateltu asiantuntija Lauri Myllyvirta uskoo, että puolue on vieläpä tosissaan tavoitteidensa kanssa. Suurimpana haasteena tulee olemaan perinteisen savupiipputeollisuuden alasajaminen. Se toisi mukanaan valtavasti työttömiä, jotka olisi kyettävä ohjaamaan nopeasti uusiin tehtäviin. Mahdollisia sosiaalisia ongelmia aiheuttavien uudistusten tekemisten kanssa puolue on kiemurrellut aiemminkin, minkä vuoksi esimerkiksi maan tehoton valtionsektori vain kasvaa uudistuspuheista huolimatta. Diplomaattitermein: nähtäväksi jää.

Helsingin Sanomat (10.10.2020): “Kiinan kielen pääaineopetus alkaa Turussa ensi vuonna

Viime viikkoina kiinan kielen osaamisesta ja Kiinan-tuntemuksesta on käyty paljonkeskustelua Helsingin Sanomien sivuilla, ja myös Kiina-ilmiöiden Jani Mustonen ja Niko Vartiainen ottivat keskusteluun kantaa. Turun yliopiston suunnittelija Hanna Holttinen ja dekaani Jaakko Suominen toteavat lehdessä, että Kiina-asiantuntijuuden rakentamiseen on panostettava laajemmin, ja yksi alku on Turun yliopistossa ensi vuonna aloittava kiinan kielen pääaine. Holttinen ja Suominen toivovat, että myös yritysmaailmassa nähdään laaja-alaisen kieliasiantuntijuuden tuomat mahdollisuudet Suomessa.

Sixth Tone (10.10.2020) “In Datong, a Crumbling Legacy of China’s Most Extreme Urban Makeover

Jyrättyään aineellisen kulttuuriperintönsä laajalti murskaksi kulttuurivallankumouksen kuohuissa 1960–70-luvuilla Kiina on sittemmin alkanut vaalimaan kunniakasta historiaansa. Tämäkään ei ole ollut ongelmatonta, sillä usein aitoa ja vanhaa tuhotaan vain lisää historiallisia rakennuksia ja kaupunkeja imitoivien kopioiden tieltä. Yksi äärimmäisimmistä esimerkeistä on Datongin kaupunki, jonka yritteliäs pormestari päätti tehdä kaupungista turistinähtävyyden rakentamalla sen historiallisen keskustan kokonaan uusiksi. Seuraukset olivat samanlaiset kuin lukemattomissa muissa vastaavissa projekteissa – tuhannet tavalliset ihmiset menettivät kotinsa ja tilalle alkoi nousta kliinisiä kopioita historiallisista rakennuksista. Kiinan keskushallinto on 2010-luvulla alkanut kiinnittää huomiota Datongin kaltaisten projektien ongelmiin, mutta käytännön tasolla byrokratia, voiton tavoittelu ja keskenään eripuraiset hallintoelimet ovat usein ratkaisujen tiellä.

Pew Research Center (6.10.2020): “Unfavorable Views of China Reach Historic Highs in Many Countries

Koronakriisi on lyönyt ennennäkemättömän lommon Kiinan julkisuuskuvaan kehittyneissä maissa, raportoi Pew uusimman tutkimuksensa valossa. Kaikkein eniten epäluottamus Kiinaa kohtaan on kasvanut Australiassa, jossa Kiinaan negatiivisesti suhtautuneiden osuus on kasvanut 24 prosentilla vuoden takaisista lukemista. Myös Ruotsi on kavunnut nopealla tahdilla Kiinaan vihamielisimmin suhtautuvien maiden kärkikolmikkoon Japanin ja Australian rinnalle.

Pewin mukaan myös luottamus Xi Jinpingiin on rapautunut kaikissa tutkituissa maissa. Mutta eipä ole data mairittelevaa Yhdysvaltainkaan osalta: tutkimuksen mukaan valtaosa kyselyyn vastanneiden maiden asukkaista pitää Kiinan koronatoimia epäonnistuneina, mutta Yhdysvaltain toimia vielä huonompina! Ja jos Xi’hin ei juuri luoteta niin Trumpiin luotetaan vielä vähemmän. Myös Helsingin Sanomat tiivisti tutkimuksen olennaisimmat osat.

Lyhyesti:


Katsele & kuuntele

Slate Money (10.10.2020): “China’s Gilded Age

Slate Moneyn vieraana on korruptiota eritoten Kiinassa mutta myös muualla maailmassa tutkinut professori Yuen Yuen Ang, joka käy läpi korruption eri muotoja. Kiinassa vallalla on hänen käyttämänsä lääkemetaforan mukaisesti steroidikorruptio, jolla saa kyllä taloutta ja hankkeita vauhditettua, mutta joka jättää pahat vääristymänsä yhteiskuntaan. Vertailukohtana on esimerkiksi Intia, missä korruptio Angin mukaan lähinna hidastaa taloutta. Myös Kiinan ja Yhdysvaltain teknologiakisaa ja sen eri muotoja käydään keskustelussa läpi.

Yle Areena (8.10.2020): “Politiikkaradio: Kommunistisen Kiinan digidystopia ja koronatalven kohtalokkaat virheet

Kiinassa on rakenteilla digidystopia kansalaisten valvomiseksi. Yli miljardi kiinalaista käyttää digisovelluksia, jotka avaavat kansalaisten elämän, kasvot ja korvien välin virallisen Kiinan valvonnalle. Kiinalaisesta valvontayhteiskunnasta saatiin näyte, kun koronaepidemia puhkesi Wuhanissa loppuvuodesta 2019. Onko kommunistinen Kiina ottamassa historian suurinta harppausta kohti kansalaisten täydellistä valvontaa? Vieraina ovat Kiinan valvontadystopiasta ja koronatalven kohtalokkaista virheistä kirjan kirjoittaneet journalistit Katarina Baer ja Kalle Koponen.

Sinica (8.10.2020): “The fight over Inner Mongolia’s “bilingual education” policy

Oli aihe mikä tahansa, Sinican pojjaat saavat ääniaalloille piinkovat asiantuntijat. Tuoreimmassa jaksossa käsitellään taannoin kuohuntaa nostattanutta Sisä-Mongoliassa tehtyä linjausta kielikylvettää kouluja mandariinikiinalla. Ajatuksia kuullaan Mongolian historiaan erikoistuneelta professorilta Christopher Atwoodilta ja poliittisten tieteiden apulaisprofessorilta Christian Soracelta.

Jonathan Chatwin (6.10.2020): “The Southern Tour Podcast

Kiina-ilmiöiden kesän kirjavinkkeihin sisältyneen Long Peace Street -teoksen kirjoittaja Jonathan Chatwin on aloittanut kiinnostavan podcast-sarjan, jossa hän seuraa Deng Xiaopingin vuoden 1992 kuuluisan etelänkiertueen jalanjälkiä tutustuen sen historiaan ja merkitykseen yhtenä Kiinan huiman talous- ja yhteiskuntakehityksen tärkeimmistä tapahtumista. Ensimmäinen jakso alkaa Pekingistä, ja vieraana on Kiina-tutkija Julian Gewirtz taustoittamassa Dengin etelänkiertuettä edeltäneen vuosikymmenen tapahtumia.


Tapahtumat

** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.


Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 30.10.2020. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

Loading more posts…