#178 – Orpo Kiinassa, orpo tunnelma keskussotilaskomissiossa

Keskussotilaskomission puhdistuksilta eivät säilyneet Xin uskotutkaan. Euroopan johtajat rynnistävät nyt Kiinaan. Myanmarin huijauskeskusimperiumia pyörittäneitä teloitettiin.

6.2.2026

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Korruptiotutkintojen rautainen koura jatkaa oikeuden jakamista samaan aikaan, kun maailman johtavat jonottavat Suureen kansansaliin toveri Xin audienssille. Politiikkauutisten kärkiteemasta kamppailevatkin tämänkertaisessa kirjeessä pääministeri Petteri Orpon Kiinan-matka ja Kansan vapautusarmeijan korkea-arvoisimman kenraalin, Zhang Youxian puhdistus ja tämän nostattamat spekulaatiot armeijan sekasorrosta.

Talouden saralla keskustelu on kiinnittynyt geotaloudelliseen peitsenvääntöön. Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota on siirtynyt kylmän sodan vaiheeseen, jossa osapuolet pyrkivät vahvistamaan asemiaan kolmansissa maissa. Kirjeessä esillä tapausesimerkki Panama sekä Yhdysvaltojen mineraalidiilit.

Kulttuurin ja yhteiskunta-aiheiden puolella kärkiteemana oli Myanmarin huijauskeskuksia pyörittäneen mafiaperheen jäsenten teloitukset. Lisäksi uutisointi pandoista ja pandadiplomatiasta jatkaa ehtymättömänä runsaudensarvena.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

---

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Katoavat kenraalit.

The New York Times (4.2.2026): “China’s Xi Presses Trump on Taiwan in Phone Call“

Huhtikuussa maailman katseet ovat jälleen tiiviisti Pekingissä, kun Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia odotetaan kylästelemään Xi Jinpingin luona. Edellisellä Kiinan-vierailullaan ylellisestä ja harvinaislaatuisesta Kielletyn kaupungin illallisesta nauttinut Trump alusteli tulevaa vierailua Xin kanssa puhelimessa tällä viikolla lähes kaksituntisessa ja Trumpin mukaan loistavasti sujuneessa puhelussa.

Kiinan mediassa puhelua luonnehdittiin painokkaammin Taiwan-puheluksi, jossa Xi oli todennut ykskantaan Taiwanin olevan Kiinan ja Yhdysvaltain välisen suhteen tärkein asia. Xin kerrottiin myös kehottaneen Yhdysvaltoja malttiin Taiwanin aseistamisessa, ilmeisesti viitaten loppuvuonna Taiwanin kanssa solmittuun muhkeaan 11 miljardin dollarin asepakettiin, joka yhä odottaa kongressin sinettiä. Brookingsin Ryan Hass arvioi NYT:lle, että puhelu alusti myös johtajien tulevaa huippukokousta temaattisesti, ja on turvallista odottaa, että Kiinan puolelta Taiwan-asiaa pidetään näkyvästi esillä myös Trumpin Kiinan-matkalla.

Helsingin Sanomat (3.2.2026): “Yhden miehen sotakone“

Kansan vapautusarmeijassa jo useamman vuoden jyllineet puhdistukset saivat viime viikolla todellisen yllätyskäänteen, kun keskussotilaskomission korkea-arvoisin sotilasedustaja, kenraali Zhang Youxia asetettiin korruptioviranomaisten tutkintaan. Samaan aikaan Zhangin kanssa lähtöpassit sai myös asevoimien yhteisesikunnan komentaja Liu Zhenli, joten aiemmin seitsenjäsenisessä keskussotilaskomissiossa istuu enää vain Xi Jinping sekä asevoimien kurinpitokomission päällysmies Zhang Shengmin.

Puhdistus on herättänyt PLA-tutkijoissa suurta hämmennystä, sillä Zhang Youxiaa on pidetty Xin vankkumattomana luottopakkina. Zhang kohotettiin keskussotilaskomissioon Xin kauden alkaessa 2012, missä hän on saanut jatkaa yli epävirallisen eläköitymisiän (68 vuotta). Syyt Zhangin erottamiselle ovat hämärän peitossa. Virallisesti puolue syyttää Zhangia korruptiosta ja puolueen poliittisen ohjauksen vastustamisesta. Huhupuheita on liikkunut jopa vallankumousyrityksestä ja tulitaistelusta Pekingissä. Jamestown Foundationille asetelmaa analysoineen Kristan Tangin mukaan puhdistus on saattanut johtua Zhangin ja Xin välisistä erimielisyyksistä liittyen asevoimien vuoden 2027 modernisaatiotavoitteisiin.

On mahdollista, että epätavanomaiseksi PLA-upseeriksi ja itsenäiseksi ajattelijaksi kuvailtu Zhang on uskaltanut asettua poikkiteloin Xin asettamien aikataulupaineiden kanssa ja ajautunut siten pääsihteerin epäsuosioon. Monien arvioiden mukaan Zhangin poistumisen myötä Xin ympäriltä katoaa myös realistisempaa tilannekuvaa ja pääsihteerille epämieluisiakin uutisia toimittavien upseerien konklaavi, minkä seurauksena Xin käsitys asevoimien suorituskyvyistä voi muuttua turhan optimistiseksi. Niin tai näin, viime syksynä massiivisessa sotilasparaatissa pullistellut Kansan vapautusarmeija vaikuttaa olevan sekaannuksen tilassa, eikä sillä liene kykyä merkittäviin operaatioihin Taiwanin salmella ainakaan välittömässä lähitulevaisuudessa.

Uusi Juttu (29.1.2026): “Kutsumaton vieras: Kiina on puhunut itsensä vallankäyttäjäksi myös Arktiksella”

Presidentti Donald Trumpin taannoin masinoima Spede Show Grönlannin ympärillä herätti keskustelua Naton sisäisen koherenssin ohessa myös Kiinan arktisista pyrkimyksistä, perustelihan Trump Yhdysvaltojen tarvetta Grönlannin hankkimiselle Kiinan ja Venäjän uhkalla. Kiina-ilmiöiden Niko Vartiaisen artikkelissa käydään läpi Kiinan yli vuosikymmenen jatkunutta pyrkimystä kohota todelliseksi “arktiseksi suurvallaksi” nykyisestä, itse määrittelemästään “lähes arktisten valtioiden” kategoriasta. Kiinaa kiinnostavat alueella etenkin runsaat luonnonvarat, mutta myös lähitulevaisuudessa avautuvat arktiset merireitit, jotka lyhentävät kauppa-alusten matkaa Kiinasta Eurooppaan huomattavasti. Sen sijaan Grönlannissa Kiinalla ei artikkeliin haastatellun Sanna Kopran mukaan ole minkäänlaista jalansijaa, ja ajatus Kiinan ja Venäjän nopeasti etenevä Grönlannin valloitus tuntuu lähinnä absurdilta.

Yle (27.1.2026): “Petteri Orpo kertoi tapaamisestaan Kiinan presidentti Xi Jinpingin kanssa: ”Xi voi vaikuttaa siihen, että Ukrainaan saadaan rauha”“

Kotimaan uutisissa viime viikon näkyvin Kiina-uutisaihe oli pääministeri Petteri Orpon Kiinan-matka. Yritysdelegaation kanssa matkannut Orpo paukki Pekingiin tapaamaan Kiinan korkeinta valtiojohtoa aina presidentti Xi Jinpingiä myöten. Vastaanotto oli valtiomiesmäinen ja illallistapaamisessa esiintyneen Kansan vapautusarmeijan soittokunnan settilistaan kuului Jääkärimarssin, Finlandian ja Bara Bada Bastun kaltaisia hittejä.

Orpo kertoi vieneensä Kiinalle viestejä muun muassa Kiinan mahdollisuudesta vaikuttaa Ukrainan sodan kulkuun, Euroopan ja Kiinan kauppasuhteista ja ilmastosta. Vaikka Orpo tuskin pääsi hahmottelemaan Kiinan Venäjä-linjaa uuteen uskoon, oli vierailun ajankohta hekumallinen. Vierailua edeltäneen Davos-viikon myötä ilmoille nousi toden teolla kysymys siitä, pitäisikö Euroopan sirotella muniaan Yhdysvaltain korista laajemmin maailmalle, esimerkiksi Kiinaan.

Pian Orpon jälkeen Kiinaan matkusti myös Iso-Britannian pääministeri Keir Starmer. Deriskauksen hengessä Starmerin vierailun ytimessä olivat Kiinan päässä ennen kaikkea taloussuhteet, joihin puhallettiin uutta henkeä. Jonkinlaisina lehmänkauppoina vierailun edellä nähtiin se, että Britannia salli Kiinan rakentaa Lontooseen uuden megalähetystön, jonka suunnitelmasta huolestuneet katsovat sijaitsevan pelottavan lähellä Lontoon finanssikeskukseen johtavia tietoliikennekaapeleita.

Euroopan Kiina-diplomatian jonkinlainen lakipiste saavutettaneen myöhemmin tässä kuussa, kun Saksan liittokanslerin Friedrich Merzin vierailua Kiinaan odotetaan toteutuvaksi. Tiettävästi myös Espanjan Pedro Sanchez on jo ottanut vuoronumeron Xin pakeille. Sanchezille Kiinan-visiitti olisi neljäs neljän vuoden sisällä.

Maanpuolustuskorkeakoulu (2.2026): “Chinese-Russian military industrial cooperation in the 2020s: Towards true joint capabilities or merely transactional great power politics“

Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisemassa, Lauri Heinosen kirjoittamassa tutkimusraportissa tarkastellaan Kiinan ja Venäjän sotateollisten kompleksien välistä yhteistyötä 2020-luvulla. Raportti käy läpi maiden sotateollisen ja sotilasteknologisen yhteistyön historiaa ja nykytilaa, mutta pyrkii arvioimaan myös yhteistyön tulevaisuudennäkymiä. Raportin mukaan yhteistyön taso ei ainakaan tällä hetkellä vastaa pullantuoksuisen, “rajatonta kumppanuutta” korostavan retoriikan antamia mielikuvia, mutta sillä on huomattava potentiaali kehittyä tiiviimmäksi esimerkiksi avaruuteen, energiaan ja laivanrakennukseen kytkeytyvillä aloilla.

Lyhyesti:

• France24 (5.2.2026): Ranska epäilee kahta Kiinan kansalaista vakoilusta.

• EurActiv (5.2.2026): Kreikka on pidättänyt ilmavoimien upseerin, jonka epäilleen vakoilleen Kiinalle.

• Yle (5.2.2026): Kiina ei liity ydinase­keskusteluihin Trumpin toiveista huolimatta.

• MTV Uutiset (28.1.2026): Suomeen on ostettu Kiinasta paljon sähköbusseja, joissa on “tappokytkin”.

---

Talous

Kuumaa: Juanin maailmanvalloitus.

Bloomberg (5.2.2026): “China to Pause Panama Deals After Ports Contract Cancelled”

Panama on joutunut hankalaan diplomaattiseen kiipeliin Yhdysvaltain ja Kiinan voimain mittelön välikappaleena. Nyt se näyttää myös joutuvan loppulaskun kuittaajaksi, kun maan oikeuslaitos epäsi kiinalaishongkongilaiselta satamaoperaattori CK Hutchison Holdingilta oikeudet kahteen Panaman satamaan.

Yhdysvaltain hallintoa epäilemättä tyydyttävä päätös on saanut hurjistuneen vastakaiun Kiinassa, joka on Bloombergin lähteiden mukaan lyömässä isolla talouspoliittisella lekalla vastapalloon. Tähän kuuluisivat esimerkiksi uusien Panamassa vireillä olevien projektien jäädyttämisen, Panaman kanavan läpi kulkevien lastien uudelleenreititykset ja Panaman Kiinaan toimittamien vientituotteiden uudelleenarvioinnit. Panamalle voi arvioiden mukaan koitua miljardiluokan menetykset, mikäli Kiina toimeenpanee aikeensa. Panaman presidentti José Raúl Mulino sanoi maan kuitenkin pitävän jämäkästi puolensa pelotteluista huolimatta.

Financial Times (4.2.2026): “Nvidia AI chip sales to China stalled by US security review”

Nvidian H200-tekoälysirujen vienti Kiinaan odottaa yhä lopullista hyväksyntää Yhdysvaltain turvallisuusviranomaisilta, vaikka Donald Trump antoikin kaupalle vihreää valoa jo joulukuussa. Pullonkaulana on etenkin ulkoministeriö, joka vaatii tiukempia rajoituksia ja tietoja siitä, miten kiinalaisyritykset voisivat hyödyntää siruja puolustus- ja tiedustelutarkoituksiin. Nvidia oli ehtinyt jo kasvattaa tuotantoa korkean kysynnän varalta, mutta osa yhtiön tavarantoimittajista on nyt keskeyttänyt avainkomponenttien valmistuksen.

Wall Street Journal (4.2.2026): “U.S. Enlists Mexico, EU and Japan in Its Minerals Race With China”

Kaiken eessun-taassun venskalauksen ja kumppaineiden säikyttelyn keskellä Yhdysvallat on alustavasti sopinut yhteistyöstä Euroopan unionin, Meksikon ja Japanin kanssa kriittisten mineraalien saralla Kiinan valta-aseman horjuttamiseksi. Kumppaneiden kanssa aiotaan asettaa mineraaleille vähimmäishinnat tuotannon kannustamiseksi. Lisäksi ulkopuolelta tuotaville mineraaleille asetettaisiin tullimaksut. Järjestely näin estäisi Kiinaa polkemasta hintoja ja nakertamasta länsimaisten hankkeiden kannattavuutta. Japanin ja EU:n kanssa yhteisymmärrysasiakirja valmistuu kuukauden sisällä, Meksikon kanssa kahdessa kuukaudessa.

Trumpin hallinto on myös julkistanut 12 miljardin dollarin suuruisen Project Vault -nimisen mineraalivaraston, jonka olisi määrä toimia samalla tavoin kuin strategiset öljyvarannot ja suojata teollisuutta toimitushäiriöiltä.

Financial Times (2.2.2026): “Xi Jinping calls for China’s renminbi to attain global reserve currency status”

Viime viikonloppuna kommunistisen puolueen Qiushi-lehti julkaisi Xi Jinpingin parin vuoden takaisen puheen, joka sisälsi selkeimmät kommentit puolueen tavoitteista Kiinan juanin kansainvälistämisen osalta. Xin mukaan Kiina tarvitsee vahvan valuutan, joka toimii reservivaluuttana ja jota käytetään laajasti kansainvälisessä kaupassa. Xi varoittaa puheessa “vastustajien luomista riskeistä” eli käytännössä Yhdysvaltojen pakotepolitiikasta ja dollarin käytöstä geopoliittisena aseena. Samalla Kiinan pyrkimyksenä on kasvattaa valtaansa muovata kansainvälisen rahoitusjärjestelmän sääntöjä.

Xin tavoite on kunnianhimoinen. Juanin merkitys on noussut Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, mutta sen osuus globaaleista valuuttavarannoista on vain kaksi prosenttia, kun taas dollarin osuus on 57 prosenttia. Xin hahmottelemaa kuvaa täydentää Kiinan valtioneuvoston tutkimuskeskuksen entisen varajohtajan Liu Shijinin tammikuinen puhe, jonka Pekingnology on kääntänyt. Liu ehdotti, että Kiina tekisi juanilla maksamisesta ehdon markkinoillepääsylle ja muuttaisi tuhannen miljardin dollarin suuruisen kauppaylijäämänsä tuonniksi, joka maksettaisiin juaneissa. Tämä kasvattaisi maailmalla liikkuvien juanien määrää merkittävästi.

Lyhyesti:

• Financial Times (5.2.2026): Enemmistö Kiinan maakunnista on leikannut ensi vuoden BKT-kasvutavoitettaan.

• CarbonBrief (5.2.2026): Uusiutuva energia tuotti kolmanneksen Kiinan talouskasvusta ja 90 prosenttia investoinneista viime vuonna.

• Reuters (5.2.2026): Kiinalaisteknogioihin syvällä varauksella suhtautuva Intia neuvottelee Alipayn käyttöönotosta maksuliikenteessä.

• Iltalehti (4.2.2026): Kiina kielsi turvallisuussyistä esimerkiksi Tesloista tutut piilotetut ovenkahvat.

• Yle (3.2.2026): Kiinasta toimitettujen pakettien määrä kasvoi rajusti viime vuonna.

• Turun Sanomat (27.1.2026): Turkulaisvarustamo Meriaura tilaa uuden aluksen Kiinasta

• Yle (26.1.2026): Suomalaisen Donut Labin akkuteknologia voisi horjuttaa Kiinan dominanssia, mikäli yhtiön puheilla on katetta.

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (5.2.2026)

• Kiinan syntyvyys jäi viime vuonna ennätysalhaiseksi

• Kotitalouksien tulot kasvoivat samaa vauhtia talouden kanssa viime vuonna

---

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Mafiaimperiumin nousu ja tuho.

Yle (3.2.2026): “Kungfun opeilla lääkäriksi – kymmenen tuntia päivittäin tenttiin lukeva Joonas Tolvanen pitää sinnikkyyttään lahjana”

Yle kertoo lääkäri, kirjailija ja kungfu-mestari Joonas Tolvasesta, jolle kiinalaisen kungfun opit ovat olleet tärkeä työkalu elämässä. Lehmon kylässä Kontiolahdella asuva Tolvanen, kiinalaiselta kungfu-nimeltään Li Yu Long eli “keisarillinen lohikäärme”, noudattaa pitkäjänteisyyteen ja arjen rauhaan perustuvaa elämäntapaa ja nauttii elämästä maalaiskaupungissa lähellä luonnon kiertokulkua. Tolvanen lähti ensimmäistä kertaa Kiinaan opiskelemaan kungfua 17-vuotiaana, ja matkoilta saadut Shaolin-munkkien opit heijastuvat nyt myös lääkärintyössä. Usein hyödyllisintä on rauhallinen seuranta turhien tutkimusten sijaan.

BBC (29.1.2026): “China executes 11 members of Myanmar scam mafia”

Kiina on teloittanut 11 ihmistä, jotka kuuluivat Myanmarissa Kiinan rajan tuntumassa huijauskeskuksia pyörittäneeseen pahamaineiseen mafiaperheeseen. Teloitetut oli tuomittu syyskuussa muun muassa henkirikoksista, vapaudenriistosta, petoksista ja uhkapeleistä. Kiinalaiset rikollisklaanit pyörittivät vuosien ajan kasinojen ja prostituution varaan rakennettua mafiaimperiumia Laukkaingin kaupungissa, mutta toiminnalle tuli loppu vuonna 2023, kun paikallinen miliisi pidätti rötösherrat ja luovutti heidät Kiinalle osana Myanmarissa kiihtynyttä hallinnonvastaista konfliktia.

BBC:n tausta-artikkeli selventää teloitusten merkitystä ja Myanmarin kiinalaisten huijauskeskusten syntyhistoriaa. Ming-, Bau-, Wei- ja Liu-klaanit alkoivat hallita rikollistoimintaa köyhässä Shanin osavaltiossa sijaitsevassa Laukkaingissa vuonna 2009, kun kenraali Min Aung Hlaing oli ajanut pois aluetta hallinneet etniset kapinalliset. Kymmeniätuhansia kiinalaisia on sen jälkeen houkuteltu katteettomilla lupauksilla verkkohuijauksia tehtaileviin keskuksiin, joihin alun perin huumekauppaan pohjannut toiminta on viime aikoina siirtynyt.

Kiinalaisten pyörittämän verkkohuijaustoiminnan piirteistä kertoo myös Helsingin Sanomat. Esimerkiksi romanssihuijauksiin ja kryptovaluuttapetoksiin perustuvasta huijausbisneksestä on tullut yksi järjestäytyneen rikollisuuden pääasiallisista tulonlähteistä. Myanmarin ohella toimintaa on etenkin Kambodžassa, ja huijauskeskuksia tiedetään olevan myös Vietnamissa, Indonesiassa, Filippiineillä ja Laosissa.

Helsingin Sanomat (25.1.2026): “Alex Honnoldin hengenvaarallinen kiipeily onnistui”

Free Solo -dokumentista tuttu yhdysvaltalaiskiipeilijä Alex Honnold pääsi jälleen maailmanlaajuisiin uutisotsikoihin kavuttuaan suorassa Netflix-lähetyksessä vailla turvavarusteita Taiwanin korkeimman rakennuksen huipulle. 508 metrin korkuinen Taipei 101 -pilvenpiirtäjä oli 2000-luvun alkupuolella valmistumisensa jälkeen yli puolen vuosikymmenen ajan maailman korkein rakennus. Puolitoista tuntia kestänyt suoritus sai mediahuomion ohella osakseen myös kritiikkiä, sillä esimerkiksi suomalaisen kiipeily-yhteisön edustajien mielestä hengenvaarallisen tempun näyttäminen suorassa lähetyksessä oli vastuutonta.

The Guardian (24.1.2026): “Black and white and sent back over: end of panda diplomacy as Japan returns bears to China”

Viime aikoina olemme kertoneet Ähtäristä Kiinaan palautetun pandakaksikon edesottamuksista kotimaassaan, ja nyt Kiinaan ovat palanneet myös Japanin pandat. Tokiossa Uenon eläintarhassa pidettiin haikeat jäähyväiset Xiao Xiao- ja Lei Lei -pandoille, jotka syntyivät eläintarhassa vuonna 2021. Pandapalautuksen on tulkittu viestivän Kiinan ja Japanin viime aikoina heikentyneistä suhteista, ja sen jäljiltä Japani jää ilman mustavalkoisia nalleja ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1972. Vuosikymmenten varrella japanilaiset olivat kiintyneet pandoihin, ja esimerkiksi vuodesta 1992 Uenossa asuneen Ling Ling -pandan kuolema vuonna 2008 oli suuri surun aihe.

Helsingin Sanomat (23.1.2026): “Rakennus, jolla on viesti”

Nanjingissa on avautunut PES-Arkkitehtien suunnittelema kiinalaisen ja suomalaisen kulttuurin keskus. Sen syntyhistoria sijoittuu vuosikymmenen taakse aikaan, jolloin maidemme välille viriteltiin “tulevaisuuteen suuntautuvaa uudenlaista kumppanuutta”. Vaativia lasielementtejä ja puumateriaalia yhdistävä keskus on “hybridihanke”, johon kuuluu esimerkiksi toimistotalo, hotelli, puisto ja näyttelypaviljonkeja. PES-Arkkitehtien kehitysjohtaja Jyri Eskola kertoo Kiinan huimaavan kehitysvauhdin tarjonneen arkkitehdeille täydellisen ympäristön toteuttaa kunnianhimoisia hankkeita, jollaisiin Suomessa ei enää kyetä. Kiinalaisessa rakennuskulttuurissa Eskolaa miellyttää myös se, että budjetin ja käytännön ohella myös rakennusten symboliikkaa ja tarinaa mietitään tarkkaan.

Lyhyesti:

• BBC (4.2.2026): Harry Potter -hahmo Draco Malfoysta tuli yllättäen kohta alkavan hevosen vuoden maskotti Kiinassa.

• Yle (30.1.2026): 11 tonnia painava kiinalainen avaruusromukappale putosi mereen Uuden-Seelannin kaakkoispuolella.

• Yle (29.1.2026): Eileen Gu – Kaliforniasta Kiinan olympiasankariksi ja supermalliksi.

• Ilta-Sanomat (24.1.2026): Lumileopardi hyökkäsi turistin kimppuun hiihtokeskuksessa Xinjiangissa.

---

Katsele & kuuntele

Asiastudio (29.1.2026): “Esko Aho: Kiina on suuremmassa pulassa kuin ymmärrämme”

Entinen pääministeri Esko Aho on matkustanut Kiinaan sata kertaa ja on parhaillaan China Office of Finnish Industries -yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Asiastudion haastattelussa Aho analysoi Kiinan kehitystä kokemustensa pohjalta, paneutuen etenkin maan tulevaisuuden haasteisiin sekä kiinalaisen ja neuvostoliittolaisen talousmallin eroihin.

---

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 20. helmikuuta 2026. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

© 2026 Kiina-ilmiöt Oy

#177 – Homopandat, Tiktok-diili ja uusi maailmanjärjestys

Länsi tähyää nyt Kiinaan Yhdysvallat-riskejä hajauttaakseen. Kiinan droonituotanto tasapainottelee Ukrainan ja Venäjän välissä. TikTok-diili saatiin vihdoin valmiiksi. Ai Weiwei pettyi Saksaan.

23.1.2026

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Politiikkauutisissa kiinnostusta on herättänyt usean länsimaan innostus vahvistaa Kiina-suhteitaan trumpilaisen MAGA-politiikan vanavedessä. Osiossa asiaa myös murroksellisista teknologioista sekä ikuisuusteemasta, korruption kitkennästä kiinalaisin erityispiirtein.

Talousosioon tuoreimpana tietona kiirehti Trumpin hallinnon TikTok-diili, jossa sovellus siirtyy amerikkalaisenemmistöiseen yhteisyritykseen ja ByteDancelle jää viidenneksen osuus. Lisäksi osiossa käydään läpi Kiinan tuoreita talouslukuja ja Kiinan ja Yhdysvaltain välisen tekoälykilpailun tuoreimpia käänteitä.

Kulttuurin ja yhteiskunnan puolella keskiöön nousivat Kiinan hiipuvan syntyvyyden uudet madonluvut, jotka eivät ainakaan vielä osoita, että Kiinan perhepoliittisilla uudistuksilla olisi ollut vaikutusta syntyvyyteen. Lisäksi kerromme rakastetun pandakaksikon Lumin ja Pyryn kuulumiset ja Kiinaa kuohuttaneesta pandaparjauksesta. Pääsipä dissidenttitaiteilija Ai Weiweikin vierailemaan anteeksiantavassa kansantasavallassa.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

---

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Yhdysvaltojen de-riskaus.

Valtioneuvosto (22.1.2026): “Pääministeri Orpo tapaa Kiinan johtoa Pekingissä“

Pääministeri Petteri Orpo matkustaa ensi viikolla Kiinaan tapaamaan presidentti Xi Jinpingiä sekä pääministeri Li Qiangia. Valtioneuvoston mukaan matkan tavoitteena on “jatkaa vuoropuhelua Kiinan kanssa kahdenvälisestä yhteistyöstä sekä ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä, kuten sääntöpohjaisen järjestelmän ja kaupan haasteista”. Samalla pyritään myös vahvistamaan Suomen ja Kiinan välistä kauppaa, minkä vuoksi pääministerin delegaatioon kuuluu useiden suomalaisyritysten edustaja. Orpo on ensimmäinen pääministeri Kiinassa sitten vuonna 2017 Pekingiin matkustaneen Juha Sipilän.

Kiina-ilmiöt jää odottamaan mielenkiinnolla, minkälaisten diilien kanssa Orpo palaa Pekingistä takaisin. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin epävakaan sekoilun seurauksena monessa Euroopan pääkaupungissa on alettu pohtia, tulisiko myös Yhdysvallat-riskejä alkaa hajauttamaan.

Viime viikolla Kanada solmi yllättäen merkittävän, kiinalaisten sähköajoneuvojen tulleja leikkaavan kauppasopimuksen sekä “strategisen kumppanuuden” Kiinan kanssa. Pääministeri Mark Carneyn mukaan Kanadan suhde Kiinaan on “ennakoitavampi” kuin suhde Trumpin Yhdysvaltoihin, ja ehtipä Carney hehkuttamaan Davosissa stubbilaista arvopohjaista realismia ja uutta maailmanjärjestystä. Orpon lisäksi myös Britannian pääministeri Keir Starmer matkustaa Kiinaan ensi viikolla.

CNN:n analyysin mukaan Kiina on ottanut ilon irti kuluneiden viikkojen Trump-sekoilusta esittääkseen itsensä kansainvälisen järjestyksen vakaana ja luotettavana johtajana. Davosin talousfoorumissa esiintynyt varapääministeri He Lifeng rummuttikin puheenvuorossaan Kiinan tavoitteita puolustaa multilateralismia ja vapaakauppaa, ja viesti soi epäilemättä sulosointuisena hapertuvan maailmanjärjestyksen kohtaloa murehtivalle yleisölle.

The Guardian (21.1.2026): “China sees an opportunity in Greenland, but not in the way that Trump thinks“

Transatlanttisella akselilla kuluneella viikolla muhinut Grönlanti-kriisi nosti myös Kiinan parrasvaloihin, syyttihän Trump Venäjää ja Kiinaa saaren valloittamisen suunnittelusta. The Guardianin mukaan Kiina on kyllä yrittänyt investoida Grönlannissa esimerkiksi kaivoksiin, lentokenttiin ja satama-alueisiin, mutta juuri mitkään hankkeista eivät ole edenneet Yhdysvaltojen ja Tanskan vastustuksen vuoksi. Saaren haltuunoton sijaan Kiina todennäköisemmin nautiskelee Trumpin Grönlanti-saagan aiheuttamasta sekasorrosta, joka on ollut vähällä ajaa Naton romahduspisteeseen. Myös Merics-instituutin analyysin mukaan Kiinan suurin hyöty Trumpin Grönlanti-ambitioista tulee siitä, että se ajaa Yhdysvaltain liittolaiset hajauttamaan riskejä eli hieromaan kumppanuutta ja kauppaa Kiinan kanssa.

Financial Times (21.1.2026): “Russia, Ukraine and the race for Chinese drone components”

Droonit aiheuttavat jo kolme neljästä rintamatappiosta Ukrainan sodassa, mikä tarkoittaa sitä, että lentohärvelien herruus on sekä Ukrainan että Venäjän tavoitteena. Sodan uusi rintama onkin avautunut Guangdongin ja Zhejiangin teknologiapuistoihin ja Wechatiin, joissa ukrainalaiset ja venäläiset kilpailevat lennokkiskeneä dominoivien kiinalaisyritysten droonikomponenteista.

Ukrainalaisen droonivalmistajan TAF Industriesin edustaja kuvailee päiden lähes kolisevan droonikaupoilla: välillä kiinalaisisännät kuljettavat hänet tehdasvierailuille esimerkiksi huoltokäytäviä pitkin, jotta juuri samaan aikaan ostoksilla ollut venäläisyrityksen edustaja ennättää poistua rakennuksesta.

Virallisesti Kiina sanoo olevansa puolueeton ja rajoittavansa drooniteknologian vientiä molempiin maihin. Kiinan kallistuminen Venäjän puolelle näkyy kuitenkin esimerkiksi siinä, että venäläisyritykset ovat saaneet ostettua kokonaisia tuotantolinjoja siirrettäväksi Venäjälle, ja Kiinan vientivalvonnan toimeenpano on heikkoa.

MATINE (13.1.2026): “Kiinan murrokselliset teknologiat ja kansainvälinen turvallisuus”

Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta löi pöytään kotimaisten eturivin tutkijoiden tuoreen raportin Kiinan pyrkimyksistä kohota johtavaan asemaan murroksellisissa teknologioissa, kuten tekoälyssä ja kvanttiteknologiassa. Raportin mukaan Kiinan kehitys murroksellisissa teknologioissa on ollut kuluneina vuosina erittäin nopeaa, mutta teknologisen yliherruuden saavuttamisen edellä on yhä useita haasteita, jotka kumpuavat pitkälti Kiinan poliittisen järjestelmän autoritaarisesta luonteesta.

Raportti on lopputuote vastikään päättyneessä tutkimushankkeessa, joka on poikinut useita muitakin kiinnostavia Kiina-julkaisuja. Kiinan teknologiajohtajuudesta kiinnostuneiden kannattaakin tutustua esimerkiksi arvostetussa Telecommunications Policy -journaalissa julkaistuun artikkeliin “Strategic technology competition revisited: A National Innovation System rationale for China’s artificial intelligence standardisation strategy”, joka perkaa Kiinan tekoälystandardien strategista luonnetta.

Reuters (12.1.2026): “Xi stresses the need to win the fight against corruption in China“

Xi Jinpingin käynnistämä korruptionvastainen kampanja on jatkunut yli kymmenen vuotta, eikä “tiikerien ja kärpästen” ajojahdin loppua ole edelleenkään näkyvissä. Uutiskirjeessä useaan otteeseen käsiteltyjen asevoimien sisäisten puhdistusten lisäksi korruptiokampanja jatkuu ankarana myös muilla yhteiskunnan sektoreilla. Viranomaisten “tutkintaan” joutuivat viime vuonna esimerkiksi China Eastern Airlinesin entinen toimitusjohtaja Liu Shaoyong sekä arvopaperimarkkinoita valvovan komission entinen johtaja Yi Huiman. Xin viime maanantaina antaman lausunnon mukaan korruptio muodostaa yhä “vakavan ja kompleksisen” kompastuskiven Kiinan ja kommunistisen puolueen kehitykselle, ja käynnissä on kamppailu, jota Kiina ei saa hävitä.

Lyhyesti:

• AP News (22.1.2026): Hongkongilaiset Tiananmen-muistotilaisuuden järjestäjät oikeudessa.

• Demo Finland (20.1.2026: Kiina rakentaa oman puoluekoulunsa avulla Afrikkaan uutta Kiinalle suopeaa poliittista sukupolvea.

• BBC (20.1.2026): Iso-Britannia hyväksyy Kiinan “mega-lähetystön” rakentamisen.

• Taipei Times (16.1.2026): Taiwanin mukaan lisää asekauppoja Yhdysvaltojen kanssa on luvassa pian.

---

Talous

Kuumaa: Diilihän se siellä.

Reuters (23.1.2026): “TikTok seals deal for new US joint venture to avoid American ban”

Lähes tasan tarkkaan vuosi sen jälkeen, kun TikTokin kieltämistä Yhdysvalloissa koskevan lain oli määrä tulla voimaan, on somepalvelun omistusta koskeva diili valmis. TikTokin Amerikan-toiminnot siirtyvät kansainväliselle sijoittajakonsortiolle, joka omistaa 80,1 prosenttia uudesta yhtiöstä, kun taas TikTokin perustaja ByteDancelle jää loput 19,9. Pilvipalvelujätti Oracle, pääomasijoittaja Silver Lake ja Abu Dhabissa päämajaansa pitävä MGX omistavat kukin 15 prosenttia. Diili ratkaisee vuonna 2020 alkaneen kiistan, kun Donald Trump yritti ensin kieltää sovelluksen kansalliseen turvallisuuteen vedoten. Vuoden 2024 laki vaati ByteDancea myymään amerikkalaisomistuksensa, mutta Trump lykkäsi toimeenpanoa toisen kautensa aluksi.

Trump kiitti Xitä sopimuksen hyväksymisestä ja kehui TikTokia vaalimenestyksensä edistäjäksi. Wall Street Journalin mukaan varapresidentti JD Vancen entinen sijoitusyhtiö Revolution on mukana omistajissa ja sijoittajat maksavat Yhdysvaltain liittovaltiolle useiden miljardien dollarin palkkion järjestelystä. Toisaalta ByteDancen kokonaan omistama erillisyhtiö kontrolloi jatkossakin TikTokin mainontaa ja verkkokauppaa, mikä jättää avoimeksi kysymyksen jenkki-TikTokin todellisesta irtautumisesta emoyhtiöstä.

CNBC (22.1.2026): “Trump and Nvidia have ruffled the feathers of Washington’s China hawks”

Trumpin hallinnon päätös sallia Nvidian H200-tekoälysirujen vienti Kiinaan 25 prosentin lisämaksulla on herättänyt voimakasta vastustusta kongressissa. Edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunnan republikaanipuheenjohtaja Brian Mast ajaa lakiesitystä, joka vaatisi kongressin hyväksynnän tekoälysirujen vientilisensseille ja antaisi lainsäätäjille valtuudet estää kaupat. Valkoisen talon mukaan liialliset vientirajoitukset ovat antaneet tilaa kiinalaisyhtiöiden kehitystyölle.

Tilannetta mutkistaa Kiinan oma toiminta. Reutersin mukaan Kiinan tulliviranomaiset ovat estäneet H200-sirujen maahantuonnin ja varoittaneet teknologiayhtiöitä ostamasta niitä ilman erityistä tarvetta. Kiinalaisyritykset ovat väitetysti tilanneet yli kaksi miljoonaa H200-sirua noin 27 000 dollarin kappalehintaan, vaikka Nvidian varastossa on vain 700 000 kappaletta. Pekingin ennakoidaan hakevan asiasta neuvotteluvipua ennen Trumpin huhtikuista Kiina-vierailua. Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang matkustaa Kiinaan puolestaan tammikuun lopussa.

Taustalla Kiina kehittää määrätietoisesti omaa tekoälyteollisuuttaan. Tekoäly-yhtiö Zhipu joutui Bloombergin mukaan rajoittamaan pääsyä koodaustyökaluunsa voimakkaan kysynnän vuoksi ja julkaisi äskettäin ensimmäisen kokonaan Huawein Ascend -siruilla koulutetun kuvanmuodostusmallin. DeepSeek puolestaan esitteli Engram-nimisen muistiteknologian, joka vähentää riippuvuutta kalliista HBM-muistisiruista siirtämällä staattista tietoa tavalliseen järjestelmämuistiin. Yhtiön mukaan tämä voisi parantaa merkittävästi mallien pitkän tähtäimen suorituskykyä ja saattaa näkyä yhtiön tulevassa V4-mallissa.

Reuters (20.1.2026): “China must strike right balance between demand and supply, says President Xi”

Ja niin taas kävi, kuten ennakoitiin: Kiina saavutti omien tilastojensa valossa asettamansa viiden prosentin talouskasvutavoitteen, kuten jo tavaksi on tullut. Luvuista on oletettavasti turvallista höylätä pois hieman Lapin lisää – Bofitin malli esimerkiksi arvioi kasvun olleen noin prosenttiyksikön heikompaa. Kasvulukujen rakenne oli kuitenkin yllätyksettömiä numeroita kiintoisampi. Kasvu oli nimittäin voimakkaasti kallellaan ulkomaan kauppaan kotimaisen kysynnän yhä selvästi kipuillessa. Kiinan tavarakaupan ylijäämä nousikin viime vuonna jälleen ennätyslukemiin, 1,2 biljoonaan dollariin.

Tilastojulkistusten jälkeen presidentti Xi Jinping kommentoi taloudellista maisemaa selvästi toivoen Kiinan taloudelle terveempää pohjaa. Xi viittilöi, että kotimaisen kulutuksen tulisi olla kasvun kivijalka. Kiina onkin ilmoittanut luovansa kehityssuunnitelmaa palvelusektorille, johon paineet kotimaisen kysynnän nostamisesta kohdistuvat. Vanhojen tehdaskommunistien huolien hälventämiseksi Xi korosti myös, että valmistava teollisuus on jatkossakin keskeinen osa Kiinan talouden pohjaa, mutta toivoi, että kiinteistömarkkinoiden syöksyä seurannut ylikapasiteetin tuotanto saataisiin aisoihin.

Aihepiiriin limittyy myös Rhodium Groupin tutkimusraportti viime viikolta. Sen mukaan Kiinan panostukset “uusiin tuotantovoimiin” eivät riitä ylläpitämään viiden prosentin kasvutavoitetta. Maan perinteisten tuotantosektoreiden, kuten kiinteistöjen, infrastruktuurin ja polttomoottoriautojen tuotannon supistuminen on ollut noin kuusinkertainen verrattuna uusien alojen kasvuun vuosina 2023–2025. Tuottajahintojen romahdus heikentää uusien alojen vaikutusta entisestään: esimerkiksi litiumakkujen tuotantoarvo kasvoi vain 25 prosenttia, vaikka volyymi tuplaantui.

Rhodium Groupin mukaan kehityksen seurauksena on, että Kiina jää entistä riippuvaisemmaksi viennistä, mikä puolestaan kasvattaa hintakilpailupaineita ja deflaatiota globaaleilla markkinoilla ja altistaa Kiinan talouden muiden maiden asettamille kaupparajoituksille. Samalla työllisyys Kiinassa kärsii. Esimerkiksi rakennusala työllisti 87 miljoonaa ihmistä vuonna 2023, kun taas korkean teknologian yritykset työllistävät murto-osan tästä.

Lyhyesti:

• Helsingin Sanomat (18.1.2026): China Southern Airlines aloittaa Pekingin ja Helsingin väliset lennot maaliskuun lopussa. Se on Finnairille huono uutinen, sanoo professori.

• CarbonBrief (13.1.2026): Hiilivoimalla tuotetun energian määrä laski viime vuonna Kiinassa ja Intiassa. Maat lisäsivät ennätysmäärän puhtaan energian tuotantoa.

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (22.1.2026)

• Kiinassa vuoden 2025 virallinen kasvu tavoitteen mukaista, vaihtoehtoinen arvio jäi matalammaksi.

• Vuonna 2025 Kiinan tavaravienti veti, tuonti ei

• Kiinan lainakannan kasvu hidastui viime vuonna, rahapolitikkaa kevennettiin kohdennetusti

---

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Pandojen poikarakkaus.

CNN (22.1.2026): “Ai Weiwei quietly returns to China after a decade: ‘It felt like a phone call suddenly reconnecting’”

Toisinajattelijana tunnetuksi tullut ja pitkään Euroopassa majaillut taiteilija Ai Weiwei on matkustanut Kiinaan ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Kotimaassaan sensuurista ja vapaudenriistosta kärsinyt taiteilija lensi joulukuussa vähin äänin Pekingiin kolmen viikon vierailulle, joka kenties yllättäen sujui ilman vaikeuksia virkavallan kanssa. Lentokentällä odottanutta parin tunnin tenttausta lukuun ottamatta Ai sai rauhassa tavata sukulaisiaan ja vanhoja ystäviään.

Ai ei ole lopettanut Kiinan hallintoon kohdistuvaa kritiikkiään, mutta se merkitsee tänä päivänä vähemmän maassa, jonka nuori sukupolvi ei enää edes tunnista taiteilijan nimeä. Euroopassa asuessaan Ai on myös alkanut muodostaa alati kriittisemmän kuvan länsimaista itsestään, mikä kelvannee kernaasti Kiinan viranomaisille.

Helsingin Sanomat (21.1.2026): “Pyryn ja Lumin uusi koti”

Taannoin kerroimme, että Ähtäristä Kiinaan palattuaan poissa parrasvaloista pysyneet pandakaverukset Pyry ja Lumi ovat saaneet uuden kodin Mianyangin pandapuistosta Sichuanin maakunnassa. Nyt Helsingin Sanomat raportoi pandakaksikon uudesta elämästä vasta avatussa, peräti 54 pandatarhaa sisältävässä puistossa vajaan tunnin junamatkan päässä Chengdun suurkaupungista.

Puolitoista miljardia yuania eli 185 miljoonaa euroa maksanut pandapuisto avautui turisteille joulukuussa, mutta toimittajan läsnäolosta ei pahemmin innostuta. Kansallisesti merkittäviä ja siksi arkaluontoisia kulttuuri-ikoneja ihmettelevää HS:n kirjeenvaihtajaa varjostetaan, passi tarkastetaan ja pandoista uutisointi kielletään, vaikka lupaa pandajuttuun on haettu maan ulkoministeriötä myöten.

Pandojen kunniaa varjellaan Kiinassa myös tekoälyavusteiselta herjaamiselta. Maassa pidätettiin hiljattain kaksi miestä, jotka olivat jakaneet sosiaaliseen mediaan tekoälyllä tuotetun kuvan pandoista harrastamassa homoseksuaalista kanssakäymistä Chengdussa. Poliisin lausunnon mukaan miehet olivat syyllistyneet “väärinymmärryksiä aiheuttaneen, verkkoympäristöä sotkeneen ja yhteiskuntaa häirinneen valeuutisen levittämiseen”. Pandojen ohella pidätys liittyy viimeaikaiseen kampanjaan, jossa viranomaiset pyrkivät suitsimaan Chengdun kasvavaa mainetta Kiinan seksuaalivähemmistöjen mekkana.

The New York Times (18.1.2026): “China’s Birthrate Plunges to Lowest Level Since 1949”

Kiinan vauvatalkoot eivät toistaiseksi ole tuottaneet hedelmää. Päin vastoin, tässä kuussa tuoreiden talouslukujen ohella julkaistujen populaatiotilastojen mukaan maan väkimäärä väheni vuonna 2025 neljättä vuotta peräkkäin, ja syntyvyys laski alimmalle tasolle sitten kansantasavallan perustamisen vuonna 1949. Kiina on viime vuosina pyrkinyt kasvattamaan syntyvyyttä monin eri keinoin, ja Xi Jinping on itse kehottanut kansalaisia vaalimaan “rakkautta ja avioliittoa, hedelmällisyyttä ja perhettä”. Monien väestötieteilijöiden mukaan tavoite vaikuttaa kuitenkin taloudellisten ja yhteiskunnallisten realiteettien valossa mahdottomalta. Ongelman laajuuteen vaikuttaa tunnetusti yhden lapsen politiikan perintö, eikä tilannetta auta myöskään maailman matalimpiin edelleen kuuluvan eläkeikä.

Syntyvyys romahti viime vuonna ennätysmäisen alhaiseksi myös Hongkongissa, jossa kahtena edellisvuonna luvut olivat olleet kasvamaan päin. Hongkongin yliopiston väestöterveyden professorin mukaan toissavuotinen kasvu oli tilastopoikkeama, joka johtui perinteisen uskomuksen mukaan onnea tuovasta lohikäärmeen vuodesta. Emämaan tavoin myös Hongkongin viranomaiset ovat viime vuosina viritelleet käteiskannustimien kaltaisia vippaskonsteja vauvojen tehtailuun, mutta pitkäjänteisistä ratkaisuista on pulaa.

Kulttuuritoimitus (15.1.2026): “Tero Tähtisen suururakka valmis: kiinalaisen runouden suurimmat hitit nyt luettavissa sujuvalla suomen kielellä”

Kirjailija ja Kiina-tutkija Tero Tähtinen jatkaa kiinalaisen runouden kääntämistä suomenkieliselle lukijakunnalle. Viimevuotisen Kuunkajoa lootuslammella -kirjallisuushistorian ohelle on nyt ilmestynyt tuhti paketti Tang- ja Song-dynastioiden runoutta otsikolla Tuhannen mestarin runot. Kulttuuritoimituksen arviossa täydet viisi tähteä ansainnut antologia sisältää paitsi asiantuntevia runokäännöksiä, myös kosolti Kiinan kuuluisimpien runoniekkojen esittelyjä sekä runojen itsensä selityksiä. Merkittävänä apuna Tähtisen projektissa on ollut kuuluisan suomentaja Pertti Niemisen poika Kai Nieminen.

Yle (12.1.2026): “Kiinan kaduilla ajaa jo tuhansia kuskittomia takseja”

Autonomiset ajoneuvot ovat Kiinassa jo osa suurten kaupunkien joukkoliikennettä. Kiinan suurimmat teknoyritykset, kuten Tencent, Pony AI ja Baidu kehittävät kilpaa robotakseja kohti massatuotantoa. Arvioiden mukaan robottitaksien määrä voi kasvaa Kiinassa satoihin tuhansiin vuoteen 2030 mennessä ja jatkaa sen jälkeen eksponentiaalista kasvuaan miljoonaluokkaan. Ylen kirjeenvaihtaja testasi Pony AI:n kyydin ja luonnehtii sitä sulavaksi ja tekoälykuljettajan ajotapaa ennakoivaksi. Valmis maailma ei robottikuskienkaan osalta vielä ole, sillä juuri tammikuussa kiinalaisen tavaraa kuljettavan robottiajoneuvon liikennetoilailut nousivat viraali-ilmiöksi.

Lyhyesti:

• The New York Times (15.1.2026): Kiinalaisyliopistot ovat nyt yliopistorankingien kärjessä, Harvard menettää sijoja Trumpin leikatessa yliopistojen rahoitusta.

• Yle (14.1.2026): Kansalaisjärjestön mukaan suositut Labubu-pehmolelut valmistuvat työntekijöiden oikeuksia polkien.

• The New York Times (13.1.2026): Vauvojen geenimuuntelusta vankilaan joutunut Kiinan “Tohtori Frankenstein” on jälleen vapaa ja ilmeisen tärkeä henkilö Kiinan bioteknologian kehityskilvassa.

• BBC (12.1.2026): Kiinassa etenkin yksineläjiä houkuttaa nyt sovellus, joka tarkistaa, onko käyttäjä elossa.

---

Katsele & kuuntele

Bruegel (21.1.2026): “China’s Yuan and Europe’s industry: a growing imbalance”

Kiinan viennin vahvan vedon ja hintakilpailukyvyn osasyynä on esitetty olevan maan aktiivinen valuuttapolitiikka juanin arvon heikentämiseksi. Bruegelin Sound of Economics -podcastissa taloustieteilijät Alicia Garcia Herrero ja Jürgen Matthes keskustelevat, voidaanko Kiinan väittää manipuloivan valuuttaansa, ja jos näin on, mitä kauppapoliittisia keinoja Euroopalla on käytettävissään.

Politiikkaradio (19.1.2026): “Satavatko Trumpin toimet Kiinan laariin?”

Politiikkaradiossa katsotaan vuoden alun vilkkaahkoa maailmanmenoa Kiinan näkövinkkelistä. UPI:n Mikael Mattlin ja Bofitin Juuso Kaaresvirta analysoivat muun muassa sitä, mistä vinkkelistä Kiina tarkastelee kehityskulkuja Venezuelassa, Grönlannissa ja Iranissa. Myös Kiinan sisäisiin kehityskulkuihin mennään jakson jälkipuolella.

---

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 6.2.2026. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

© 2026 Kiina-ilmiöt Oy

#176 – Kun Caracas Kiinalta karkas

Kiina harjoitteli isosti Taiwanin edustalla ja kehittää asevoimiaan. Isku Venezuelaan aiheuttaa mietittävää. Tuijotuskilpailu Nvidian sirujen edessä jatkuu. Kiina suojelee lapsia tekoälyltä.

9.1.2026

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Politiikkauutisissa esiin nousivat Kiinan Taiwanin edustalla järjestämät massiiviset sotaharjoitukset sekä Yhdysvaltojen isku Venezuelaan, jonka arveltiin olevan merkittävä takaisku myös Kiinalle. Blokissa asiaa myös Kiinan asevoimien tuoreista kehitysharppauksista sekä tekoälyä koskevista visioista.

Talouden saralla asiaa etenkin Yhdysvaltain ja Kiinan välisestä tuijotuskisasta Nvidian tekoälysirujen myymisen ja ostamisen osalta. Tuoreimpien tietojen mukaan Kiina olisi sallimassa sirujen tuonnin valikoituun käyttöön. Lisäksi asiaa Kiinan talouspainostuksesta Japanin suuntaan sekä Metan ja Manuksen yrityskaupasta.

Kulttuuriosasto keskittyy tällä kertaa sukupolvi- ja sukupuolikysymyksiin sekä teknologisiin edistysaskeliin. Asiaa kiinalaisen nuorison slangisanastosta, aktivistien kaavailemasta sukupuolineutraalista pronominista, valtavista parvidrooniesityksistä ja uusista tekoälyn käyttöä koskevista rajoituksista.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

---

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Laiton kiusaaminen.

CNN (6.1.2026): “Maduro’s capture is a blow to China. But on Chinese social media it’s being hailed as a blueprint for Taiwan“

Donald Trumpin yllätysoperaatio Venezuelassa resonoi Kiinassa saakka, arvioi muun muassa CNN. Uutiskanavan mukaan presidentti Nicolas Maduron kaappaus ja Venezuelan ajautuminen Yhdysvaltain “hallintaan” – joka suoritettiin ironisesti vain päiviä sen jälkeen, kun Maduro ja Kiinan erityisedustaja Xiu Qiaoxi vannoivat maiden lujittavan yhteistyötään – on Kiinalle merkittävä takaisku. Kiina ja Venezuela ovat olleet läheisiä kumppaneita vuosikymmeniä, ja etenkin maiden solmittua “kaiken sään kestävän strategisen kumppanuuden” vuonna 2023.

Kiina on ollut venezuelalaisen öljyn suurin ostaja, minkä lisäksi Kiina on tarjonnut maalle yli 100 miljardin edestä lainoitusta 2000-luvun alkuvuosista lähtien, joskin vastaavasti Kiinan merituonnista venezuelalainen öljy on vain noin 4,5 prosenttia. Kiinalaiset öljy-yhtiöt, kuten China National Petroleum Corp ja Sinopec, ovat myös merkittäviä toimijoita Venezuelan öljyteollisuudessa, mitä vasten Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubion jyrähdys, ettei Yhdysvallat salli vastustajien ja kilpailijoiden operoida “läntisellä pallonpuoliskolla”, kuulostaa varsin pahaenteiseltä.

Kiina on toimittanut Venezuelalle myös sotilasteknologiaa ja asejärjestelmiä, jotka eivät kuitenkaan esiintyneet Yhdysvaltojen operaatiossa edukseen: Newsweekin mukaan Kiinasta hankitut JY‑27A-tutkat, joiden väitettiin tunnistavan jopa F-22:n ja F-35:n kaltaisia viidennen sukupolven hävittäjiä, eivät onnistuneet varoittamaan Venezuelan johtoa lähestyvistä amerikkalaiskoneista. Venezuelalaisten epäonneen vaikutti Newsweekin mukaan kuitenkin myös tutkajärjestelmien kehno huoltaminen ja varaosien puute.

Kiina tuomitsi Yhdysvaltojen iskun ankarin sanoin unilateraalisena ja laittomana “kiusaamisena”, ja lienee ymmärrettävästi huolissaan Yhdysvaltojen ankarammasta etupiiripolitiikasta alueella, jossa Kiinalla on paljon intressejä. Toisaalta monien arvioiden mukaan “Donroe-doktriinin” mukainen vanhan liiton etupiiripolitiikka ja kansainvälisten normien rapauttaminen voi mahdollistaa Kiinalle vapaammat kädet hääriä omassa naapurustossaan.

Reuters (30.12.2025): “China encircles Taiwan in massive military display“

Kiina järjesti joulukuussa Taiwanin edustalla massiiviset sotaharjoitukset, joissa simuloitiin saaren eristämistä. Justice Mission 2025 (正义使命) -nimisissä harjoituksissa muun muassa ammuttiin useita ohjuksia Taiwanin läheisille merialueille sekä simuloitiin ilmasta ja mereltä suoritettuja iskuja taiwanilaisiin kohteisiin. Kokonaisuudessaan harjoitukseen osallistui 89 sotilaskonetta, 14 sotalaivaa sekä 14 rannikkovartioston alusta.Sotaharjoitus järjestettiin varsin pian Yhdysvaltojen ja Taiwanin julkistaman 11 miljardin dollarin asekaupan jälkeen. Focus Taiwanissa esitetyn arvion mukaan sotaharjoitukset olivatkin luultavimmin vastaus sekä Yhdysvaltojen ja Taiwanin yhteistyölle, mutta myös Japanin hallituksen viimeaikaisille Taiwania tukeville lausunnoille.

Entä jos Kiina todella päättää hyökätä Taiwaniin? German Marshall Fundin tuore, huippuasiantuntijoiden kirjoittamiin artikkeleihin pohjautuva raportti If China Attacks Taiwan pohtii juuri tätä kysymystä talouden, Kiinan asevoimien suorituskykyjen, Kiinan yhteiskunnallisen vakauden sekä kansainvälisellä näyttämöllä maksettavan hinnan näkökulmista.

Kylkirauta (12.2025): “Kylkirauta 4/2025: Tyynimeri”

Kylkiraudan joulukuun numeron teemana on Tyynenmeren turvallisuuspoliittinen tilanne. Lehti sisältää mm. Suomen Washingtonin suurlähetystön näkemyksiä Yhdysvaltojen Intian ja Tyynenmeren alueen strategiasta, katsauksen Kiinan asevoimien tekoälysovelluksiin, arvion Japanin muuttuvasta turvallisuuspoliittisesta asemasta sekä professori Lauri Paltemaan artikkelin Kiinan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Tyynenmeren lähipiirissään.

U.S. Department of Defense (12.2025) “Report to Congress on Military and Security Developments Involving the People’s Republic of China 2025”

Yhdysvaltain puolustusministeriö löi joulukuussa pöytään tuoreimman Kiinan asevoimien kehitystä arvioivan raporttinsa. Vuosittain ilmestyvä raportti on eräänlainen Kansan vapautusarmeijan raamattu, joka käy läpi Kiinan asevoimien eri puolustushaarojen asejärjestelmät ja teknologiset kehityshankkeet lähes mutterin tarkkuudella. Raportin mukaan PLA:n kehitys on ottanut nopeita harppauksia kohti vuoden 2027 tavoitetta saavuttaa “strategisesti ratkaiseva voitto” Taiwanin salmella. Raportin mukaan Kiina on myös ladannut mannertenvälisiä ohjuksia uusiin siilokenttiinsä, vahvistanut avaruussuorituskykyjään sekä saavuttanut Yhdysvaltojen etumatkaa myös tekoälyn sotilassovellusten saralla.

Journal on Baltic Security (12.2025): “A Eurasian Paradigm of Intelligent Warfare? – How China and Russia Perceive AI’s Impact on Military Power“

Mitä Kiinassa ja Venäjällä ajatellaan tekoälyn vaikutuksista sodankäyntiin? Matti Purasen ja Juha Kukkolan artikkeli pyrkii selvittämään maissa vallitsevaa “sodankäynnin paradigmaa” tarkastelemalla kiinalaisten ja venäläisten tutkijoiden näkemyksiä tekoälystä ja sodankäynnistä. Artikkelin mukaan molemmissa maissa tekoälyn nähdään vaikuttavan esimerkiksi asevoimien “robotisaatioon” ja johtamisjärjestelmien “älyllistymiseen”, mutta kokonaiskuvassa Kiinan visiot ovat selkeästi vallankumouksellisempia, ennakoiden sodan tulevan olomuodon perinpohjaista mullistusta.

Lyhyesti:

• Yle (8.1.2026): Kiina on hakkeroinut Yhdysvaltain edustajain­huoneen jäsenten sähköposteja.

• South China Morning Post (3.1.2026): Kiina ja BRICS-maat sotaharjoituksissa Etelä-Afrikan edustalla.

---

Talous

Kuumaa: Ostaako vaiko eikö ostaa?

Bloomberg (8.1.2026): “China to Approve Nvidia H200 Buying as Soon as This Quarter”

Kiina näyttäisi sittenkin raottavan oviaan Nvidian H200-tekoälysiruille, joskin rajatusti. Bloombergin tietojen mukaan viranomaiset valmistelevat lupamenettelyitä tuoda siruja maahan jo tämän vuosineljänneksen aikana, mutta vain valikoituun kaupalliseen käyttöön. Sirujen käyttö rajattaisiin pois armeijalta, keskeisiltä virastoilta, kriittisestä infrastruktuurista ja valtionyhtiöiltä.

Taustalla on jännitteinen kissanhännänveto siitä, haluaako Yhdysvallat myydä Nvidian siruja Kiinan ja antaako Kiina yritystensä edes niitä ostaa. Joulukuussa Trumpin hallinto salli sirukaupat, mutta Kiina on painostanut yrityksiä ostamaan kotimaisia siruja ja näin edesauttamaan Huawein ja muiden paikallisten yritysten tuotantoa. H200 on Nvidian siruissa vanhempaa, mutta se on silti monille kiinalaisille tekoälymallien kehittäjille iso harppaus. Bloombergin mukaan esimerkiksi Alibaba ja ByteDance ovat olleet kiinnostuneita jopa yli 200 000 sirun tilauksista kumpikin.

Nvidia puolestaan suojaa itseään epävarmuudelta. Reutersin mukaan yhtiö vaatii kiinalaisilta asiakkailta H200-tilauksissa käytännössä täyden ennakkomaksun ja rajoittaa peruutuksia ja muutoksia.

The Wall Street Journal (8.1.2026): “China Deprives Japan of Rare-Earths Supply, Escalating Dispute”

Kiina on alkanut jälleen käyttää harvinaisten maametallien ja niistä tehtyjen maametallien vientirajoituksia painostuskeinona, tällä kertaa Japanin suuntaan. Taustalla ovat Japanin pääministerin Sanae Takaichin lausunnot Japanin osallistumisesta Taiwanin puolustamiseen, jos Kiina hyökkäisi. Aiemmin tällä viikolla Kiina asetti kiellon viedä Japaniin kaksoiskäyttötuotteita, joilla voi olla myös sotilaallista käyttöä. Nyt myös maametallien vientiä on rajoitettu. Aiemmin tällä viikolla Kiina myös ilmoitti aloittavansa japanilaista polkuhinnoittelua koskevan tutkinnan puolijohdetuotannolle tärkeästä kemikaalista.

Japani valmistaa itse paljon maametallimagneetteja, mutta se nojaa edelleen Kiinasta tuleviin raaka-aineisiin. Japani pyrki jo vuoden 2010 Diaoyu- tai Senkakusaarten johdosta seuranneen toimituskatkoksen jälkeen hajauttamaan tuotantoketjujaan, mutta Kiina-riippuvuus ei ole kadonnut. Japanin ulkoministeriö on vaatinut Kiinan rajoitustoimien perumista. Kiina taas sanoo rajoitusten kohdistuvan “turvallisuusriskeihin” ja Japanin “uudelelenmilitarisoitumiseen” ja väittää siviilikäytön toimitusten jatkuvan.

CNBC (8.1.2026): “Meta faces China probe over acquisition of AI agent startup Manus”

Joulun välipäivinä Facebookin ja Instagramin omistava Meta ilmoitti ostavansa kiinalaistaustaisen, tätä nykyä Singaporessa toimivan tekoäly-yhtiö Manusin noin 2,5 miljardilla dollarilla. Manus keräsi paljon huomiota keväällä 2025, kun se esitteli niin kutsutun tekoälyagentin, joka suoriutui laajemmista kokonaisuuksista selvästi paremmin kuin tavallinen chatbot. Meta haluaa puolestaan integroida Manusin tekoälysovellukset kaikkiin tuotteisiinsa ja vahvistaa yhtiön asemaa kilpailussa OpenAI:ta, Googlea ja Microsoftia vastaan.

Eipäs hoppuilla, totesi Kiinan kommunistinen puolue tällä viikolla. Kiinan kauppaministeriö ilmoitti tutkivansa, rikkooko yrityskauppa teknologian vientiä sekä ulkomaisia investointeja koskevia sääntöjä. Puolue haluaa varmistaa, ettei kiinalainen tekoälyosaaminen ihan noin vain valu Yhdysvaltoihin. Kyse on myös viestistä muille maan teknologiayrityksille. Jos kiinalaislähtöinen tiimi siirtää yhtiön ensin ulkomaille ja sen jälkeen myy sen amerikkalaiselle jättiläiselle, kommunistinen puolue haluaa vähintään katsoa, mitä teknologiaa ja dataa siirtyy mukana.

On silti epäselvää, miten pitkälle Kiina voi viedä asian. Manus toimii Singaporesta käsin ja Meta on sanonut, että yhtiö lopettaa toimintansa Kiinassa eikä yhtiössä ole kaupan jälkeen enää kiinalaisia omistajia. Manus-kaupan osalta todennäköinen lopputulos ei siis liene suora torjunta vaan pidempi hyväksymisprosessi ja mahdolliset ehdot.

Lyhyesti:

• Financial Times (9.1.2026): Analyytikot ennustavat Kiinan autoviennin nousevan alkavana vuonna jälleen jopa 25 prosenttia, syynä heikko kotimainen kysyntä.

• Reuters (8.1.2026): Intia aikoo päästää kiinalaisyritykset mukaan valtion kilpailutuksiin.

• Helsingin Sanomat (5.1.2026): Euroopan pitää vastata kiinalaisten teollisuustuotteiden vyöryyn, kirjoittavat suomalaisten vientijärjestöjen ekonomistit.

• Xinhua (3.1.2026): Kiina uhkaa haastaa EU:n hiilitullit WTO:ssa.

• Helsingin Sanomat (31.12.2025): Suomalaisyritykset kävivät verkkokauppaopintomatkalla Kiinassa.

• Reuters (22.12.2025): Kiina asetti eurooppalaisille maitotuotteille jopa 42 prosentin tuontitullit.

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (8.1.2026)

• Kiinan ja Japanin taloussuhteet kiristyivät entisestään uuden vientikiellon myötä

• Kiinan osakemarkkinoilla käytiin vilkkaasti kauppaa viime vuonna

---

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Z-sukupolvi ja X-sukupuoli.

Sixth Tone (6.1.2026): “The Buzzword Capturing Chinese Gen Z’s Individualism”

Kiinan Z-sukupolvi jatkaa modernin mentaliteettinsa sanoittamista innovatiivisilla iskulauseilla. Tuorein tuttavuus maan some-sanastossa on normeista poikkeavaa individualismia huokuva ai ni laoji, joka kääntyy jotensakin muotoon “rakastan sinua, rakas minä”. Kiinalaista yhteiskuntaa perinteisesti hallinnut perhekeskeisyys on jo pitkään rakoillut maan kaupungistuessa ja nuorison itsenäistyessä, ja ironinen itserakkauden julistus heijastaa asennetta, jonka mukaan jokainen on oman itsensä luotettavin kumppani. Samalla se on hienovarainen tapa torjua kiinalaisesta kulttuurista niin ikään kumpuavia menestyspaineita, joita hiljalleen heikkenevä taloustilanne entisestään kasvattaa.

BBC (30.12.2025): “China to crack down on AI firms to protect kids”

Kiina valmistelee tiukkoja uusia tekoälyn käyttöä koskevia rajoituksia, joilla pyritään suojelemaan käyttäjiä haitalliselta sisällöltä. Kiinassa toimivia tekoälytuotteita ja -palveluja koskevilla rajoituksilla pyritään etenkin suojelemaan lapsia ja tiukentamaan itsemurhaa ja itsensä vahingoittamista käsittelevien tekoälykeskustelujen valvontaa. Rajoitukset ovat seurausta tekoälyn käytön räjähdysmäisestä kasvusta ja soveltamisesta uusiin käyttötarkoituksiin, kuten kumppani- tai terapiapalveluihin. Kiinalle ominaiseen tapaan rajoituksiin sisältyy myös patrioottinen ukaasi, jonka mukaan tekoälypalvelut eivät saa tuottaa tai jakaa “sisältöä, joka vaarantaa kansallisen turvallisuuden, vahingoittaa kansallista kunniaa tai heikentää kansallista yhtenäisyyttä”.

Yle (28.12.2025): “Tämä valonäytös on tehty drooneilla”

Kiinassa on viime vuosina alettu korvata perinteisiä ilotulituksia parvidrooniesityksillä, jotka muodostavat taivaalle satumaisia hahmoja ja kuvaelmia. Yksi drooniteknologian näyteikkunoista on Cyberpunk City -lempinimen saanut Chongqingin miljoonakaupunki, jossa järjestettävästä kuuluisasta drooninäytöksestä Ylen kirjeenvaihtaja raportoi. Maailman johtaviin parvidrooniteknologian kehittäjäyrityksiin kuuluvan Damodan järjestämästä Chongqingin droonishowsta on tullut hitti sosiaalisessa mediassa myös Kiinan ulkopuolella. Valtavat drooniparvet eivät kuitenkaan ole pelkkää hupia, sillä maailmalla on havahduttu myös Kiinan edistyneen parvidrooniteknologian mahdollisiin sotilaallisiin käyttötarkoituksiin.

CNN (26.12.2025): “Soon you may be able to type a new Chinese character: the gender-neutral pronoun”

Maailmalla on viime vuosina puhuttu paljon sukupuoleen viittaavien pronominien käytöstä, ja keskustelua aiheesta on käyty myös Kiinassa. Kuten monissa muissa kielissä, Kiinan kirjoitusjärjestelmässä on mies- ja naissukupuoliin viittaavat erilliset pronominit, mikä tuottaa hankaluuksia muunsukupuolisiksi identifioituville. Aktivistipiireissä ratkaisuksi on hahmoteltu sukupuolineutraalia pronominia, jossa kirjoitusmerkin mieheen ja naiseen viittaava osa on korvattu X-kirjaimella. Viime syksynä projektissa saavutettiin merkittävä välietappi, kun uusi merkki lisättiin kansainväliseen Unicode-järjestelmään. Tämä voi tulevaisuudessa mahdollistaa merkin käytön tietokoneilla ja puhelimilla.

Kiinnostavaa kyllä, Kiinan pronominimerkit eivät alkujaan olleet sukupuolittuneita. Jako tapahtui vasta 1900-luvun alussa, kun länsimaisten vaikutteiden ja kiinalaisen feministiliikkeen myötävaikutuksella luotiin naissukupuolelle erillinen kirjoitusmerkki. Alkuperäinen neutraali pronomini puolestaan alettiin yhdistää miessukupuoleen, minkä takia monet ovat sittemmin alkaneet kokea tarvetta kokonaan uudelle neutraalille pronominille.

Lyhyesti:

• Yle (5.1.2026): Kiinalaiskuljettaja Zhou Guanyu palaa tällä kaudella Valtteri Bottaksen kaveriksi Cadillacin F1-tallin testikuljettana.

• Ilta-Sanomat (5.1.2026): MTV3 pahoitteli esittämäänsä Fröbelin palikat -ohjelmaa, jossa ilmeillään kiinalaisia halventavasti.

• Helsingin Sanomat (1.1.2026): Väestön ikääntymisen kanssa kamppaileva Kiina yrittää nostaa syntyvyyttä korottamalla kondomien verotusta.

---

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 26. tammikuuta 2026. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

© 2026 Kiina-ilmiöt Oy

#175 – Maakuvatyötä perussuomalaisin erityispiirtein

Rasismikohu aiheutti mainekriisin Aasiassa. Yhdysvaltain tuore kansallisen turvallisuuden strategia suhtautuu lempeästi Kiinaan. Trump haluaa myydä Nvidian siruja mutta Kiina ei halua ostaa.

19.12.2025

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Politiikkauutisissa keskustelua on herättänyt Trumpin hallinnon uunituore kansallisen turvallisuuden strategia, joka suhtautuu varsin lempeästi Kiinaan. Lisäksi asiaa myös Kiinan yrityksistä muovata kotimaista informaatiotilaa mieleiseensä suuntaan, sekä saavuttaa ylivalta niin sanotuilla uusilla strategisilla rajaseuduilla.

Talouden saralla käsittelyssä on kissanhännänveto Nvidian sirujen viennistä Kiinaan: Trumpin hallinto on sallimasa aiempaa kehittyneempien sirujen viennin, mutta kommunistinen puolue kehottaa yrityksiä välttämään jenkkituotteita. Lisäksi asiaa muun muassa Panaman sataman diilistä, viime viikon talouden työkonferenssista sekä Kiinan tavaraviennin massiivisesta ylijäämästä ja juanin manipulointisyytöksistä.

Kulttuurin ja ilmiöiden puolella ehdoton pääuutinen on ollut Miss Suomen ja perussuomalaisten ympärillä vellonut rasismikohu ja sen aiheuttamat reaktiot Kiinassa sekä muualla Aasiassa. Asiaa myös Kiinan lemmikki- ja elokuvatrendeistä, Nanjingin verilöylyn muistopäivästä sekä koronapandemian alkuperää koskevaan salaliittoteoriaan hurahtaneesta tutkijasta.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

---

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Uudet strategiset rajaseudut.

CEIAS (16.12.2025): “Partners in need, partners indeed? Tracking Europe-Taiwan relations amidst global disruption”

Central European Institute of Asian Studies (CEIAS) on lyönyt pöytään tuoreen raportin Euroopan ja Taiwanin suhteiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Yli kolmesataasivuisen raportin ydinviestinä on, että niin poliittiset kuin taloudellisetkin yhteydet Taiwanin ja Euroopan maiden välillä ovat kasvaneet nopeasti vuoden 2019 jälkeen. Aktiivisia tässä suhteessa ovat olleet etenkin Keski- ja Itä-Euroopan maat, kuten Tšekki, Puola ja Liettua. Raportti käy alaluvuissaan läpi kunkin maan Taiwan-suhdetta, ja Suomi-osion on kirjoittanut professori Julie Yu-Wen Chen.

CNN (12.12.2025): “Trump’s security strategy is making a hard pivot on China. Why now?“

Yhdysvallat julkaisi kuun vaihteessa uuden kansallisen turvallisuuden strategiansa ilman suurempia fanfaareita; dokumentti lähinnä ilmestyi verkkoon analyytikoiden ihmeteltäväksi. Strategia on herättänyt suurta kiinnostusta Itä-Aasiaa tarkkailevien keskuudessa, sillä paperin Kiinaa koskevat linjaukset vaikuttavat keventäneen huomattavasti aiempien strategioiden “Kiinan uhkaa” korostavaa retoriikkaa. Uudessa strategiassa Kiina kuvataan lähinnä taloudelliseksi kilpailijaksi, eikä puhetta suurvaltakilpailusta tai revisionistisen Kiinan uhasta kansainväliselle järjestykselle ole juurikaan mainintoja.

Australialaisen Lowy Instituten arvion mukaan muutos voi heijastella Washingtonissa pitkään vallinneen Kiina-konsensuksen murentumista tai Donald Trumpin ambivalenttia suhtautumista Kiinaan. Tietyt asiat kuitenkin pysyvät, sillä muutoksista huolimatta Taiwanin puolustaminen on strategiassa edelleen keskeinen prioriteetti. Mielenkiintoisena yksityiskohtana “yhden Kiinan periaatetta” ei asiakirjassa mainita, mikä voi olla joko tahaton lipsahdus tai viestiä hallinnossa muhivasta poliittisesta linjanmuutoksesta.

Kansallisen turvallisuuden strategian julkistuksen jälkeen analyytikkopiireissä odotellaan seuraavaksi Yhdysvaltojen kansallisen puolustusstrategian ilmestymistä. Puolustusministeri Pete Hegsethin mukaan strategia tulee luopumaan “utopistisesta idealismista” ja ottamaan pehmeämmän linjan Kiinaa kohtaan.

Journalisti (10.12.2025): “Tiedotteita, yhteistyötä ja sensuuria – Näin Kiina pyrkii vaikuttamaan suomalaisen median kautta”

Kiinalainen informaatiovaikuttaminen pyrkii luikertelemaan länteen ei-kiinalaisten sanomalehtien ja mediatoimijoiden välityksellä, raportoi Journalisti. Tästä hyvänä esimerkkinä käy Kauppalehti, joka julkaisee verkkosivuillaan Kiinan valtio-omisteisen CGTN:n tuottamaa propagandasisältöä “tiedotteet”-osiossaan. Eräässä Kauppalehden julkaisemassa uutisessa CGTN ylistää Venäjän ja Kiinan suhteiden tuomaa “positiivista energiaa“ epävakaudessa kärvistelevälle kansainväliselle järjestelmälle. Ilmiö ei ole uusi, sillä kiinalaiset mediat ovat jo pidemmän aikaa sijoittaneet rahaa vastaan uutisliitteitään länsimaisten laatulehtien (mm. Telegraph, Le Figaro) väliin. Samanlaista sisältöä julkaisee myös englanninkielinen verkkolehti Daily Finland, jolla on yhteistyötä myös Kiinan suurlähetystön kanssa.

Foreign Affairs (9.12.2025): “How China Wins the Future: Beijing’s Strategy to Seize the New Frontiers of Power”

Kiina pyrkii nousemaan johtoasemaan “uusilla strategisilla rajamailla” (arktisella alueella, syvillä merillä, avaruudessa ja tietoverkoissa) kirjoittaa Elizabeth Economy Foreign Affairsissa. Economyn mukaan Kiinalla on selkeä ja määrätietoinen strategia näiden ympäristöjen hallitsemiseksi. Syvien merien suhteen Kiina on esimerkiksi tukenut ja rahoittanut kansainvälisen merenpohjaa säätelevän viraston (International Seabed Authority, ISA) toimintaa, kun taas arktisella alueella taloudellinen ja teknologinen yhteistyö on tiivistynyt etenkin Venäjän kanssa. Avaruudessa Kiinan tavoitteena on saavuttaa “johtavan avaruusvallan” asema vuonna 2045, mikä ei maan nopeasti kasvavien avaruuskyvykkyyksien valossa näytä sekään mahdottomalta. Economyn mukaan lännen on ryhdyttävä – Yhdysvaltain johtamana – kilpailemaan Kiinan kanssa näiden “kansainvälisen järjestelmän kartoittamattomien rajamaiden” hallinnasta, etteivät ne ajaudu tulevaisuudessa täysin Kiinan dominoimiksi.

Lyhyesti:

• The New York Times (18.12.2025): Yhdysvallat myönsi luvan 11 miljardin dollarin asekaupoille Taiwanin kanssa.

• The Guardian (14.12.2025): One country, one system: Hongkongin viimeinen oppositiopuolue lakkautti itsensä.

• Yle (9.12.2025): Useita Kiinan ja Venäjän sotilaskoneita lensi lähelle Etelä-Korean ilmatilaa.

---

Talous

Kuumaa: Ostaako vaiko eikö ostaa?

Reuters (19.12.2025): “Exclusive: US launches review of advanced Nvidia AI chip sales to China, sources say”

Yhdysvaltojen sirupolitiikassa Kiinan suuntaan on taas ehtinyt kaksiviikkoisen aikana tapahtua paljon. Viime viikolla Donald Trump ilmoitti, että suurten kielimallien koulutukselle tärkeitä Nvidian H200-siruja voisi viedä taas Kiinaan, mutta vain tiukasti valvottuna ja 25 prosentin maksulla liittovaltion kirstuun. Viennin sallimista perustellaan sillä, että Nvidian sirut pitävät kiinalaiset tekoälykehittäjät kiinni amerikkalaisissa siruissa sen sijaan, että kysyntä ja raha valuisi kiinalaisten sirujen, kuten Huawein ja Cambriconin, kehitykseen. Samalla Trump rajasi, ettei kyse koske Nvidian kaikkein uusimpia Blackwell-siruja.

Reutersin mukaan Trumpin hallinto on nyt käynnistänyt virallisen lupaprosessin H200-sirujen viemiselle. Yhdysvaltain kauppaministeriö on lähettänyt lupahakemukset ulkoministeriön, energiaministeriön ja puolustusministeriön arvioitaviksi. Näillä virastoilla on sääntöjen mukaan 30 päivää ilmaista kantansa, mutta viimeinen sana asiassa jää Trumpille. Kiinassa sen sijaan puolue on kehottanut välttämään Nvidian sirujen hankkimista ja kannustanut kotimaisten yritysten sirujen ostamiseen.

Samaan aikaan Kiinassa kehitetään omavaraisuutta tuontisiruista. Reuters raportoi Kiinan omasta “Manhattan-projektista”, jossa kehitetään kehittyneimpien sirujen valmistukselle tärkeää EUV-litografiaa (extreme ultraviolet). Erittäin kehittyneellä ultraviolettivalolla piirretään valolla piikiekolle niin pieniä kuvioita, että siruista saadaan nopeampia ja tehokkaampia. Hollantilainen ASML valmistaa maailman parhaita EUV-litografiakoneita mikrosirujen valmistukseen, ja kappas kummaa, joukko entisiä ASML:n insinöörejä rakentaa nyt Kiinalle tällaista konetta. Reutersin mukaan prototyyppi on jo toiminnassa, mutta suurin pullonkaula on edelleen tarkkuus, etenkin optiikasta johtuen.

The Wall Street Journal (16.12.2025): “Panama Ports Deal Hits Impasse as China Makes New Demands for Its Approval”

Trumpin halllinto on halunnut repiä Panaman kanavan irti Kiinan vaikutuspiiristä, mutta keväästä asti setvityt kauppaneuvottelut ovat Wall Street Journalin mukaan nyt kohdanneet tenkkapoon. Sijoitusjätti BlackRockin johtama ryhmä ja laivayhtiö MSC sopivat maaliskuussa noin 23 miljardin dollarin kaupasta, jossa ne ostaisivat hongkongilaiselta CK Hutchisonilta yli 40 sataman portfolion, joka sisältäisi myös Panaman kanavan kaksi satamaa. Nyt Kiina on kuitenkin kiristänyt kaupan ehtoja ja vaatii nyt, että Kiinan valtiollinen Cosco saisi enemmistöosuuden ja käytännössä veto-oikeuden satamien hallinnassa. Muuten Kiina estäisi kaupan.

Trumpin hallinto ja BlackRock pitävät vaatimusta enemmistöosuudesta mahdottomana. Kiinalla on silti asiassa vipuvartta, koska se voi käyttää kilpailuoikeudellisia kontrolleja hyväkseen, sillä kaikilla kaupan osapuolilla on sidoksia Kiinan markkinaan.

Reuters (11.12.2025): “China promises fiscal boost next year, recognises ‘prominent’ imbalance”

Viime viikolla kommunistisen puolueen johto piti jokavuotisen talouden työkokouksensa, jossa muodostettiin suuntaviivoja Kiinan taloudelle ensi vuodeksi. Anti ei ollut mitenkään yllätyksellinen: tavoite on pitää kasvu noin viidessä prosentissa ja tukea sekä kulutusta että investointeja yhtä aikaa.

Kokouksessa todettiin sama ongelma Kiinan taloudessa, mitä eri talouden kommentaattorit sekä Kiinassa että maailmalla ovat todenneet jo hyvin pitkään: kotimainen kysyntä on heikkoa, vaikka teollisuus puksuttaakin. Tuoreet luvut marraskuulta vahvistavat kuvaa – vähittäiskauppa heikkeni marraskuussa lokakuuhun nähden mutta teollisuustuotanto jatkaa kasvuaan. Vihreän siirtymän saralla kokous korosti energiatehokkuutta ja maan sisäisen päästökauppajärjestelmän rakentamista.

Puolue lupasi kokouksessa lisätä kulutuksen elvytystä ja käynnistää uusia teollisuustuotannon kapasiteettia. Mahdollisesti tämä voi tarkoittaa esimerkiksi velanottoa, korkojen kevennystä ja pankkien vähimmäisvarantovaatimusten laskua. Ilmeinen ristiriita säilyy kulutusta korostavien puheiden ja tuotannon kasvua ohjaavien työkalujen välillä.

Financial Times (11.12.2025): “How China racked up a $1tn trade surplus”

Kiinan tavaraviennin ylijäämä on noussut tänä vuonna jälleen uusiin korkeuksiin ja on jo tähän mennessä ylittänyt arvomääräisesti tuhannen miljardin dollarin rajan. Financial Timesin selvityksen mukaan Trumpin tullisota on saanut Kiinaa ohjaamaan tavaraa etenkin Kaakkois-Aasiaan ja Eurooppaan. Autoista ja akuista tuli tänä vuonna merkittäviä ylijäämän ajureita ja samaan aikaan Sheinin ja Temun halpapakettivirta paisutti vientilukemia.

Viennin massiivinen ylijäämä on nostanut jälleen pintaan myös syytökset Kiinan valuutan renminbin manipuoloinnista. Esimerkiksi New York Times siteeraa Kiinassa esitettyjä arvioita, joiden mukaan kurssi olisi talouden fundamentteihin nähden liian heikko. Taustalla ovat matalat korot, heikompi kasvu ja politiikka, jossa keskuspankki jarruttaa valuutan vahvistumista – samat keinot, joita odotetaan ensi vuonnakin talouden työkonferenssin perusteella käytettävän.

Ajatushautomo Brookingsin tutkija Robin Brooks katsoo, että normaalioloissa jättimäinen ylijäämä kyllä nostaisi vapaasti kelluvan valuutan arvoa, mutta niin ei tapahdu, joten johtopäätös on, että kurssia pidetään tietoisesti alhaalla. Toisin sanoen, heikolla juanilla halutaan tukea Kiinan tavaravientiä. Brooks arvioi, että valuuttakontrollin mekanismi ajan saatossa muuttunut: keskuspankin sijasta nykyään kiinalaiset valtio-omisteiset pankit ostavat dollareita, jolloin viralliset valuuttareservit eivät suoraan osoita valuutta-intervention merkkejä.

Sinänsä vuoden loppua kohden juan on vahvistunut dollariin nähden, mutta heikentynyt vaikkapa suhteessa euroon. Kiinan sisällä on Bloombergin mukaan syntynyt harvinaisen avointa keskustelua siitä, syökö heikko valuutta jo maan kasvua. Bloombergin haastattelemien tutkijoiden arviot tulevasta vaihtelevat. Yhtäältä juanin maltillinen vahvistuminen voisi kaventaa kaupan ylijäämää ja pakottaa kotimaisen kysynnän vahvistamiseen. Toisaalta juanin kurssin viilaamista tärkeämpää voisi olla lopettaa maan sisäinen tuottajahintojen deflaatio ja hintojen polkeminen, koska juuri hintojen lasku on tämänhetkinen vientiä halpuuttava mekanismi.

Lyhyesti:

• BBC (19.12.2025: ByteDance kertoo solmineensa diilin Oraclen ja sijoitusyhtiöiden kanssa TikTokin Yhdysvaltain-liiketoimintojen myymisestä.

• Helsingin Sanomat (18.12.2025): Kiinalainen tuotanto uhkaa tuhansia hyväpalkkaisia töitä Suomessa, sanoo etujärjestö Kemianteollisuus.

• MTV Uutiset (15.12.2025): Iäkkäät ja yksinhuoltajat ovat ahkerimpia temuttajia, sanoo Kuluttajaliitto.

• Spiegel (9.12.2025): Deutsche Bahn ostaa kiinalaiselta Bydiltä 700 sähköbussia, mikä on herättänyt saksalaisissa teollisuusliitoissa äläkän.

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus

• (18.11.2025): Kiinassa talouskasvu hidastui vuoden loppua kohti, vuoden 2026 painopisteet linjattiin

• (11.12.2025): Edullinen valuuttakurssi on tukenut Kiinan vientiä kuluvana vuonna

• (11.12.2025): Kiinalaisrakentajien rahoitusongelmat jatkuvat viidettä vuotta

---

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Rasismikohu.

Yle (18.12.2025): “PS-edustajille vakava huomautus rasistisista kuvista – Purran mukaan kuvat olivat tökeröitä, mutta hän kiistää rasismin”

Kaksiviikkoisen suuri puheenaihe Suomessa ja myös kansainvälisessä lehdistössä alkoi Miss Suomi Sarah Dzafcen yksityisviesteistä vuotaneesta kuvasta, jossa Dzafce venyttää silmiään “kiinalaisenkaa syömäs” -kuvatekstin kera. Kuvaa seuranneen kuohunnan vuoksi hän on nyt entinen Miss Suomi, jollei sitten oikeusteitse taistele tietään takaisin. Tämä oli kuitenkin vain alkukipinä sille, että joukko perussuomalaisia kansanedustajia ja europarlamentaarikkoja julkaisi vastaavankaltaisia rasistisia kuvia ilmeisesti tuenilmauksena Miss Suomelle.

Kuvat ovat levinneet aasialaismedioissa ja sosiaalisessa mediassa sittemmin tehokkaasti, minkä myötä hallituksen viimeisin rasismikohu on saanut kansainväliset mittasuhteet. Loukkaantuneet ja suuttuneet ihmiset Itä-Aasiassa, kuten Kiinassa ja Japanissa, ovat esimerkiksi vaatineet suomalaisten brändien ja yhtiöiden boikotoimista. Muun muassa Finnair kertoi, että kohu haittaa sen toimintaa. Asia paisui siihen pisteeseen, että pääministeri Petteri Orpon nimissä julkaistiin anteeksipyyntö Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean suurlähetystöjen kanavissa.

Perussuomalaisissa kohun laajuuteen herättiin vähitellen, mutta kun sen mittakaava ymmärrettiin, alettiin eduskuntaryhmän johdossa epäillä, että käynnissä olisi Kiinan hybiridioperaatio. Lopulta puolue päätyi antamaan kuvia julkaisseille kansanedustajilleen vakavan huomautuksen, minkä perään myös edustajat myös pyysivät julkaisujaan anteeksi. Katumusharjoituksella ilmeisimmin vältettiin hallituskriisi, mutta Ylen A-Studiossa rasistisen käytöksen vaikutuksia Suomen maakuvalle arvioineet asiantuntijat Meira Pappi ja Teppo Turkki olivat sitä mieltä, että edessä on vielä pitkä toipumisen tie.

Helsingin Sanomat (17.12.2025): “Hemmoteltu perheenjäsen”

Lemmikkieläinten suosio kasvaa Kiinassa. Vuonna 2024 kiinalaiskoteihin hankittiin yli 30 miljoonaa lemmikkiä, kun taas ihmisvauvoja syntyi vain 9,5 miljoonaa. Avioitumista ja perheen perustamista enenevässä määrin karsastavan keskiluokan parissa lemmikit ovatkin usein lasten korvikkeita, ja tuoreessa kyselyssä yli 80 prosenttia vastaajista kertoi pitävänsä lemmikkiä perheenjäsenenä tai läheisenä ystävänä. Lemmikkejä myös mielellään kuljetetaan lastenrattaissa ihmismäisiin vaatteisiin ja/tai vaippoihin puettuina, ja niille on tarjolla jos jonkinlaista viihdettä ravintoloista ja elokuvista jopa stand up -komiikkaan. Valtaosa lemmikeistä on luonnollisesti koiria ja kissoja, kun taas epätavallisemmasta päästä on HS:n tapaama Dabai-niminen kukko, jota omistaja kärrää kaupungilla leninkiin puettuna.

CNA (13.12.2025): “China holds low-key Nanjing Massacre memorial amid Japan tensions”

Kiinassa muistettiin lauantaina vuoden 1937 Nanjingin verilöylyä, jossa Japanin joukot murhasivat mahdollisesti jopa 200 000 ihmistä ja syyllistyivät laajalti raiskauksiin ja muihin rikoksiin. Muistopäivän menot vaikuttivat pidättyväisiltä siihen nähden, että Kiinan ja Japanin suhteet ovat Japanin pääministeri Sanae Takaichin taannoisten Taiwan-kommenttien jäljiltä jälleen aallonpohjassa. Xi Jinpingiä ei muistotilaisuudessa nähty, ja puheen pitäneen kommunistisen puolueen organisaatio-osaston johtajan Shi Taifengin kommentit olivat pehmeämpiä kuin monilla kollegoillaan viime aikoina. Nanjingin verilöylystä kertova sotaelokuva Dead to Rights on kuitenkin vetänyt tänä vuonna paljon katsojia, ja Kiinassa on muutenkin pitkin vuotta muistettu 80 vuotta sitten päättynyttä toista maailmansotaa.

The New York Times (7.12.2025): “The Married Scientists Torn Apart by a Covid Bioweapon Theory”

New York Times kertoo, kuinka koronapandemian ympärille kasvanut salaliittoteoria sai erään kiinalaistutkijan tuhoamaan uransa hyppäämällä amerikkalaisten MAGA-puuhamiesten kelkkaan. Hongkongin yliopistossa työskennellyt virologi Li-Meng Yan alkoi keväällä 2020 uskoa koronaviruksen olleen tarkoituksella luotu bioase ja päätyi pitämään yhteyttä Donald Trumpin entisen strategistin Steve Bannonin johtaman kiinalaisvastaisen porukan kanssa. Lopulta Yan jätti työnsä ja aviomiehensä ja loikkasi Bannonin tuella Yhdysvaltoihin, jossa oikeistomediat esittelivät nuoren tutkijan väitteitä uskottavana todisteena Kiinan pahoista aikeista. Vailla näyttöä ollut narratiivi ja sen tuoma mediajulkisuus kuivuivat kasaan Trumpin ensimmäisen kauden jälkeen, mutta Yan piileskelee edelleen Yhdysvalloissa pitäen kiinni näkemyksistään.

Variety (6.12.2025): “China Audiences Drive 2025 Box Office With Animation and War Epics as Comedies Collapse”

Joulukuussa seitsemättä kertaa järjestetyllä Hainanin kansainvälisellä elokuvafestivaalilla julkistetun tutkimuksen mukaan vuoden 2025 kiinalaisyleisöt suosivat etenkin animaatioita, toimintaa ja historiallisia sotaelokuvia. Sen sijaan aiempina vuosina suositut rakkaus- ja komediaelokuvat eivät tänä vuonna kiinalaisia miellyttäneet. Vuoden kiinalaisia suurmenestyksiä niin lipputuloilla kuin yleisöjen tyytyväisyydellä mitattuna olivat historiallinen Dead to Rights -sotaelokuva ja kiinalaiseen mytologiaan pohjaava Ne Zha 2 -animaatio. Kotimaisten elokuvien osuus lipputuloista oli ennen joulukuuta peräti 83,8 prosenttia, mutta myös marraskuussa julkaistu Disney-animaatio Zootopia 2 on ollut suurmenestys ja tahkonnut Kiinassa enemmän rahaa kuin kotimarkkinoillaan Yhdysvalloissa.

Hainanin elokuvafestivaalilla palkintona on kultainen kookospähkinä, ja parhaan elokuvan pähkinän pokkasi tänä vuonna iranilaisohjaaja Shahram Mokrin Black Rabbit, White Rabbit. Vuoden parhaana kiinalaiselokuvana puolestaan palkittiin Ye Zhenpengin ohjaama Eternal Summer. Luettelo kaikista Hainanilla palkituista elokuvista löytyy täältä.

Lyhyesti:

• Yle (15.12.2025): Savonlinnan uusi kaupunginjohtaja Ding Ma tulee Lappeenrannasta.

• BBC (15.12.2025): Hongkongilainen demokratia-aktivisti Jimmy Lai tuomittiin “yhteistyöstä ulkomaisten tahojen kanssa”.

• Episodi (14.12.2025): Uuden Avatar: Fire and Ash -elokuvan ensi-iltaa lykättiin ja nimi muutettiin Hongkongissa taannoisen tulipalon takia.

• Yle (13.12.2025): Kiinalaisen yksityisyrityksen rakentama rahtialus laukaistiin avaruuteen.

---

Katsele & kuuntele

The New York Times Op-Docs (5.12.2025): “How to Find a Date in a Country With Over 30 Million Extra Men”

Yksi Kiinan kuuluisan yhden lapsen politiikan viheliäisimmistä seurauksista on ollut epätasainen sukupuolijakauma, joka on seurausta perinteisestä poikalapsien suosimisesta. Sen jäljiltä maassa on nyt miehiä noin 30 miljoonaa enemmän kuin naisia, ja monille kumppanin löytäminen on tämän takia hyvin hankalaa. New York Timesin lyhytdokumentissa seurataan yksinäisiä nuoria kiinalaismiehiä näiden etsiessä kumppania.

---

Lopuksi

Kiina-ilmiöt jää tämän kirjeen myötä lyhyelle joulutauolle ja ilmestyy seuraavan kerran 9. tammikuuta 2026. 圣诞快乐！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

© 2025 Kiina-ilmiöt Oy

#174 – Saarikiistan paluu, Kiina-riippuvuuden rohdot ja tulipalon jälkipyykki

Kiina ja Japani jatkavat Taiwan-sanaharkkaansa. Hongkongissa tuhoisa tulipalo. Macron vierailee Pekingissä. Kiina avaa maametallien vientiä talouden hidastuessa.

5.12.2025

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Politiikkauutisisten kärkiteemana säilyi tälläkin viikolla Kiinan ja Japanin välinen, Taiwania koskeva sanaharkka, joka ei ota laantuakseen, vaan osoittaa paremminkin merkkejä eskalaatiosta. Emmanuel Macronin Pekingin vierailulla sen sijaan keskusteltiin sovinnollisemmassa hengessä.

Talouden saralla asiaa etenkin Euroopan keinoista ja toimista ryhtyä vähentämään riippuvuttaan Kiinan maametalleista, joita Kiina ryhtyy jälleen Trumpin ja Xin kauppasovun jälkeen tarjoamaan maailmalle. Käsittelyssä myös Kiinan päästönäkymät ja puolueen keinot ratkaista talouden ylikapasiteettia.

Kulttuurin ja ilmiöiden puolella suurin huomio kohdistuu Hongkongin tuhoisaan tulipaloon ja sen jälkiseuraamuksiin. Uutisia myös Kiinan onnistumisista ja epäonnistumisista avaruudessa, kiinalaiseen teatteriproduktioon päätyneestä suomalaisinsinööristä sekä Kiinan perheväkivaltaa koskevasta lainsäädännöstä.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

---

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Yonagunin ja Senkakun säpinät.

South China Morning Post (4.12.2025): “Beijing ‘absolutely does not accept’ Japanese leader Takaichi’s apparent Taiwan climbdown“

Kiinan ja Japanin välille kehkeytynyt sanaharkka ei osoita laantumisen merkkejä. Kuten kerroimme edellisessä kirjeessä, kiista käynnistyi, kun Japanin haukkamaisista näkökulmistaan nopeasti tunnetuksi tullut pääministeri Sanae Takaichi ilmoitti Japanin vastaavan tarvittaessa sotilaallisesti, mikäli Kiina hyökkää Taiwaniin. Tällä viikolla Takaichi kuitenkin korosti Japanin parlamentille, ettei Japanin ja Kiinan välisen, vuonna 1972 solmitun yhteiskommunikean periaatteisiin ole tullut minkäänlaisia muutoksia. Liennytyksen ele ei mennyt läpi Pekingissä, jossa vaaditaan yhä aiempien Taiwan-puheiden totaalista perumista.

Kovenevien puheiden ohessa molemmat osapuolet ovat viestineet toisilleen myös sotilaallisin keinoin. Maiden merivartiostot ottivat mittaa toisistaan Japanin hallinnoiman mutta Kiinan itselleen vaatiman Senkaku/Diaoyu-saariryhmän edustalla, ja sekä Kiinan että Japanin edustajat syyttivät lausunnoissaan vastaosapuolta laittomasta tunkeutumisesta omille aluevesilleen. Samaan aikaan Kiina on lisännyt droonilentojaan Japanin eteläisimmän, Taiwanin lähistöllä sijaitsevan Yonaguni-saaren edustalla. Japanin puolustusministeri Shinjiro Koizumi ilmoitti marraskuun lopussa Japanin sijoittavan saarille keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjuksia, mikä ei ole ollut omiaan liennyttämään maiden välistä nokkapokkaa.

Financial Times (4.12.2025): “Emmanuel Macron warns of ‘disintegration’ risk to world order in Xi Jinping meeting“

Ranskan presidentti Emmanuel Macron matkusti tällä viikolla Pekingiin tapaamaan Xi Jinpingiä. Tapaamisen yhteydessä Macron esitti huolensa kansainvälisen järjestyksen rapistumisesta ja arvioi Kiinan ja Ranskan välisen dialogin tärkeämmäksi kuin koskaan. Xi puolestaan toivoi Ranskan ”liehuttavan korkealla multilateralismin lippua” ja estävän ulkopuolisia osapuolia (so. Yhdysvaltoja) puuttumasta maiden kahdenvälisiin suhteisiin. Macron toivoi maiden “kääntävän uuden sivun” taloudellisissa suhteissaan, minkä seurauksena Kiina ja Ranska sopivat lisäävänsä yhteistyötä muun muassa ilmailun, ydinenergian, biolääketieteen ja tekoälyn sekä myös “globaalin hallinnan” saralla.

Yle (1.12.2025): “’Tämä on liian vaarallista’ – vakoiluvyyhtiin sotkeutunut liikemies varoittaa Ylen toimittajaa tutkimasta aihetta“

Ylen MOT tarjoilee mielenkiintoista tutkivaa journalismia Kiinan Suomeen suuntautuneesta tiedustelutoiminnasta. Juttu sekä aihetta tarkemmin käsittelevä MOT-dokumentti kartoittavat anonyymiksi jätetyn suomalais-kiinalaisen liikemiehen sekä Virossa vakoilusta vankeuteen tuomitun konsultin, Gerli Mutson, välisiä yhteyksiä. Virolaisen oikeusistuimen mukaan mainittu liikemies oli keskeinen linkki Kiinan sotilastiedustelun kutomassa operaatiossa, jonka päätavoitteena oli virolaisen, Naton La Spezian sotilastukikohdassa toimineen merentutkija Tarmo Kõutsin rekrytoiminen agentiksi. Ylen tavoittama mystinen liikemies ei suostunut kertomaan tapauksesta puhelimitse sen enempää, mutta varoitteli toimittajien olevan tekemisissä “hyvin vaarallisten asioiden” kanssa.

China Leadership Monitor (1.12.2025): “Winter 2025, Issue 86“

Zhongnanhain salamyhkäistä sielunelämää valottavan China Leadership Monitorin uusin numero on ilmestynyt. Kuten ennenkin, kyseessä on Pei Minxinin toimittama robusti paketti eturivin tutkijoiden kirjoittamia akateemisia artikkeleita Kiinan sisä- ja ulkopolitiikan tuoreimmista kehityskuluista. Tämänkertainen numero tarjoaa katsauksia kommunistisen puolueen taannoin esittämään ehdotukseen uudeksi viisivuotissuunnitelmaksi, puoluepolitiikan kiemuroihin lähestyvän 21. puoluekokouksen alla sekä Kansan vapautusarmeijan (ilmeisesti) kutistuvaan roolin Kiinan “kokonaisvaltaisen turvallisuuden” järjestelmässä.

Focus Taiwan (26.11.2025): “KMT slams Lai’s ‘astronomical’ US$40 billion defense proposal“

Saksan lisäksi myös Taiwanissa on käynnistynyt tietynlainen puolustuspoliittinen ”Zeitenwende”, kun presidentti Lai Ching-te on ehdottanut yli 40 miljardin dollarin lisäystä maan puolustusbudjettiin. Hahmoteltu lisäys olisi vastaus sekä alueen kiristyneisiin sotilaallisiin jännitteisiin että presidentti Donald Trumpin esittämiin vaatimuksiin Taiwanin puolustuksen vahvistamisesta. Trumpia epäilemättä myös miellyttää Lain idea hankkia summalla ennen kaikkea amerikkalaista aseistusta. Oppositiota edustava, mutta Taiwanin parlamentin enemmistöä hallitseva KMT kuitenkin kyseenalaistaa Lain ”astronomisen” budjettisuunnitelman liian epämääräisenä. KMT:ta edustavan Hsu Yu-chenin mukaan summa jouduttaisiin kokoamaan pitkälti velkarahalla, minkä lisäksi Lain epäillään voitelevan lupauksillaan Yhdysvaltojen johtoporrasta kyetäkseen matkustamaan Yhdysvaltojen kautta esimerkiksi Latinalaiseen Amerikkaan.

Lyhyesti:

• Yle (4.12.2025): Yhdysvallat luopuu Kiinan vakoilu­pakotteista kauppasovun vuoksi.

• Reuters (4.12.2025): Kiinan sotaharjoitusten aktiivisin kausi on käynnissä: lähimerillä pörrää jopa 100 sotalaivaa.

• Helsingin Sanomat (3.12.2025): Nato-Suomi hakee liittolaisia Itä-Aasiasta Kiinan ja Venäjän yhteistyön vastapainoksi.

• Yle (30.11.2025): Hongkongin poliisi pidätti opiskelijan, joka vaati hallintoa vastuuseen tornitalojen palosta.

• Kiinan ulkoministeriö (27.11.2025): Kiina löi pöytään uuden asevalvontaa koskevan “valkoisen paperin”.

---

Talous

Kuumaa: Katkon paikka.

Reuters (4.12.2025): “China is issuing streamlined licenses for rare earth exports, state media says”

Trumpin ja Xin kauppasovun jälkeen Kiina höllentää harvinaisten maametallien vientiä. Maan kauppaministeriö ilmoitti ottavansa käyttöön niin kutsutut yleisluvat, joiden turvin suuret kiinalaisyritykset voivat viedä magneetteja ja metalleja vuoden mittaisilla asiakaskohtaisilla luvilla. Toistaiseksi tosin vain suuret toimijat ovat oikeutettuja yleislupiin.

Samaan aikaan EU yrittää vähentää riippuvuuttaan Kiinasta rakentamalla noin kolmen miljardin euron suuruisen ResourceEU-suunnitelman, jonka tarkoitus on vauhdittaa 25 kiireellisintä mineraalihanketta. EU käynnistää myös kriittisten mineraalien varastointimekanismin rakentamisen.

Euroopan keinoista katkaista Kiina-riippuvuus ovat kirjoittaneet myös esimerkiksi Kiina-ilmiöiden Niko Vartiainen Uudessa Jutussa ja Rhodium Groupin vanhempi neuvonantaja Noah Barkin uutiskirjeessään. Molemmat painottavat, että Euroopan tulisi käyttää sisämarkkinoitaan vipuvartena, koordinoida ja kiristää kauppapolittisia välineitään, hyväksyä nykyistä korkeammat kustannukset ja rakentaa liittoumaa samanmielisten kanssa. Suomessakin kohteita riitttäisi. Ylen mukaan maametalleja voisi lähteä haalimaan Siilinjärven apatiittikaivoksen kipsisakasta, Helsingin Sanomien mukaan Talvivaaran kaivosta operoiva Terrafame ryhtyy liuottamaan kriittisiä raaka-aineita.

Energy and Clean Air (4.12.2025): “China’s Climate Transition: Outlook 2025”

Kiinan päästöt eivät enää kasva, ja puhdas sähkö sekä sähköistyminen etenevät markkinavetoisesti, arvioi energia- ja ilmastopolitiikkaa seuraava CREA-tutkimustalo tuoreessa raportissaan. Aurinko- ja tuulivoima kattavat lähes koko kasvavan sähkönkulutuksen lisäyksen Kiinassa, ja sähkövarastot ja vesivoima tasaavat tuotantoa, mikä vähentää vastedes tarvetta ajaa hiilivoimaa tasaisena peruskuormana.

Silti hiilivoimaloita on yhä tulossa verkkoon paljon, ja esimerkiksi pohjoisessa maaseudun lämmitys kuluttaa paljon hiiltä, vaikka puhtaamman lämmityksen ohjelmat ovatkin edenneet. CREA suosittaa Kiinalle ​​energiatehokkuuden parantamista teollisuudessa ja rakennussektorilla sekä uusien hiilivoimalupien myöntämisen hidastamista, jotta päästöt voivat jatkaa laskuaan.

Financial Times (26.11.2025): “Fall in Chinese investment suggests Xi Jinping’s ‘anti-involution’ drive is biting”

Yksi keskeinen talouden ilmiö Kiinassa on tänä vuonna ollut teollisuuden ylikapasiteetti ja maan vientiyritysten keskinäinen verinen hintakilpailu, mikä on ollut kommunistiselle puolueelle selkeä huolenaihe. Xi Jinping on pyrkinyt hillitsemään tuhoisana pidettyä hintasotaa erityisesti korkean teknologian ja vihreän teollisuuden aloilla, ja FT:n selvityksen mukaan toimet ovat alkaneet purra. Investoinnit tehtaisiin, koneisiin ja rakentamiseen ovat laskeneet jyrkästi, lokakuussa noin 11 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Näin rajua laskua on nähty viime vuosikymmeninä vain keväällä 2020.

Tilastoja epäillään perustellusti liioittelusta, ja osa laskusta voi johtua myös korjauksista aiempiin lukuihin. Silti arvioiden mukaan investointien väheneminen on arvioiden mukaan myös todellista. Kiinan vienti supistuikin dollarimääräisesti lokakuussa ja vähittäismyynti kasvoi vuoden hitainta tahtia, 2,9 prosenttia kuukaudessa. Marraskuussa maan teollisuustuotanto puolestaan supistui hieman, vastoin odotuksia.

Lyhyesti:

• Financial Times (3.12.2025): Venäjä laski liikkeelle ensimmäiset juanmuotoiset joukkovelkakirjan, suuruudeltaan yhteensä 20 miljardia juania.

• Reuters (2.12.2025): Kiinan autoteollisuus puskee Itä-Eurooppaan, Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan polttomoottoriautoja.

• Bloomberg (1.12.2025): DeepSeek julkaisi uuden kielimallin.

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (27.11.2025)

• Kiinan talouskasvu hidastui lokakuussa

• Sähkön osuus maailman energiankulutuksessa kasvaa, öljynkulutus voi kääntyä laskuun ennen vuotta 2035

---

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Tulipalo Hongkongissa.

Yle (3.12.2025): “Hongkong suree tulipalon uhreja”

Hongkongissa kokoonnuttiin keskiviikkona suremaan viime viikon tuhoisan tulipalon uhreja. Tai Pon alueella sijaitsevan Wang Fuk Court -kerrostalokompleksin palossa kuoli tuoreimpien tietojen mukaan ainakin 159 ihmistä, ja lukumäärä voi vielä nousta etsintöjen jatkuessa pahoin palaneissa rakennuksissa. Hongkongin tuhoisin tulipalo vuosikymmeniin sai alkunsa taloja peittäneistä rakennustelineistä, joiden kautta se levisi kaikkiaan seitsemään saman kompleksin 31-kerroksiseen tornitaloon. Hongkongilaismediat South China Morning Post ja Hong Kong Free Press ovat koonneet tulipaloa koskevat uutiset omien teemasivujensa alle.

Tulipalon takia Hongkongissa on virinnyt kovasti keskustelua rakennusalan ongelmista, sillä jälkeenpäin kävi ilmi, että tornitalojen remontista vastannut yhtiö oli käyttänyt rakennustelineiden suojana halpaa verkkoa, joka ei täyttänyt paloturvallisuusmääräyksiä. Kysymyksiä on jälleen herännyt myös bambupuun käytöstä rakennustelineissä, millä on Hongkongissa pitkät perinteet. Tutkinta palon alkuperästä ja tarkasta leviämistavasta on käynnissä, mutta hallinto on jo määrännyt suojaverkkoja poistettavaksi rakennustyömailla ja pohtii bambun käytöstä luopumista.

Tulipalon aikaansaama mielipaha kytkeytyy väistämättä myös poliittiseen ulottuvuuteen, sillä Hongkongin kansallisen turvallisuuden laki on tehnyt kaikenlaisista mielenilmauksista ongelmallisia. Ylen kirjeenvaihtajan analyysin mukaan Kiinan keskusjohto seuraakin nyt tarkkaan sitä, miten Hongkongin viranomaiset onnistuvat hoitamaan tilanteen, ja tragedialla uumoillaan olevan vaikutusta myös sunnuntaina järjestettäviin Hongkongin hallintoneuvoston vaaleihin. Viranomaiset ovat varoittaneet kansalaisia olemaan “vaarantamatta kansallista turvallisuutta” tulipalon varjolla, ja poliisi pidättikin paikallisen yliopisto-opiskelijan tämän alettua kerätä nimiä addressiin, jolla vaadittiin hallintoa vastuuseen.

Helsingin Sanomat (1.12.2025): “Suomalainen diplomi-insinööri etsi alansa töitä, mutta päätyi näyttelijäksi Kiinaan”

Kiinassa on mahdollista nähdä suomalaista näyttelijäntyötä teatterilavalla, sillä pitkään maassa asunut ja kiinaa sujuvasti puhuva diplomi-insinööri Matti E. Lehtonen on päätynyt esiintymään amerikkalaisen The Shawshank Redemption -elokuvan kiinalaisessa näyttämöversiossa. Lehtosen yllättävä alanvaihto oli seurausta siitä, että kuuluisan ohjaaja Zhang Guolin luotsaamaan projektiin oli vaikeaa löytää näyttelijöitä, koska se haluttiin toteuttaa kokonaan kiinaksi länsimaisella näyttelijäkaartilla. Tammikuussa 2024 ensi-iltansa saaneen näytelmän pääroolia esittää “kiinan kuuluisimmaksi ulkomaalaiseksi” tituleerattu kanadalainen Mark Rowswell, joka Kiinassa tunnetaan paremmin nimellä Dashan.

Reuters (1.12.2025): “Damaged Shenzhou-20 spacecraft to return to Earth uncrewed for inspection”

Taannoin kerroimme, kuinka kolme kiinalaista taikonauttia jämähti viime kuussa Kiinan Tiangong-avaruusasemalle, kun Shenzhou-20-avaruusalukseen oli tullut avaruusromun aiheuttamaksi epäilty vaurio. Kolmikko palasi sittemmin Maan kamaralle Shenzhou-21-aluksella, joka oli tuonut asemalle uuden miehistön. Tämä kuitenkin synnytti pulman siitä, miten uuden miehistön sekä vaurioituneen aluksen paluu Maahan hoidetaan. Ratkaisuna Kiina lähetti Shenzhou-22-aluksen miehittämättömänä avaruusasemalle suorittamalla ensimmäistä kertaa avaruusohjelmassaan hätälaukaisun vain 20 päivää ongelman havaitsemisen jälkeen. Tällä viikolla ilmoitettiin, että vaurioitunut Shenzhou-20-alus palaa Maahan niin ikään miehittämättömänä.

Ongelmanratkaisu avaruusasemalla näyttää onnistuneen mallikkaasti, mutta uudelleenkäytettävien avaruusrakettien saralla nähtiin keskiviikkona näyttävä epäonnistuminen, kun pekingiläisen Landspace-yrityksen kantoraketti räjähti yrittäessään laskeutua takaisin maan pinnalle. Posahduksesta huolimatta laukaisu oli kuitenkin merkittävä edistysaskel Kiinan pyrkimyksissä kehittää uudelleenkäytettävää rakettiteknologiaa amerikkalaisen SpaceX-yrityksen viitoittamalla tiellä.

Sixth Tone (24.11.2025): “China Establishes New Legal Precedents on Domestic Violence”

Kiinan korkein oikeus julkaisi viime kuussa kahdeksan uutta ennakkotapausta, joilla se linjaa perheväkivaltaa koskevaa oikeuskäytäntöä. Tilastojen mukaan perheväkivallan määrä on Kiinassa laskussa, mutta haasteita aiheuttaa edelleen tuomioistuinten tapa sivuuttaa väkivalta “perheriitoina”. Uusilla ennakkotapauksilla pyritään kitkemään ongelmakohtia, ja niissä korostuu etenkin psykologisen perheväkivallan rangaistavuus. Esimerkiksi nöyryyttäminen ja itsensä vahingoittamisella uhkaaminen ovat tätä nykyä Kiinan lain mukaan perheväkivallan muotoja, ja myös lasten väkivaltainen kurittaminen lasketaan perheväkivallaksi. Kiina otti käyttöön ensimmäisen perheväkivallan vastaisen lakinsa vuonna 2016, ja vuoden 2024 tilastojen mukaan pahoinpitelyt ja henkirikokset muodostavat noin 80 prosenttia perheväkivaltaan liittyvistä rikoksista.

Lyhyesti:

• CGTN (3.12.2025): Tuomiopäivä on ovella – Kiinassa esiteltiin tuliterä humanoidirobotti, jonka mallinimi T800 saattaa aiheuttaa Terminaattori-mielleyhtymiä.

• Helsingin Sanomat (3.12.2025): HS testasi Kiinassa asuneiden opastuksella pääkaupunkiseudun aidointa kiinalaisruokaa tarjoavat ravintolat.

• Focus Taiwan (29.11.2025): Taiwanin uusi Suomen-edustaja harjoittaa diplomatiaa metallimusiikin kautta.

• Helsingin Sanomat (28.11.2025): 226-senttisestä koripalloilija Zhang Ziyusta tuli ensimmäinen kiinalaisnainen, joka on onnistunut donkkaamaan virallisessa ottelussa.

---

Katsele & kuuntele

Uusi Juttu (4.12.2025): “Insinöörit vs. juristit. Kiina rakentaa tulevaisuutta, jääkö Yhdysvallat jälkeen?”

Kiina-ilmiöiden Niko Vartiainen käy Uudessa Jutussa läpi Dan Wangin alkusyksystä ilmestynyttä Breakneck-kirjaa yhdessä kollegoidensa Anu Partasen ja Olli Seurin kanssa. Kirjan teemana ovat Yhdysvaltain ja Kiinan yhtäläisyydet ja erot, varsinkin Kiinan luonne “insinöörivaltiona” ja Yhdysvaltain luonne entisenä insinöörivaltiona, nykyisenä juristiyhteiskuntana.

Yle MOT (1.12.2025): “Vakoilun välimies“

Suomalais-kiinalainen liikemies päätyi osaksi vakoiluvyyhtiä, jonka kohteena olivat Naton sotilassalaisuudet. Hän sotki tapaukseen myös ystävänsä, joka nyt istuu vankilatuomiota Virossa. Kuka on tämä mies?

---

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 19. joulukuuta 2025. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

© 2025 Kiina-ilmiöt Oy