#81 – Velkaisen jättiläisen horjunta, sotilaallisen laajenemisen torjunta

Hiljaisuus velkaisen kiinteistöjätti Evergranden ympärillä on korvia riipivää. Yhdysvallat, Britannia ja Australia sopivat ydinsukellusvenediilin.

24.9.2021

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa. Näyttääkö kirje oudolta? Lue selaimessa täällä.

Tämä ei ole ollut Ever-etuliitteen vuosi. Ensin oli Ever Given -alus jumissa Suezin kanavassa, nyt on megalomaaninen kiinteistöyhtiö Evergrande hukkumassa velkoihinsa ja näin huojuttamassa Kiinan rakennusalaa, kiinalaisten kuluttajien säästöjä ja välillisesti koko maailmantalouden vakautta. Yhtiöltä erääntyi perjantaiaamuna Suomen aikaa merkittävä korkoerä, jonka suorituksesta ei kuulunut. Kommunistinen puolue joutuu ratkaisemaan, miten pitää kiinni viime aikaisista jyrkistä puheista suuryrityksiä vastaan ja samalla pitää vakaus maan taloudessa, asuntojaan ja saataviaan odottavat vihaiset kansalaiset rauhoittaen.

Kiinan vuosia jatkunut painostus Australiaa kohtaan kantoi viime viikolla lopultakin omanlaistaan hedelmää kun Australia, Yhdysvallat ja Iso-Britannia julistivat Aukus-kolmiliiton solmituksi. Sopimuksen myötä Yhdysvallat tarjoaa Australialle esimerkiksi ydinkäyttöisiä hyökkäyssukellusveneitä, jotka symboloivat hyvin liittosuhteen syvyyttä, ja joilla on realiosoituessaan huomattava merkitys Tyynenmeren alueensotilaalliseen tasapainoon.

Lisäksi kirjeessämme on tarjolla tietoa muun muassa kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtajan Kiinaan liittyvistä erovaatimuksista, opiskelijoiden tuskailuista Kiinassa ja Kanadassa sekä lukuisia kuunteluvinkkejä, joihin lukeutuu myös tauolta palannut podcastimme!

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Aukus ja uusi maailmanjärjestys.

Bloomberg (23.9.2021): “Xi’s U.S. Envoy Invokes Lincoln in Declaring China a Democracy

Eräs Kiinan kasvavan vaikutusvallan ilmentymistä on ollut sen pyrkimys määritellä uudelleen kansainvälisen politiikan keskeisiä käsitteitä oman etunsa mukaisesti. Tällaiseen kiinalaiskäsittelyyn ovat päässeet esimerkiksi “multilateralismi” ja “ihmisoikeudet”, ja nyt Kiinan uusi Yhdysvaltain-suurlähettiläs on kunnostautunut määrittelemällä myös demokratian siten, että se vastaa Kiinan omaa hallintomallia. Suurlähettilään mukaan Kiinan poliittinen järjestelmä edustaa sekä presidentti Abraham Lincolnin että peräti antiikin Kreikan kansanvaltaan pohjaavia arvoja. Ajatuksen pohjana on Xi Jinpingin vuonna 2019 lanseeraama “whole-process democracy” (全过程的民主, quan guocheng de minzhu) -käsite, jonka mukaan puolue kuuntelee kansan näkemyksiä ja mielipiteitä.

Helsingin Sanomat (23.9.2021): “Kiinan ja USA:n väliset jännitteet kiristyvät Tyynellämerellä, mutta jos sota syttyisi, kumpi voittaisi? – Asiantuntijat vastaavat

Yhdysvaltain sotilaallisen toiminnan painopiste on siirtymässä nopealla vauhdilla aavikolla käytävistä vastavallankumouksellisista sodista kamppailuun Kiinaa vastaan Tyynellämerellä. Mutta miten tällaisessa sodassa kävisi ja kumpi olisi niskan päällä? Kiina on kuronut kiinni Yhydsvaltain etumatkaa monissa teknologioissa ja suorituskyvyissä, ja myös esimerkiksi merivoimien alusten määrässä, mutta Yhdysvaltain “härpäkkeet” ovat yhä teknisesti huomattavasti edistyneempiä. Lisäksi Yhdysvalloilla on rinnallaan laaja liittolaisverkosto, joka on uuden Aukus-sopimuksen myötä entisestään vahvistunut.

Nikkei Asia (19.9.2021): “China's military has an Achilles' heel: Low troop morale

Kiinan asevoimien suorituskyvyt vaikuttavat kehittyvän päätä huimaavaa vauhtia, mutta Nikkein artikkelin mukaan joukkojen taistelutahto ei ole ottanut vastaavanlaisia suuria harppauksia eteen päin. Päinvastoin, lehden mukaan asevoimien moraali on varsin heikolla tolalla, mihin selitykseksi esitetään muun muassa “yhden lapsen politiikkaa”. Ainokaistansa ei luonnollisestikaan olla yhtä halukkaita uhraamaan valtion hyväksi, eivätkä kunnian kentille kaatuvat sotilaatkaan puolestaan halua jättää vanhempiaan kärvistelemään oman onnensa nojaan. Artikkelin mukaan Kiinan “yhden lapsen armeija” kärsii muiden palkka-armeijoiden tavoin myös rekrytointiongelmista, sillä Kiinan perinteisessä arvomaailmassa sotilaan uraa pidetään ala-arvoisena. Wanhan sananlaskun mukaan “hyvä mies ei sotilaaksi ryhdy, eikä hyvää terästä nauloihin haaskata” (好男不当兵,好铁不打钉).

The Guardian (17.9.2021): “The Aukus pact is a sign of a new global order

Itä-Aasian turpo-skeneä seuraavien huulilla on useamman päivän pyörinyt uusi iskusana: Aukus. Kyseessä on Yhdysvaltain, Australian ja Britannian solmima liittosopimus, jonka myötä Australia hankkii Yhdysvalloilta ydinreaktoreilla putputtavia sukellusveneitä. Sopimus on hyvin merkittävä, sillä ydinsukellusveneisiin liittyvää teknologiaa ei ole ollut tapana jakaa oikeastaan kenenkään kanssa. The Guardianille kirjoittavan Oxfordin yliopiston professorin, Rana Mitterin mukaan sopimus lisäksi kuvastaa kehitystä, jossa multilateraalinen maailmanjärjestys jatkaa romahtamisen sijaan elämäänsä useammissa, pienemmissä “minilateraalisissa” sopimuksissa. Ranska ehti jo suutahtaa Aukus-diilistä, sillä se yritti yhtä lailla kaupitella ausseille sukellusveneitä ja sai tietää kaupasta vain tunteja ennen sen julkaisua. Ranska ehti jo vetää suurlähettiläänsä pois Washingtonista ja Canberrasta. Joe Biden ja Emmannuel Macron vaikuttavat kuitenkin jo sovitelleen maiden välejä.

Global Times ehti jo tyylilleen uskollisesti arvioida, että ydinsukellusveneiden saapuminen Australiaan saattaa tehdä maasta kiinalaisten ydinaseiden kohteen, mikä on kuitenkin väitteenä outo, sillä Australiaan on nykytiedon valossa tulossa vain ydinreaktoreilla käyviä sukellusveneitä, ei ydinpommeja.

Seuraavaksi kannattaa liittolaisrintamalla ottaa tarkasteluun tänään (24.9.) järjestettävä Quad-ryhmän (Yhdysvallat, Intia, Australia, Japani) kokous, jossa agendalla ovat pandemian ja ympäristön lisäksi myös Itä-Aasian turvallisuuskysymykset.

CNBC (10.9.2021): “Biden, Xi discuss avoiding confrontation in second phone call of new U.S. administration

Kuten viime kirjeessämme mainitsimme, presidentit Xi Jinping ja Joe Biden vaihtoivat kuulumisia toissa perjantaina puhelimitse ensimmäistä kertaa sitten helmikuun. Nyt voitaneen sanoa, että erityisen syviin vesiin keskustelut eivät ehtineet, vaan osapuolet tyytyivät vakuuttelemaan toisilleen, että yhteistyö ilmastonmuutoksen ja maailmantalouden kaltaisten globaalien kysymysten ympärillä oli mahdollista maiden eroista huolimatta. Joidenkin uutislähteiden mukaanBiden oli ehdottanut Xi’lle kahdenvälistä huippukokousta, mutta Xi oli suhtautunut ajatukseen kylmäkiskoisesti, toivoen Yhdysvaltojen ensin hillitsevän kritiikkiänsä. Biden kiisti myöhemmin moiset huhupuheet. Ehkäpä lokakuussa järjestettävässä G20-kokouksessa päästään kuitenkin saman pyöreän pöydän ääreen?

Lyhyesti:

Talous

Kuumaa: Talousraamattu vaatii IMF-pomon eroa.

Reuters (24.9.2021): “Fears grow for China Evergrande after interest deadline missed

Mitä tapahtuu kiinteistömonoliitti Evergrandelle? Sitä miettivät kaikki markkina-analyytikot ympäri maailman, ja perjantaihin puoleenpäivään mennessä vastausta kysymykseen ei ole saatu. Pelonsekaiset tunteet kuitenkin jatkuvat, sillä varhain perjantaiaamuna Suomen aikaa Evergrandelta erääntyi noin 71 miljoonan euron suuruinen korkosumma, eikä yhtiö ole lehtitietojen mukaan tätä summaa suorittanut. Erääntymisen myötä yhtiöllä on 30 päivän armonaika suorittaa maksu tai yhtiö osoittautuu maksukyvyttömäksi. Yhteensä yhtiöllä on noin 255 miljardin euron suuruiset vastuut eri sidosryhmille. Summaan lasketaan paitsi velat, myös esimerkiksi kuluttajalle luvatut keskeneräiset asunnot, joiden valmistumiseen ei voi välttämättä luottaa. Niitä kun on leppoisat 1,6 miljoonaa kappaletta.

Tällä hetkellä markkinoiden tunnelmia kuvaillaan karmivan hiljaisiksi, kun kenelläkään ei ole selvyyttä, miten Evergranden velat ja niiden aiheuttama dominopalikkaefekti ratkotaan. Lokakuun alussa häämöttää myös Kiinan kansallispäivän ympärille sijoittuva lomaviikko, jonka myötä maa käytännössä pysähtyy lomailemaan – siksi jotain käytännössä olisi suotavaa tapahtua jo syyskuun loppuun mennessä. Sitä paitsi, ensi viikolla yhtiöltä erääntyy seuraava, noin 40 miljoonan euron suuruinen korkosumma.

No, mitä sijoittajista, mutta entä asuntojaan osoittavat kansalaiset? Zhongnanhaista on jo usutettu Evergrandea laittamaan asunnot valmiiksi. Samaan aikaan moni tavallinen kiinalainen on laittanut rahojaan yhtiön myymiin sijoitusinstrumentteihin, ja takaisinmaksun sijasta yhtiö on ryhtynyt jo tarjoamaan alennushintaisia asuntoja. Eipä ihme, että kansalaisliikehdintä yhtiötä vastaan on ollut vihaista viime viikkoina. Tällaisen protestiliikkeen tyrehdyttäminen on oletettavasti puolueelle olennaisin prioriteetti, ja velkojista voidaan huolehtia myöhemmin, nyt alkavan kuukauden mittaisen armonajan kuluessa siis.

Jonkinlainen velkojen uudelleenjärjestely veloille silti tarvitaan. Kun otetaan huomioon Xi Jinpingin viime kuukausien jyrkät puheet suuryrityksiä ja monopoleja vastaan, saattaisi politbyroota houkuttaa kiinteistöjätin jättäminen oman onnensa nojaan, mutta systeeminen riski Kiinan ja koko maailmantalouden kannalta ei sitä sallisi. Xi ja kumppanit joutuvatkin tasapainottelemaan markkinoiden vakauttamisen, yhteiskuntarauhan palauttamisen ja liian isoksi kasvaneen kiinteistökissan rankaisemisen välillä. Veikata sopiikin, että järjestely velkojen leikkaamiselle ja Evergrandea lainoittaneiden kiinalaispankkien rahoitukselle saadaan aikaan, ja samalla Evergrande-pamput pannaan vastuuttomasta toiminnastaan mankeliin ja varoittavaksi poliittiseksi esimerkiksi.  

Financial Times (23.9.2021): “Collapsed Blackstone deal shows that ‘everything is political’ in China

Kiinteistömarkkinoista puheen ollen, kuluneen kahden viikon aikana politiikasta osansa on saanut myös maailman suurimpiin kiinteistösijoittajiin kuuluva Blackstone, jonka kolmen miljardin dollarin kokoinen kauppa kiinteistökehittäjä Sohosta kaatui. Mitä ilmeisimmin torppaamisen taustalla on ollut pyrkimys välttää kiinalaisen kiinteistöomaisuuden päätymistä liian ison ulkomaisen toimijan käsiin. Kaupan kaatuminen on isku etenkin Blackstonen pääjehu, pitkään Kiinan-markkinoilla vaikuttaneelle Stephen Schwartzmanille, joka on tukenut näkyvästi muun muassa Tsinghua-yliopistoa ja Donald Trumpin presidenttikaudella pyrki liikemiehenä toimimaan Kiinan ja Yhdysvaltain välissä ja liennyttämään maiden välisiä suhteita. 

The Economist (23.9.2021): “Why the head of the IMF should resign

Arvostettu talouslehti The Economist vaatii pääkirjoituksessaa hyvin poikkeuksellisella tavalla Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtajan eroa Kiinaan kytkeytyvässä skandaalissa. Lyhykäisyydessään kyse on siitä, että IMF:n johtajan Kristalina Georgievan on syytetty pyytäneen Maailmanpankissa toimiessaan tutkijoitaan kaunistelemaan Kiinaa koskevaa Doing Business -maa-analyysiä vuonna 2018. Taustalla oli mitä ilmeisimmin Maailmanpankin tarve pitää yllä hyviä suhteita Kiinaan, joka on järjestön kolmanneksi suurin osuudenomistaja, mutta jonka sijoitus maiden liiketoimintaympäristöjä vertailevassa raportissa oli heikkenemässä. Doing Business -raportin taustalta löytyi myös esimerkiksi Saudi-Arabiaan liittyviä epäselvyyksiä, joiden johdosta Maailmanpankki ilmoitti, että arvovaltaisen raportin julkaiseminen lopetetaan.

Georgieva itse kiistää jyrkästi datamanipuloinnin ja sanoo ainoastaan pyytäneensä tutkijoita tarkastamaan aineiston kolmanteen kertaan. The Economist kuitenkin katsoo, että Georgievan on mahdotonta jatkaa IMF:n johdossa ilman, että skandaali palaa kummittelemaan IMF:n arvovaltaa. Asian taustaa avaavat esimerkiksi New York TImes ja Helsingin Sanomat jutuissaan. 

Yle (22.9.2021): “Liettua paljasti Xiaomin kännyköiden sensuroivan käyttäjän hakuja ja kehotti ostoboikottiin – suomalaisasiantuntija pitää paljastusta vakavana

Toistaako haku “Tiananmen 89” ainoastaan kauniita polaroid-henkisiä kuvia Taivaallisen rauhan aukiosta? Jos vastasit kyllä etkä ole Kiinassa, sinulla lienee käytössäsi kiinalainen Xiaomi-puhelin. Liettuassa viranomaiset ovat nimittäin havainneet, että Xiaomi on uusien puhelimiensa sisässä salakuljettanut Kiinan suurta palomuuria myös meille Eurooppaan. Viranomaisten mukaan jatkuvasti päivittyvä ohjelma sensuroi satoja kiinankielisiä termejä, jotka muun muassa viittaavat Tiibetiin, Taiwaniin tai demokratialiikkeeseen. Liettuassa puolustusministeriö on jopa kehottanut kansalaisia luopumaan kiinalaispuhelimista. Liettuan havaintoihin perehdytään myös Suomessa Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksessa, mutta asiantuntijat eivät usko, että yhtä jyrkkään puhelimen hävittämissuositukseen ryhdytään meillä.

BBC (22.9.2021): “China pledges to stop building new coal energy plants abroad

Kiina lopettaa hiilivoimaloiden rakentamisen ulkomaille, julisti Xi Jinping YK:n yleiskokouksessa. Hiilivoimaloiden rahoittaminen ja pystyttäminen on ollut tärkeä osa Vyö ja tie -hanketta, mutta Kiinan johdon mukaan maa pyrkii nyt tukemaan kehittyvän maailman siirtmää kohti uusiutuvaa energiaa. Toteutuessaan päätöksellä olisi merkittäviä vaikutuksia, ja Yhdysvaltain ilmastosuurlähettiläs John Kerry kiirehtikin kiittelemään päätöstä.

SupChina (22.9.2021): “Food delivery giants Ele.me and Meituan promise to stop treating delivery workers like disposable garbage. Sort of.

Ruokalähettien työsuhteen laadusta ja oikeuksista on kannettu huolta lähes globaalisti, mutta sääntelyltään kenties hähmäisimmässä Kiinassa askelia on viimein otettu kohti parempaa. Ruoankuljetuksien harvainvaltaa ylläpitävät Meituan ja Ele.me ilmoittivat kummatkin viime viikolla, että ne luopuisivat käytännöstä, jossa lähetin on toimittava yksinyrittäjänä. Vaikka jätit lupaavat läheteille lisää turvaa ja työntekijät saavatkin muutoksessaan vihdoin työsuhteen johonkin tahoon, ovat sen tuomat edut vielä hämärän peitossa. Kiinassa lähettifirmat ovat luoneet haamuyhtiöiden verkoston, jotka ovat vastanneet muun muassa palkanmaksusta. Tämä on ainakin aiemmin vaikeuttanut lain silmissä lähettien todellisen työnantajan määrittämistä esimerkiksi niissä tapauksissa, kun työntekijälle on käynyt työtapaturma.

Lyhyesti:

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (23.9.2021)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Vähiten vapaan internetin mallimaa.

Radii (24.9.2021): “Students Around the World Desperate to Finish Studies in China

Koronaviruksen alkumetreillä Kiinassa opiskeli lähes puoli miljoonaa ulkomaalaista opiskelijaa, joista moni lähti vuoden 2020 alussa kiinalaisen uuden vuoden loman aikana kotiin. Siellä suurin osa on yhä odottamassa, että Kiina sallisi heidän palata maahan. Verkko-opinnot ovat monille hankalia useista syistä, esimerkiksi aikaeron, käytännönläheisen pääaineen tai verkkoyhteyden kustannusten takia. Jo vuoden ajan opiskelijat ovat kaivanneet Kiinalta inhimillisempää ja sallivampaa maahantulon käytäntöä sosiaalisessa mediassa keskustelutunnuksella takeusbacktoChina. Useaan kertaan heränneet ja hiipuneet toiveet ovat nyt kääntyneet tulevien talviolympialaisten aikaan; kenties Kiina sallii opiskelijoiden päästä maahan viimeistelemään opintonsa urheilijoiden vanavedessä.

Helsingin Sanomat (23.9.2021): “Häikäilemätön urheilun supervalta

Pekingin talviolympialaisia ja niihin nivoutuvaa poliittista polemiikkia odotteleville on nyt tarjolla syyslukemista – Ilta-Sanomien ja Urheilulehden toimittaja Mikko Knuuttila tarkastelee Kiinan urheilumaailmaa juuri julkaistussa kirjassaan Suuri harppaus huipulle. Kyseessä ei suinkaan ole pelkkä urheilukirja, sillä kuten lähes millä tahansa Kiinan yhteiskunnan osa-alueella, myös urheilussa politiikka on vahvasti läsnä. HS:n haastattelussa Knuuttila valottaa kirjassaan käsittelemiä urheilun ja politiikan kiemuroita ja kiinalaisen urheilukulttuurin monin paikoin raadollista pakkomiellettä menestykseen hinnalla millä hyvänsä.

Toronto Star (18.9.2021): “A Chinese student in Canada had two followers on Twitter. He still didn’t escape Beijing’s threats over online activity

Toronto Starin artikkeli esittelee kiinalaisen vaihto-opiskelijan, “Danin”, joka retwiittasi kahdelle seuraajalleen kolme Kiinan hallintoa kritisoivaa twiittiä. Pari vuotta myöhemmin Danin isä kertoi Kiinan poliisiviranomaisten ottaneen häneen yhteyttä ja kyselleen poikansa vastavallankumouksellisesta some-käyttäytymisestä. Jonkin ajan kuluttua poliisiviranomaiset olivat Daniin suoraan yhteydessä WeChatin kautta ja kertoivat kykenevänsä seuraamaan seuraamaan Danin internet-liikkeitä ja yhdistämään kriittiset twiitit suoraan häneen. Twiitit olisi siten pikimmiten poistettava tai kotimaassa tulisi “ongelmia”. Tapaus kuvastaa demokraattisessa maailmassa elävien kiinalaisopiskelijoiden ongelmia, joista Suomessa raportoi keväällä Ville Similä.

Helsingin Sanomat (11.9.2021): “Jopa sadattuhannet hongkongilaiset ovat muuttamassa Britanniaan – Juuri muuttaneet Franklin ja Miranda etsivät töitä ja opettelevat laittamaan ruokaa ilman sisäkköä

Kiinan kiristäessä otettaan Hongkongista ovat hongkongilaiset enenevässä määrin alkaneet pyrkiä pois kaupungista, ja lähivuosina jopa satojentuhansien arvioidaan muuttavan Isoon-Britanniaan. Britannia on ottanut käyttöön mekanismin, jonka kautta lähes 70 prosentilla hongkongilaisista on mahdollisuus hakea erityistä oleskelulupaa entisen siirtomaaisäntänsä huomaan. HS haastattelee Sheffieldiin muuttanutta hongkongilaisperhettä, joka asuu väliaikaisesti Airbnb-kämpässä ja totuttelee brittiläiseen elämänmenoon. Rikkauksia ei liene luvassa, mutta se ei haittaa: perheen äidin mukaan he voivat Britanniassa psykologisesti paremmin, kun vaurauden kartuttaminen ei ole elämän päätarkoitus kilpailuhenkisen Hongkongin tapaan.

The Atlantic (10.9.2021): “How Hollywood Sold Out to China

Selkärangatonta itsesensuuria vai fiksu markkinoillepääsystrategia? Näkökulmasta riippuu, kumman katsotaan kuvaavan paremmin Yhdysvaltain elokuvateollisuuden lähestymistapaa Kiinaa kohtaan. 2000-luvun alkupuolelta lähtien Kiinasta on muodostunut Hollywoodille erittäin tärkeä markkina, ja vaikka olisi voinut kuvitella sen tarjoavan tilaisuuden amerikkalaisten arvojen levittämiselle Kiinaan, elokuvateollisuudelle kyseessä oli tutkija Wendy Sun mukaan aina ensisijaisesti keino kasvattaa tuottoja. Tämä on johtanut “ennakoivaan itsesensuuriin”, jossa elokuvista pyritään proaktiivisesti siivoamaan Kiinan viranomaisia triggeröivät elementit jo suunnitteluvaiheessa.

Lyhyesti:

Katsele & kuuntele

Foreign Correspondent (23.9.2021): “Rejecting Expectations and Being Different in China

Australialaisen ABC-uutiskanavan puolituntinen dokumentti tarkastelee kolmea kiinalaisnuorta, jotka ovat valinneet yhteiskunnan odotusten ja perinteiden vastaisen elämän. Yksi nuorista harrastaa vogue-kulttuuria, toinen ryhtyi maanviljelijäksi ja kolmas päätyi pikkukauppiaaksi työskenneltyään vapaaehtoisena taolaismunkkien parissa.

Kiina-ilmiöt (21.9.2021): “Jos sun lysti on niin Ei

Olemme palanneet äänitaajuuksille! Uudessa jaksossa tarkastelemme suurta kehitystä, joka on viime aikoina kiteytynyt “kaiken kieltämiseen”. Jaksossa perataan sitä, miten Kiinan uusi normaali näkyy Hongkongissa, Kiinan yrityskentässä ja tietokonekahviloissa.

Yle Areena (20.9.2021): “Urheiluhullut: Urheilun Kiina-ilmiö

Jussi Paasin vieraina ovat Kiinan tiestä urheilun supervallaksi kirjan kirjoittanut toimittaja Mikko Knuuttila ja yksi ohjelman vakiovieraista, Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann. Pakinasta vastaa kirjailija Minna Lindgren. 

Little Red Podcast (20.9.2021): “The Endless Purge: Reassessing June 4 1989

Little Red Podcastin tuoreimmassa jaksossa uuden June Fourth: The Tiananmen Protests and the Beijing Massacre -kirjan kirjoittaja Jeremy Brown nostaa esiin uusia näkökulmia vuoden 1989 tapahtumiin Kiinassa. Kirjassa Brown kääntää huomion eliiteistä ja opiskelijoista tavallisiin kansalaisiin ja Pekingin ulkopuolelle pyrkien osoittamaan vuoden 1989 tapahtumien laajemman merkityksen. Haastattelijana toimii Louisa Lim, joka itse kirjoitti joitakin vuosia sitten paljon huomiota saaneen The People’s Republic of Amnesia: Tiananmen Revisited -kirjan Tiananmenin tapahtumista.

VICE Asia (15.9.2021): “Inside the Deadly Riots that Shaped Hong Kong

Hongkong nousi pari vuotta sitten uutisvirran ykkösaiheeksi kansalaisten osoittaessa mieltään Kiinan keskushallintoa vastaan, ja tapahtumat toivat jopa kaikuja Hongkongin vuoden 1967 kuuluisista mellakoista. Tuolloin kyse oli kuitenkin siitä, että kommunisteja tukeneet kansalaiset alkoivat osoittaa mieltään brittien siirtomaahallintoa vastaan kurjien työolojen takia. VICE luo katsauksen puolen vuosisadan takaisiin levottomuuksiin niihin osallistuneen Tsang Yu-Hungin kertomuksen kautta.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 8.10.2021. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

Loading more posts…