#115 – Kauppaa Kremlin tapaan, kanaa Kentuckyn tapaan

Xi Jinping vieraili Venäjällä. Kiina välitti Iranin ja Saudi-Arabian suhteet kuntoon. Tiktokia pannaan taas ahtaalle. Kiina avaa rajat matkailijoille.

24.3.2023

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Xi Jinping pyörähti Moskovassa tapaamassa “parasta ystäväänsä” ja “strategista kumppaniaan” Vladimir Putinia. Vierailun alla jännitettiin, josko maiden välinen kumppanuus saisi vihdoin syvempiä, jopa sotilaallisia muotoja tai josko Kiina ryhtyisi painostamaan Venäjää rauhaan, mutta anti jäi kädenlämpöiseksi. Xi kävi keräämässä litanian venäläisiä lupauksia taloudellisen yhteistyön tiivistämisestä, ja painui jo tutuksi tullutta “neutraalia” retoriikkaansa toistellen takaisin Pekingiin.

Huomattavan diplomaattisen saavutuksen Kiina keräsi puolestaan Lähi-idässä, kun Saudi-Arabia ja Iran onnistuivat normalisoimaan diplomaattiset suhteensa Kiinan toimiessa välittäjänä. Lännessä huomio on puolestaan viime päivinä osunut Tiktokin johtajan Shou Zi Chew’n kuulemiseen Yhdysvaltain kongressissa ja jälleen virinneeseen keskusteluun sovelluksen pakkomyynnistä Bytedancelta pois.

Noteerattakoon myös, että Kiina on avaamassa rajojaan matkailijoille ensi kertaa sitten koronakriisin eli kolmeen vuoteen. Lisäksi kirjeessämme asiaa muun muassa Baidun tekoälyponnisteluista, Evergranden velkajärjestelystä sekä Nalle Puh -kauhuelokuvan esitysten peruuntumisesta Hongkongissa.

Huomatkaa myös kirjeen tekijöiden keväällä ilmestyvä kirja nimeltään Kiina Xi Jinpingin aikakaudella, joka on jo ennakkotilattavissa kustantajamme Teoksen verkkokaupasta.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Rauhantekijä.

The Guardian (23.3.2023): “Xi’s trip to Moscow didn’t impress the west – but his most important audience is at home”

Kuluneiden viikkojen näkyvin uutisaihe oli eittämättä Xi Jinpingin vierailu Moskovaan tapaamaan “parasta ystäväänsä” Vladimir Putinia. Xin vierailu kesti kokonaiset kaksi päivää, jonka aikana pääsihteeri tapasi maan korkeinta johtoa ja kehui maiden välisen “monipuolisen strategisen yhteistyön”, olevan siirtymässä niin sanotusti nextille levelille. Mistä strategiset kumppanukset sitten sopivat? Tapaamisen jälkeisessä julkilausumassa esiteltiin lähinnä kattaus Venäjän tulevista palveluksista Kiinalle: Venäjä esimerkiksi lisää elintarvikevientiä Kiinaan, lisää juanin käyttöä kansainvälisessä kaupassa ja kiihdyttää Power of Siberia 2 -kaasuputken rakentamista. Venäjän tarjoileman patteriston vastapainoksi Xi lupasi hyvin vähän mitään konkreettista, eikä Kiinan retorinen tuki Venäjän sodalle vahvistunut millään lailla.

Kiinasta on Ukrainan sodan myötä tullut Venäjän taloudellinen elämänlanka, mutta ei Kiinakaan vaikuta haluavan täysin sitoutua hasardisti käyttäytyvään strategiseen kumppaniinsa, sillä esimerkiksi Xin suhtautuminen uuden kaasuputken rakentamiseen oli varsin laimea. Rajattomaan kumppanuuteen vaikuttaa sisältyvän myös ainakin kulttuurisia rajoja, sillä Xin kiertue ei vaikuttanut nauttivan täysin rinnoin venäläisen kulttuurin hedelmistä. Pääsihteeri asui vierailunsa ajan kiinalaisomisteisessa hotellissa, jonka krumeluureihin lukeutui muun muassa pienoiskokoinen Kielletty kaupunki, ja blinien ja vodkan kuluttamisen sijaan toimittajat bongasivat hotellin edustalle toimitetun läjäpäin niin Kiinan kuin Venäjänkin arkkivihollista symboloivan KFC:n ruokakasseja. Se lienee maiden lännen kulttuurista ja ideologista hegemoniaa halveksuvan retoriikan valossa vähintään ironista

Samaan aikaan Xin liikkuessa Moskovassa Japanin pääministeri Fumio Kishida teki yllätysvierailun Kiovaan. Ajoitus oli tuskin täysin sattumanvarainen, sillä vierailu viestii vahvasti niin Moskovan kuin Pekinginkin suuntaan Japanin strategisesta asemoitumisesta osana Yhdysvaltain johtamaa läntistä rintamaa. Vierailu on osa Japanin jo jonkin aikaa jatkuneita pyrkimyksiä tiivistää puolustuskumppanuuksiaan Kiinan uhittelun vastapainoksi.

Maanpuolustuskorkeakoulu (23.3.2023): “Arktinen harppaus: Kiinan turvallisuusstrategia ja arktisen alueen geopolitiikka”

Arktisen keskuksen ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteistyönä syntynyt tuore reportaasi tarkastelee Kiinan arktisia intressejä turvallisuusstrategian näkökulmasta, erityisfokuksenaan Suomi. Vaikka virallinen Kiina on ollut varsin vaitonainen Kiinan arktisen politiikan mahdollisista turvallisuusulottuvuuksista, on kiinalaisissa asiantuntijakeskusteluissa jo pitkään kannustettu valtiojohtoa laajentamaan myös sotilaallista toimintaa arktiselle alueelle. Kiinan Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasstrategian oppikirja toteaa asian varsin suorasanaisesti, sillä sen mukaan napa-alueet muodostavat Kiinan “merentakaisten intressien laajentumisen pääsuunnan ja synnyttävät uusia tehtäviä myös maan asevoimille”. Vuodesta 2014 lähtien Kiina onkin ilmaissut pyrkivänsä pitkässä juoksussa “napa-alueiden suurvallaksi”. Arktinen harppaus -raportti tarkastelee Kiinan arktista laajentumista ja ottaa Suomen eräänlaiseksi tapaustutkimukseksi osana Kiinan kokonaisvaltaisen Jääsilkkitien strategiaa.

Foreign Affairs (21.3.2023): “Don’t Panic About Taiwan“

Yhdysvaltain kierroksilla käyvän Kiina-keskustelun tolkullisempaa ääntä edustava Jessica Chen-Weiss toppuuttelee puheita, joiden mukaan Kiinan asevoimat ovat vyörymässä hetkenä minä hyvänsä Taiwania miehittämään. Weissin mukaan Kiinan johtajilla ei historiallisesti ole tapana kääntää huomiota sisäpoliittista haasteista ulkopolitiikkaan esimerkiksi sotimalla, eikä Kiinan johto välttämättä koe, että aikaikkuna Taiwanin valtaamiseksi olisi sulkeutumassa. Weissille Taiwanin invaasioon liittyvät uhkakuvat heijastavat enemmänkin lännen omia pelkoja ja heikkouksia, ja saattavat pahimmillaan muuttua itsensä toteuttaviksi ennusteiksi.

Taiwan on näkyvästi tapetilla myös The Economist -lehden laajassa Frontline Formosa -erikoisraportissa. Maailman “vaarallisimmaksi leimahduspisteeksi” tituleeratun Taiwanin  tilannetta ruoditaan usean artikkelin voimin niin historian, nykyhetken, talouden, sisäpolitiikan kuin puolustuksen osalta, ja vaikka sodan uhka kehystää tätäkin analyysipakettia, asioihin päästään pureutumaan pintaa syvemmältä.

Politico (21.3.2023): “Europe’s China policy will shape transatlantic relations”

Kiina pyrkii lyömään kiilaa transatlanttiseen akseliin ja saattaa jopa onnistua tavoitteessaan, ruotii amerikkalaistutkija Andrew Michta Politicoon laatimassaan vieraskynässä. Vaikka Kiina-puheet ovat koventuneet Euroopassa, ei maiden välinen taloudellinen yhtenäisriippuvuus osoita heikkenemisen merkkejä, ja juuri taloudellisilla kytköksillään Kiina pyrkii vetämään Eurooppaa irti Yhdysvaltain johtamasta akselista. Michtan mukaan Euroopassa eletään kriittisiä hetkiä, joiden aikana tehdyt päätökset itäisen ja läntisen suuntautumisen välillä kantavat vuosikymmenien taa. Kiina-suhteen tulevaisuus vaikuttaa todellakin huolettavan Brysselissä, sillä Xin Moskovan vierailun jälkeen useat eurooppalaiset johtajat viestivät, ettei Kiina saa ajautua täydelliseen eristykseen ja syvään kumppanuuteen Venäjän kanssa. Sekä Espanjan pääministeri Pedro Sánchez että Ranskan presidentti Emmanuel Macron matkaavat pian Pekingiin taivuttelemaan Kiinaa pois Venäjän leiristä.

Reuters (16.3.2023): “Analysis: Frustrated Khamenei pushed for Saudi-Iran deal clinched in China”

Saudi-Arabia ja Iran onnistuivat seitsemän vuoden väännön jälkeen normalisoimaan diplomaattiset suhteensa. Maiden välisissä neuvotteluissa keskeisessä, mutta salaisessa välittäjän roolissa toimi Kiina, joka tuli asian suhteen julkisuuteen viime viikolla. Neuvotteluprosessi oli pyörähtänyt käyntiin joulukuussa, kun Xi Jiping vieraili Saudi-Arabiassa ja ehdotti kruununprinssi Mohammed bin Salmanille neuvotteluita Iranin kanssa. Kiina onkin Lähi-idässä erinomaisessa rauhanvälittäjän asemassa, koska sillä on – toisin kuin useimmilla länsimailla – mutkattomat suhteet kaikkien alueen toimijoiden kanssa.

Lyhyesti:

• Business Insider (23.3.2023): Xi Jinping kutsui Keski-Aasian maat Kiinan ja Keski-Aasian maiden huippukokoukseen.

• Ilta-Sanomat (22.3.2023): Xin kuusimetrinen panssarilimusiini herätti ihastusta Moskovan kaduilla.

• U.S. News (20.3.2023): Yhdysvallat tuki Intiaa tiedustelutiedolla Kiinan ja Intian välisessä rajaselkkauksessa.

Talous

Kuumaa: Poliittisesti taitamaton tekoäly.

The Guardian (23.3.2023): “TikTok hearing: CEO Shou Zi Chew testifies before US Congress amid looming ban – as it happened”

Sosiaalisen median videopalvelu Tiktok on joutunut pinteeseen läntisessä maailmassa, kun yhtäkkiä joku äkkäsi sen olevan kiinalainen – tai niinhän ne luulevat. Yhtiön johtaja Shou Zi Chew vietti torstaina pitkän päivän Yhdysvaltain kongressin grillattavana, missä hänen pääargumenttinsa tuntui olevan, että kiinalaisesta emostaan ByteDancesta huolimatta “Tiktok on kansainvälinen yhtiö”, jolla on päämaja Kiinan ulkopuolella. Chew joutui myös kuultavaksi nuorten käyttäjien mielenterveydestä ja turvallisuudesta ja muun muassa raporteista, joiden mukaan Tiktok on vakoillut toimittajien tilejä palvelussa.

Chewin vierailua kongressin energia- ja kauppavaliokunnassa edelsi Yhdysvalloista kantautuneet tiedot, että Tiktok aiotaan kieltää maassa täysin, ellei yhtiötä myydä ByteDancelta toiselle taholle. Jo liuta länsimaita – EU mukaan lukien – on kieltänyt sovelluksen käytön kansanedustajilta, ja kaikilta kansalaisilta se on blokattu väkiluvultaan Kiinan ohittaneessa Intiassa. Nähtäväksi jää, ostiko Chew’n tuntikausia kestänyt rimpuilu kongressin piinapenkissä lisäaikaa vääjäämättömältä näyttävälle trendille estää turvallisuusuhkana pidetyn sovelluksen käyttö. Samaa aihepiiriä koskien Google veti sovelluskaupastaan pois kiinalaisen verkkokauppasovellus Pinduoduon vedoten turvallisuusriskeihin, joskin saman yhtiön länsimainen versio Temu on edelleen tarjolla ladattavaksi.

Reuters (22.3.2023): “China Evergrande offers bond and equity swaps in debt restructuring”

Puolitoista vuotta sitten maailma seurasi jännityksellä kiinteistöjätti Evergranden velanmaksua ja sen lykkääntymistä. Nyt yhtiön velkasaneeraus ulkomaisten velkojien kanssa etenee, joskin kotimaisissa veloissa on vielä tekemistä. Yhtiön mukaan saneeraus antaisi sen keskittyä normaaliin toimintaan palaamiseen eli rakentamaan valmiiksi asiakkaille luvattuja kiinteistöjä, joita parhaillaan Bloombergin mukaan on kesken rontti 1 300 kappaletta. Niihin on odotettavissa viivästystä, sillä vaikka maailman velkaisimman kiinteistöyhtiön velkojen takaisinmaksu eteneekin, yhtiön on vaikea saada uutta rahoitusta, anlyytikot arvioivat.

Financial Times (16.3.2023): “Baidu shares fall after Ernie AI chatbot demo disappoints”

Kiinan pannaan julistaman tekoälysovelluksen Chat GPT:n kiinalaisvastine Ernie ei ole älyllään briljeerannut. Verkkojätti Baidu esitteli maailmalle ensipuraisun Erniestä pörssireaktioiden perusteella turhan varman päälle pelattuna, sillä verkossa lähetetty lanseeraustilaisuus oli ennalta nauhoitettu. Kun vielä tarkempaa tietoa ei saatu siitä, milloin sovellus olisi kuluttajien ulottuvilla, lähetti pettymys Baidun osakkeen 10 prosentin luisuun.

Samalla on pohdittu – kiinalaisen internetsensuurin tuntien –, että millainen kansantasavallassa kehitetty tekoäly tulee olemaan. Vastauksia on selvittänyt Wall Street Journal, joka joutui pikemmin tyytymään vastaamattomuuteen, kun se yritti selvittää kiinalaiselta tekoälyltä poliittisia kysymyksiä, kuten onko presidentti Xi Jinping hyvä johtaja.

The Ulkopolitist (15.3.2023): "Kauppa kiristyskeinona – taloudellisesta pakottamisesta on tullut osa Kiinan ulkopolitiikkaa"

Kiina on viimeistään Xi Jinpingin toisella kaudella havahtunut käyttämään taloudellista mahtiasemaansa myös voimapolitiikan instrumenttina. Geotaloudellisen muskelin potentiaaliseen käyttöön on havahduttu myös Suomessa, kuten viime kirjeessä noteerasimme. The Ulkopolitistin Julia Lintunen tarkastelee uudessa artikkelissaan Kiinan “taloudellisen pakottamisen” (economic coercion) taustoja ja juurisyitä, jotka linkittyvät usein Kiinan kommunistisen puolueen vainoharhaa hipovaan turvallisuuden kaipuuseen sekä puolueen määrittelemiin “ydinintresseihin”. Mikäli aihe kiinnostaa, julkaisi Center for Strategic and International Studies sopivasti oman raporttinsa Kiinan geotaloudellisesta pullistelusta. Ilmiön itsensä lisäksi raportti pohtii erityisesti keinoja, joilla Kiinan taloudellista painostusta voidaan vastustaa.

Lyhyesti:

• Financial Times (24.3.2023): Jos ei pahalla, niin hyvällä. Viime vuonna korruptioepäilyiden vuoksi pidätetty merkittävä puolijohdealan sijoittaja vapautettiin, jotta Kiinan siruponnisteluihin saataisiin lisää vauhtia.

• Bloomberg (20.3.2023): Sirujätti Tsinghua Unigroupin entinen johtohahmo korruptiotutkintaan.

• Bloomberg (12.3.2023): Kiinan johtajavalinnat talousasioiden kärkitehtävissä ilmentävät Kiinan halua tukea jatkuvuutta talouspolitiikassa.

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (23.3.2023)

• Kiinassa nähtiin alkuvuonna varovainen palautuminen kasvu-uralle

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Rajat auki!

The Guardian (21.3.2023): “Screenings of Winnie the Pooh horror film cancelled in Hong Kong”

Brittiläisen Winnie the Pooh: Blood and Honey -kauhuelokuvan oli määrä saada ensi-iltansa Hongkongissa tällä viikolla, mutta tiistaina elokuvan jakelija ilmoitti yllättäen ja syytä kertomatta, että ensi-ilta oli peruttu. Tämä herätti heti epäilykset siitä, että elokuva oli sensuroitu aihepiirinsä vuoksi – Nalle Puh on ollut Kiinan kommunistipuolueelle punainen vaate siitä lähtien, kun presidentti Xi Jinpingiä alettiin hupaillen verrata Puhiin. Kiinan kiristettyä otettaan Hongkongista taannoisten suurmielenosoitusten takia Hongkongissa tuli vuonna 2021 voimaan uusi sensuurilaki, ja elokuvakenttää on sen myötä alettu puhdistaa poliittisesti ongelmallisesta sisällöstä.

BBC (15.3.2023): “Why Vietnam doesn’t want to claim Ke Huy Quan”

Yhdysvaltain elokuva-alan Oscar-gaalasta tuli tänä vuonna aasialaisten juhlaa, kun Everything Everywhere All at Once -elokuva putsasi pöydän. Voittajakatraaseen kuuluivat parhaana naisnäyttelijänä palkittu malesiankiinalainen Michelle Yeoh sekä miessivuosan pystin pokannut vietnaminkiinalainen Ke Huy Quan. Jälkimmäisen tie Amerikan elokuvamaailman huipulle on ollut kivinen, sillä monien etnisten kiinalaisten tavoin hänen perheensä lähti Vietnamista venepakolaisina 1970-luvun lopussa Vietnamin sodan ja Kiinan ja Vietnamin suhteiden huonontumisen jälkeen. Vietettyään lapsena vuoden hongkongilaisella pakolaisleirillä Ke Huy Quan saapui Yhdysvaltoihin, jossa hän päätyi elokuva-alalle. Maailmanpolitiikan monimutkaiseen historiaan kietoutuvan taustatarinan takia Quanin Oscar-voittoon on Vietnamissa suhtauduttu kaksijakoisesti, eikä sitä ole mediassa tai hallituksen taholta juhlittu vietnamilaisena voittona.

CNN (14.3.2023): “China is fully reopening to tourists after three years of border restrictions”

Kiinan koronasuunnanmuutos on viimeistään täysi nyt, sillä maa on avannut rajansa kaikelle kansalle ja alkanut myöntää turistiviisumeita. Näin ollen Kiina-haikailijoiden kolmen vuoden piina on päättynyt, tosin Kiina vaatii yhä negatiivista koronatodistusta määränpäässä. Turismin rajoituksista luopumisen taustalla lienee myös taloudellinen intressi, sillä Kiinassa vieraili ennen pandemiaa noin 670 miljoonaa ihmistä vuodessa ja viime vuonna tuosta luvusta jäätiin yli 500 miljoonalla. Toki länsimaisten vierailijoiden matkantekoa haittaa tulevat vuodet yhä Xi Jinpingin bestiksen Vladimir Putinin aloittama sota ja Venäjän ilmatilan kiertäminen.

BBC (14.3.2023): “Jiang Yanyong, Who Helped Expose China’s SARS Crisis, Dies at 91”

Kiinan pimittämän sars-epidemian vakavuuden vuonna 2003 paljastanut lääkäri Jiang Yanyong on kuollut 91-vuotiaana. Kiinan viralliset tahot eivät ole vahvistaneet uutista, josta kertoivat kiinankieliset viestimet Hongkongissa sekä Jiangin ystävät Kiinassa. Jiang nousi kansansankarin asemaan keväällä 2003 lähetettyään lehdistölle kirjeen, jossa hän kertoi sars-epidemian olevan todellisuudessa paljon virallisia tietoja laajempi. Seuraavana vuonna hän kuitenkin ylitti viranomaisten sietokyvyn julkaistuaan kuuluisuutensa turvin myös Tiananmenin verilöylyä koskevan kirjeen. Jiang pidätettiin ja asetettiin jatkuvan valvonnan alaiseksi, minkä jälkeen hän käytännössä katosi julkisuudesta.

Lyhyesti:

• Helsingin Sanomat (16.3.2023): Kiinan F1-tähti Zhou Guanyu kulki jo nuorena vastavirtaan, eikä fanittanut Kimi Räikköstä.

Katsele & kuuntele

Yle Areena (22.3.2023): “Politiikkaradio: Xin ja Putinin tapaaminen: tavoitteena rauhansuunnitelma vai strateginen pelote?”

Onko Xi:n ja Putinin tapaamisessa syntymässä todellinen rauhansuunnitelma vai länsimaiden vastainen strateginen pelote? Onko Kiinan ja Venäjän välinen strateginen kumppanuus muuttumassa? Presidentti Xi:n ja Putinin tapaamista analysoivat tutkijat Matti Pesu ja Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista. Tapaamista analysoitiin myös Sinica Podcastissa, missä keskustelemassa Kaiser Kuon kanssa oli tutkija Maria Repnikova.

Yle Areena (22.3.2023): “Brysselin kone: EU:n ja Kiinan välit ovat muutoksen tilassa.”

Mitä Kiina haluaa suhteeltaan EU:hun kun EU yrittää vähentää Kiina-riippuvuuksiaan? Kiinan ja EU:n välisen suhteen isosta kuvasta sekä eri jäsenmaiden Kiina-suhteiden välisistä eroista – esimerkiksi Liettuan Taiwan-suhde ja Saksan satamakaupat – keskustelemassa on Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen.

Tapahtumat

• Zhen Zhou (Tsinghua University): The Consequences of a Small Bank Collapse: Evidence from China, BOFIT verkkoseminaari.**

** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 7.4.2023. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

© 2023 Kiina-ilmiöt Oy