Kiina-ilmiöt #78 – Viimeinen päivittäisomena ja Suomen “uniikki” asema

Xi Jinping toivoo Suomelta "uniikkia ja positiivista roolia" Kiinan ja EU:n suhteissa. Merenpinnan nousu uhkaa kaupunkeja. Apple Daily joutui lopettamaan.

24.6.2021

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Joe Bidenin haaliessa länsimaita Yhdysvaltain Kiina-agendan taakse Xi Jinping toivoo Suomesta neutraalia sillanrakentajaa. Puhelussaan presidentti Sauli Niinistön kanssa Xi toivoi Suomelta “uniikkia ja positiivista” roolia Kiinan ja EU:n suhteissa. Helppoa moinen ei tule olemaan, siitä esimerkkinä muun muassa Ulkoministeriön ja Elinkeinoelämän keskusliiton raportti, jossa kehotetaan maamme liike-elämää ja julkishallintoa varautumaan suurvaltapoliittisen nahistelun talousvaikutuksiin.

Talouden saralla riittää haastetta Kiinan sisälläkin, kun esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu uhkaa tärkeitä bisneskeskittymiä ja ympäristöä kuormittava bitcoin-louhinta aiheuttaa Pekingin päättäjille päänvaivaa. Hongkongissa vapauksien alasajossa saavutettiin jälleen synkkä merkkipaalu, kun Apple Daily -sanomalehti joutui lopettamaan toimintansa.

Kiina-ilmiöt vetäytyy kesätauolle ja palaa takaisin sinofilian pariin tuhdin kesäpakaasin muodossa 27. elokuuta. Toimitus toivottaa lukijoille hyvää kesää ynnä Kiinan kommunistipuolueen satavuotisjuhlapäivää, joka koittaa 1. heinäkuuta.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Suomen uniikki asema.

Foreign Policy (22.6.2021): “In Historic Shift, Biden Aligns Allies on China

Kuluneiden viikkojen kärkiaiheisiin kuului Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin Euroopan vierailu, jossa Kiina oli puheenaiheena vahvasti läsnä. Biden tapasi demokratioiden johtajia G7-kokouksessa, Naton päämajassa ja Euroopan unionissa pyrkien vahvistamaan viestiään Yhdysvaltojen paluusta multilateraalisiin pöytiin. Foreign Policyn analyysin mukaan Biden onnistui yhdistämään läntisiä liittolaisiaan Kiina-agendansa taakse. Kaikissa mainituissa suurissa pöydissä sanailtiin varsin kovasanaisia loppulauselmia (Nato, G7, EU), joissa koordinointi Kiinan muodostaman haasteen edessä nousi merkittävään rooliin.

Pekingissä ei moisesta kokoustamisesta oltu luonnollisesti innoissaan, ja ulkoministeriön tiedottaja Zhao Lijian tuomitsi transatlanttiset haihattelut jyrkästi. Ennätysmäinen 28 lentokoneen tunkeutuminen Taiwanin ilmapuolustusvöhykkeelle puhui myös epäilemättä omaa kieltään Zhongnanhaissa vallitsevista tunnelmista.

The New York Times (22.6.2021): “‘We Are Very Free’: How China Spreads Its Propaganda Version of Life in Xinjiang

New York Timesin ja ProPublican laaja tutkimus paljastaa, kuinka Kiina levittää Xinjiang-propagandaansa videoilla, joissa uiguurit näennäisen spontaanisti vakuuttelevat autuasta vapauttaan. Englanniksi tekstitettyjä videoita levitetään esimerkiksi YouTubessa ja Twitterissä, ja ne ovat perinteistä kiinalaista propagandaa fiksummin tehtyjä. Jäykän propagandauutisoinnin sijaan ne ovat tavallisten xinjiangilaisten itse somevaikuttajatyyliin kuvaamia arkisia pätkiä. Tarkempi analyysi kuitenkin paljastaa videoilla nähtävien henkilöiden puheenparresta epäilyttävän tiuhaan toistuvia ilmaisuja, jotka viittaavat siihen, että kaikki on käsikirjoitettua. Myös videoita jakavien Twitter-tilien toiminta viittaa koordinoituun kampanjaan. Lukija voi itse katsella videoita ja ihmetellä niiden yhteneväisyyksiä New York Timesin multimedia-artikkelissa.

Tasavallan Presidentin kanslia (21.6.2021 ): “Presidentti Niinistö keskusteli Kiinan presidentti Xin kanssa

Presidentti Sauli Niinistö keskusteli maanantaina puhelimitse Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri Xi Jinpingin kanssa. Keskusteluissa pohdittiin esimerkiksi kaupan ja investointien sekä koulutus- ja tutkimusyhteistyön kehittämistä, sekä ilmastonmuutoksen vastaista kamppailua. Niinistö nosti esiin myös ajatuksensa ETYK-tyyppisestä globaalista kokouksesta, jossa suurvalat pyrkisivät hakemaan kestäviä ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Kiinan Helsingin suurlähetystö oli tiedoitteessaan laveasanaisepi ja mainitsi esimerkiksi Suomen tukevan aktiivisesti Pekingin vuoden 2022 talviolympialaisia.

Puhelinkeskustelu noteerattiin myös suuren maailman medioissa. Esimerkiksi South China Morning Postin artikkeli pisti merkille Xin esittämän toiveen, jonka mukaan Suomen tulisi näytellä “uniikkia” roolia EU:n ryhtyessä hakemaan uutta, kovempaa linjaansa Kiinan suhteen. Mutta mikä on tämä “uniikki” rooli? Leden haastattelema Kiinan hallituksen lähellä operoiva tutkija Ding Yifan avasi diplomaattiset runosäkeet selkeämpään muotoon: Suomi on yhä puolueeton maa, eikä se tule hyväksymään EU:n kovenevaa Kiina-strategiaa saati liittymään Yhdysvaltain johtamaan Kiinaa vastustavaan koalitioon.

Helsingin Sanomat (20.6.2021): “Selkäranka vai loinen?

Kiinan kommunistiselle puolueelle tulee täydet 100 vuotta lasiin heinäkuussa, miltä tiedolta kukaan kiinalaista mediaa seurannut ei ole voinut välttyä. Helsingin Sanomat tarjoilee sopivasti erinomaisen crash coursen maailman suurimpaan ja vaikutusvaltaisimpaan poliittiseen organisaatioon ja sen merkitykseen nyky-Kiinan poliittisessa järjestelmässä. Mielenkiintoisena bonuksena omasta taipaleestaan puolueen punaisen jäsenkirjan omistajana avautuu Wang Lijing, joka liittyi puolueeseen varsin tyypillisesti yliopistossa. Omaa kieltään puhuu se, että Wang esiintyy jutussa peitenimellä, sillä hän oli 20 haastatteluun pyydetystä ainoa joka lopulta suostui.

Nikkei Asia (15.6.2021): “Taiwan's Tsai faces hot summer votes over pork and nuclear power

Taiwanissa on koittamassa pitkä kuuma politiikan kesä. Saarelaiset antavat äänensä jopa neljässä kansanäänestyksessä, joissa punnitaan istuvan presidentin Tsai Ing-wenin demokraattisen edistyspuolueen (DPP) ja suurimman oppositiopuolueen Kuomintangin suosio. Äänestysaiheet koskevat amerikkalaisen porsaanlihan maahantuontikiellon asettamista, ydinvoiman rakentamista, kaasuterminaalin rakentamista sekä sitä, järjestetäänkö tulevat kansanäänestykset vaalien yhteydessä vai erillään. Kuomintang kannattaa kaikkia aloitteita ja DPP vastustaa niitä.

Kansan tunteita kuumentaa erityisesti raktopamiinia sisältävän porsaanlihan maahantuonti, jonka salliminen on ollut DPP:lle tärkeä osa kahdenvälisiä suhteita Yhdysvaltojen kanssa. DPP lähtee äänestyksiin altavastaajana, sillä puolue on ollut kovan kritiikin kohteena valloilleen ryöpsähtäneen koronatilanteen takia. Äänestystulos ei ole ennalta selvä, sillä kansan mielialoja heiluttaa kansainvälinen rokotediplomatia. Mikäli DPP häviää kansanäänestykset, saatetaan vuoden 2024 vaalien tuloksena hallituspuolueena nähdä Kuomintang.

Helsingin Sanomat (12.6.2021): “Opinnot Suomessa, sydän Kiinassa

Hesari tarjoilee mielenkiintoisen katsauksen kiinalaisten opiskelijoiden elämään Suomessa, ja eihän siinä katsauksessa politiikalta ole voitu välttyä. Opiskelijat eivät pääse Kiinan kiristyvää sisäpoliittista ilmapiiriä pakoon edes Suomessa, sillä heidän toimintaansa valvoo kommunistipuolueen komennossa operoiva opiskelijajärjestö Chinese Students’ and Scholars’ Association (CSSA). Vaikka järjestön pääbisnes onkin järjestää erilaisia opiskelijakekkereitä, tiedetään sen sisarorganisaatioiden häiriköineen ja uhkailleen kiinalaisopiskelijoita muualla maailmassa. Myös Suomen CSSA on osallistunut mielenosoituksiin, ja keväällä 2020 sen jäsenet ryhtyivät Pekingin komennosta lähettämään maskeja ja käsidesiä Suomesta Kiinaan. Eikä siinä mitään, patriotismi on päivän sana, sillä jutun mukaan valtaosa kiinalaisopiskelijoista hyväksyy kotimaansa autoritaarisen puoluevaltiomallin varauksetta.

Foreign Affairs (11.6.2021): “The Clash of Systems?

Joe Bidenin Euroopan-reissusta jäi käteen mielikuva muhivasta demokratioiden liittoumasta, joka varautuu kylmän sodan kaltaiseen ideologiseen kamppailuun Kiinan johtamaa autoritaarista maailmaa vastaan. Foreign Affairsille kirjoittavat Thomas Pepinsky ja Jessica Chen Weiss argumentoivat kuitenkin, että lähtökohta on harhaanjohtava. Kirjoittajien mukaan Kiinan johto ei uhmakkaasta retoriikastaan huolimatta juurikaan usko sosialistisen ideologian ylivoimaisuuteen, eikä sillä siten ole myöskään suurta suunnitelmaa levittää yhteiskuntamalliaan rajojensa ulkopuolelle. Mutta mikäli Yhdysvallat kehystää ulkopolitiikkansa tiukasti “ideologioiden kamppailuksi” saattaa Kiina ajautua aggresssiivisemmalle linjalle.

Lyhyesti:

Talous

Kuumaa: BRI vs. B3W.

Ulkoministeriö (24.6.2021): “Kiina ja Yhdysvallat – haaste yrityksille: Suurvaltakilpailun vaikutukset suomalaisyrityksille

Ulkoministeriön ja Elinkeinoelämän keskusliiton yhteinen raportti kehottaa yrityksiä ja julkishallintoa varautumaan kiristyvään suurvaltojen väliseen kilpailuun samalla, kun Yhdysvallat ja Kiina pysyvät EU:n ja sen jäsenmaiden keskeisinä kauppakumppaneina. Suosituksina raportti esittää muun muassa entistä tarkempaa syyniä liikesuhteiden, asiakkaiden ja rahoittajien poliittisten taustojen osalta sekä riskien tunnistamista muun muassa pakotesäädösten osalta.

Raportti nostaa suosituksissaan esiin myös uudet maksuteknologiat ja niihin liittyvät riskit liikesalaisuuksien näkökulmasta. Kehittyvillä markkinoilla suomalaisyritysten tulisi hyödyntää “suomalaisia, pohjoismaisia, eurooppalaisia ja kansainvälisiä” rahoituslähteitä – ja vaikka niin ei tarkkaan sanotakaan, oletettavasti välttää kiinalaisia.

Helsingin Sanomat (24.6.2021): “Silkkitie päättyy tähän

Kiinan vaikutusvaltaa tarkastelleen Helsingin Sanomien Silkkitien kirjeenvaihtajan Ville Similän pesti on päättymässä, ja vaikka pandemian aikana ei silkkitiellä reissattu, Similä pääsi vihdoin ensimmäiselle ja viimeiselle ulkomaan juttumatkalleen Kreikkaan. Siellä hän selvittää, onko Kiinan kuuluisasti ostamasta Pireuksen satamasta tullut Troijan hevonen, jollaista monet ovat peljänneet. Taloudellisesti diilissä ei ole ollut valittamista: laajoja irtisanomisia ei ole tehty, työläisten palkat ovat yhä hyviä, satama tekee voittoa ja laajenee. Ongelmia kuitenkin on: Pireuksen kauppakamarin puheenjohtajan mukaan kiinalaiset luistavat jatkuvasti sovitusta ja suosivat omia alihankkijoitaan kreikkalaisyritysten kustannuksella. Satama on kylvetty täyteen kiinalaisia valvontakameroita, joiden takia kuulemma Nato-laivatkin välttelevät sitä. Viesti muille vastaavia kauppoja harkitseville Euroopassa on tämä: myykää rakennukset ja liiketoiminta, mutta älkää päätösvaltaa.

The People’s Map (21.6.2021): “Is China’s Belt and Road Initiative Slowing Down?

Vyö ja tie -hankkeen on arvioitu hidastuneen merkittävästi jo ennen koronapandemian alkamista, mutta pitävätkö arviot paikkansa? Hankkeen kehitystä arvioidaan Kiinan ulkopuolella usein yksinkertaisesti myönnettyjen lainojen ja sijoitusten määrällä, mikä onkin laskenut, mutta Vyötiäisessä on kyse paljosta muustakin, kirjoittaa tutkija Hong Zhang. Hongin mukaan Kiina itse arvioi Vyön ja tien menestystä sillä, miten paljon taloudellisia, kulttuurisia ja sosiaalisia yhteyksiä hanke luo kohdemaihin, ja niinpä se tilastoi esimerkiksi kauppavirtauksien, järjestettyjen kulttuuritilaisuuksien ja myönnettyjen stipendien määrää. Näiden muuttujien valossa hanke ei välttämättä ole suinkaan jäässä. The People’s Map on muuten erittäin mielenkiintoinen projekti, joka kartoittaa ja esittelee visuaalisesti Kiinan maailmanvalloituksen etenemistä.

Vyö ja tien ohessa on myös ensiarvoista nostaa esiin uutukainen kilpaileva hanke, josta varmasti kuulemme myöhemminkin. Bidenin tähdittämässä G7-tapaamisessa nimittäin pystytettiin aiemmin mainitttuja selviä ideologisia raja-aitoja luomalla Build Back Better World (B3W) -nimellä kulkeva hanke. Toistaiseksi jopa Vyö ja tie -projektia hähmäisempää hanketta promotoidessaan Biden ei peitellyt, että kyseessä on nimenomaan uutta Silkkitietä tasa-arvoisempi tapa vastata valtioiden tarpeisiin. Tämä myös osoittaa, ettei rapakon takanakaan oleteta, että BRI olisi Kiinassa haudattu minnekään.

Financial Times (12.6.2021): “China’s sea-level rise raises threat to economic hubs to extreme

Kuten viimeviikonloppuisen Elokapinan mielenosoituksen nuoret osasivat kertoa, hillitsemättömän ilmastonmuutoksen seuraukset tulevat taloudelle hyvin hyvin kalliiksi. Näin toteaa myös Financial Times, joka on lyönyt pöytään omat madonlukunsa ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta kustannuksista Kiinalle. Lehden mallinnusten mukaan pelkästään Shanghain metropolialuetta uhkaavat merenpinnan nousun takia tuhansien miljardien omaisuusvahingot.

Pahenevat tulvat kiihdyttävät maaperän eroosiota ja aiheuttavat pulaa juomavedestä satojen miljoonien ihmisten asuttamalla alueella. Merenpinta on jo nyt noussut 73 millimetriä vuosien 1993–2011 keskiarvoon verrattuna. Konkreettisia toimia on otettu rakentamalla valleja ja dyynejä, mutta Kiinan siirtymä päästöneutraaliuteen saa odottaa vasta vuoteen 2060 asti. Suomessa FT:n artikkelista uutisoi Yle.

CNBC (15.6.2021): “China is kicking out more than half the world’s bitcoin miners – and a whole lot of them could be headed to Texas

Kiina on päättänyt, ettei se enää halua olla kryptokullan Klondike. Arviosta riippuen 65–75 prosenttia maailman bitcoin-louhinnasta on imenyt virtansa kärsivää ilmakehäämme kuormittavista kiinalaisista voimalaitoksista, mutta nyt Pekingin päättäjät ovat saaneet tarpeekseen. Kiina ilmoitti toukokuussa ryhtyvänsä suitsimaan energiasyöppöä bitcoin-toimintaa, ja sen seurauksena näyttää käynnistyneen joukkopako, kun bittivirran kimaltelevien kryptohippujen huuhtojat ovat ryhtyneet etsimään uusia apajia. Merkittävä tekijä bitcoin-louhinnan pois potkimisessa vaikuttaa olevan ilmastopolitiikka: esimerkiksi Sisä-Mongolian aluehallinto syytti suoraan bitcoinia siitä, ettei se saavuttanut ilmastotavoitteitaan, ja antoi kybermainareille kaksi kuukautta aikaa pakata kamppeensa. Bitcoinin arvo onkin jatkanut syöksyään Kiinan päätösten seurauksena.

Lyhyesti:

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (17.6.2021)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Päivittäisomenan viimeinen päivä.

BBC (23.6.2021): “Apple Daily: Hong Kong pro-democracy paper announces closure

Kuten Apple Dailyn tiloihin viime viikolla tehtyjen ratsioiden ja avainhenkilöiden pidätysten jälkeen moni arvioi, olivat ne kuolinisku sekä demokratiahenkiselle lehdelle että koko Hongkongin sananvapaudelle. Apple Dailyn viimeinen painettu lehti on tätä lukiessanne jo jaettu maailmalle eivätkä sen verkkosivut enää päivity. 26 vuotta toiminut, alun perin skandaalinkäryiseen tabloid-journalismiin keskittynyt lehti perusteli lopettamispäätöstään sillä, että lehti halusi taata tekijöidensä turvallisuuden. Apple Dailyn kohtaloksi koitui turvallisuuslaki, sillä viranomaiset perustelivat tiloihin tunkeutumista ja kiinniottoja nimenomaan sillä, että lehti oli horjuttanut uutisoinnillaan kansallista turvallisuutta.

Apple Dailyn omistaja Jimmy Lai on istunut jo pidempään kaltereiden takana. Hänellä on niin ikään niskassaan syytteet turvallisuuslain rikkomisesta, josta maksimirangaistus on elinikäinen vankeus.

Helsingin Sanomat (22.6.2021): “Kiinan uusi avaruus­asema sai ensimmäiset asukkaansa – Asema on tukikohta Kiinan rohkealle avaruus­ohjelmalle

Kiina jatkaa ahkeraa avaruuden valloitustaan: taannoiselle Mars-mönkijän laskeutumiselle saatiin kunniakasta jatkoa, kun Kiinan uuden avaruusaseman ensimmäiset asukit aloittivat tällä viikolla kolmen kuukauden missionsa maata kiertävällä radalla. Asema on täysin valmis kuitenkin vasta yhdentoista avaruuslennon jälkeen, kenties vuoden 2022 lopulla. Kiinan avaruusohjelma on tällä vuosituhannella edennyt varsin vauhdikkaasti, ja Kiina on nyt avaruuslentäjien määrässä kolmantena Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton/Venäjän jälkeen. Kiina vei nyt ihmisiä avaruuteen ensimmäistä kertaa lähes viiteen vuoteen, ja sattumaa tuskin on, että suoritus ajoitettiin 1. heinäkuuta koittavan kommunistipuolueen satavuotisjuhlan hujakoille.

The New York Times (22.6.2021): “They Relied on Chinese Vaccines. Now They’re Battling Outbreaks.

Kiinan koronarokotteiden taival takkuaa taas. Kiinalaispiikkien tehokkuus on ollut alusta asti kysymysmerkki puutteellisen datan takia, mutta alkukesästä tilanne näytti valoisalta, kun WHO antoi hyväksyntänsä niin Sinopharm- kuin Sinovac-rokotteille. Kesän kuluessa useissa kiinalaisrokotteita käyttäneessä maissa (Seychellit, Chile, Bahrain, Mongolia) tautitapausmäärät ovat kuitenkin olleet maailman korkeimpien joukossa, vaikka maat ovat kärjen tuntumassa myös rokotekattavuudessa. Data on yhä puutteellista – tietoja kiinalaisrokotteiden tehosta tarttumisen ehkäisyssä tai tilastoja rokotuksesta huolimatta saaduista tartunnoista ei juuri ole julkaistu. Sinopharmin edustaja löi New York Timesin toimittajalle luurin korvaan kommenttia kysyttäessä. Sinovac ei vastannut yhteydenottoon.

Tekniikan Maailma (18.6.2021): “Kiinasta löytyi muinaisen sarvikuonon fossiili, joka oli eläessään niin iso, että se sai metsikön näyttämään pusikolta

Muinaisen jättiläissarvikuonon jäänteet ovat löytyneet Luoteis-Kiinasta Gansun maakunnasta. Nimekseen Paraceratherium linxiaense saanut muinaismörssäri eli fossiloituneiden luiden perusteella 26,5 miljoonaa vuotta sitten. Tämä sarveton, enemmän hevosta muistuttanut kasvissyöjä on 21 tonnin painollaan ja seitsemän metrin korkeudellaan likellä maailman suurinta tunnettua jättiläissarvikuonolajia. Ei varmasti suurimman maanisäkkään manttelikaan kauaksi jää.

Eläinrintamalla nousi esiin myös selviytyjäsika Zhu Jianqiang, joka selvisi kaikkia todennäköisyyksiä uhaten vuoden 2008 Sichuanin maanjäristyksestä hiiltä pureskellen ja sadevettä hörppien. 14-vuotiaana vanhuuteen menehtyneen sian poismenoa surtiin kiinalaisessa sosiaalisessa mediassa laajalti.

CNN (14.6.2021): “Exclusive: US assessing reported leak at Chinese nuclear power facility

Kivihiilen maassa Kiinassa on myös vahva ydinvoimalaskene, jossa yhdestä voimalasta kantautui huolestuttavia tietoja säteilyvuodosta. Uutinen kerrottiin yhdysvaltalaislähteisiin viitaten, mutta alun perin hälyttävästä vaarasta Taishanin ydinvoimalalla Guangdongin provinssissa oli kertonut ydinvoimalan osin omistava ranskalainen yhtiö. Sen mukaan Kiinan säteilytasoja tarkkailevat viranomaiset ovat nostaneet Taishanin alueella suurimman sallitun säteilymäärän kattoa, jotta voimala voitaisiin pitää yhä toiminnassa. Vaikka ilmoitus vaikutti poikkeukselliselta ja vakavuudeltaan jopa Kiinan Tšernobyl-hetkeltä, oli Yhdysvallat todennut konsultaatioiden jälkeen, ettei Taishanin voimala aiheuta välitöntä vaaraa. Myös Kiinan ulkoministeriö vakuutti, että alueella ei ole poikkeavia säteilytasoja.

Lyhyesti:

Katsele & kuuntele

Yle (22.6.2021): “Mistä maailma puhuu

Ylen Mistä maailma puhuu -podcastissa tarkastellaan Kiinan valtaa kolmen jakson verran. Aiheina ovat Kiinan suhteet ja vaikutus Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Afrikkaan. Jenny Matikaisen vieraina ovat Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen, Afrikka-toimittaja Liselott Lindström ja Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka.

Sinica (17.6.2021): “COVID-19 origins revisited, with Deborah Seligsohn

Minkä takia koronaviruksen alkuperään liittyvä laboratorioteoria on jälleen otsikoissa ja saanut laajempaa poliittista hyväksyntää? Ei varsinaisesti siksi, että uusia tieteellisiä todisteita olisi tullut esiin, sanoo entinen Yhdysvaltain Pekingin-suurlähetystön tiede- ja terveysasiantuntija, nykyisin valtio-opin professorina toimiva Deborah Seligson. Keskustelussa Seligson purkaa käytännön tasolla sitä, millaista yhteistyötä on realistisesti mahdollista odottaa Kiinan tiedemiesten kanssa viruksen alkuperän selvittämiseksi.

Pekingology (17.6.2021): “Overcoming the Emperor's Dilemma

Pekingologyn tuoreessa jaksossa mennään ns. diipille levelille, kun Harvardin yliopiston professori Wang Yuhua avaa Kiinan poliittisen järjestelmän perimmäisiä historiallisia rakenteita ja voimia. Wangin mukaan Kiinan poliittinen järjestelmä on pysynyt perusluonteeltaan hämmästyttävän samankaltaisena jo Qin-dynastian (221–206 eaa.) ajoista lähtien, ja myös Xin hallinto painiskelee yhä vuosituhantisen perusdilemman äärellä: kuinka kasvattaa valtion valta-asemaa, mutta pitää eliitit kurissa ja nuhteessa.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt jää nyt kesätauolle ja ilmestyy seuraavan kerran 27.8.2021. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

Loading more posts…