#154 – Tiktokin ja Tiibetin tuskien taival

Taiwaninsalmella Kiinan pullistelu jatkuu. Tiibetissä osoitetaan mieltä patohanketta vastaan. Biden pystyttää vielä yhden sirurajoituksen. Miedot ihmiset trendaavat.

Jan 10, 2025

10.1.2025

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Politiikkauutisissa on näkynyt reilun viikon päästä Yhdysvaltojen presidentiksi palaava Donald Trump ja hänen Kiina-strategiansa. Myös Taiwan, Tiibet ja Tiktok ylittivät uutiskynnyksiä, kun Kiinan sotilaallinen pullistelu saarivaltion ympärillä jatkuu, videosovelluksen kiellon takaraja lähestyy ja tiibetiläisten vuodentakaisista mielenosoituksista tihkui uusia tietoja.

Talouden saralla Yhdysvallat valmistelee vielä yhtä tiukkaa sirurajoitusta Kiinaan. Kiinan keskuspankki puolestaan maltillistaa ja selkeyttää rahapolitiikkaansa samalla, kun vastatuulia ennakoidaan Kiinan taloudelle. Asiaa myös sähköautovalmistaja BYD:n työntekijöiden olosuhteista.

Kulttuuripuolella käsittelyssä ovat vuoden 2024 kiinnostavimmat kiinalaiset muotisanat ja -ilmaisut, kuten “miedot ihmiset” ja “etelän pikku perunat”. Lisäksi asiaa Tiibetin (eli Kiinan viestimissä nykyään virallisesti Xizangin) maanjäristyksestä, jalkapalloseura Guangzhou FC:n ahdingosta, maaseudun poikamiesten parinhausta ja viisumivapaan turismin kasvusta.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Taiwan, Tiibet ja Tiktok.

Helsingin Sanomat (10.1.2025): "Tik tok, kello käy"

Kiinalaisen videosovellus Tiktokin kielto vaikuttaa etenevän Yhdysvalloissa. Kongressin keväällä säätämä laki pakotti sovelluksen omistavan Bytedance-yhtiön myymään sovelluksen amerikkalaisille omistajille vuoden kuluessa. Taustalla ovat huolet Tiktokiin liittyvistä tietoturvariskeistä sekä sovelluksen käytöstä kiinalaisen propagandan alustana. Sovelluksen on määrä poistua amerikkalaisista sovelluskaupoista 19. tammikuuta, elleivät erityiset viivytystaktiikat onnistu. Villi kortti on myös pian virkaan astuva presidentti Donald Trump, jolla on omien sanojensa mukaan “lämmin paikka sydämessä” Tiktokia kohtaan, ja joka voi yrittää perua kiellon. Tänään perjantaina yhtiö antaa Yhdysvaltain korkeimmalle oikeudelle lausuntonsa kiellon kumoamiseksi.

The Guardian (8.1.2025): “The maps that show how China’s military is squeezing Taiwan”

Kiina painostaa Taiwania sotilaallisesti yhä ankarammin. Tämä käy ilmi The Guardianin artikkelista, joka esittelee karttojen avulla Kiinan asevoimien Taiwanin edustalla lähivuosina järjestämiä sotaharjoituksia ja häirintälentoja. Tämän lisäksi myös Taiwanin edustalla tuhoutui viime viikolla vedenalaista infrastruktuuria Kameruniin rekisteröidyn rahtialuksen vanavedessä. The Guardianin haastattelemien taiwanilaisten amiraalien mukaan Kiinan sotilaallinen “anakondastrategia” ei kuitenkaan tule toimimaan, sillä mikäli Kiina ei kykene laittamaan pystyyn Taiwanin kauppasaartoa tai maihinnousua, ei Taiwanin tarvitse välittää sen uhittelusta.

Mutta yrittäisikö Kiina kuitenkin? Meristrategian tutkija James Holmes nosti esiin National Interestissä, ettei Yhdysvaltojen tule hirttäytyä kuvittelemaansa vuoden 2027 takarajaan Kiinan invaasiolle. Vuodesta on tullut Yhdysvaltojen sotilasjohdossa jonkinlainen pakkomielle, mutta ei ole mitään näyttöä siitä, että Kiina pitäisi vuotta erityisen tärkeänä suunnitelmiensa kannalta. Holmesin mukaan Xi Jinping saattaa hyvin venyttää invaasiota pitkälle tulevaisuuteen, tai mikäli hän tulkitsee voimatasapainon kallistuvan Yhdysvaltojen eduksi, käynnistää hyökkäyksen jo huomenna.

Kiinan asevoimista kiinnostuneiden lukijoiden tulee ensi tilassa ladata myös Pentagonin vuosittain julkaistavan Military and Security Developments Involving the People’s Republic of China -raportin tuorein, vuoden 2024 versio. PLA-analyytikoiden silmiin uudessa raportissa pisti etenkin Yhdysvaltojen arvio Kiinan ydinasevarustelun tahdista; Pentagon arvioi Kiinalla olevan arsenaalissaan jo 600 ydinkärkeä.

The New York Times (6.1.2024): “Pentagon Adds Chinese Social Media Giant to Military Blacklist”

Yhdysvaltain puolustusministeriö päivitti maanantaina niin sanottua kiinalaisten sotilasyhteyksiä omaavien yritysten listaansa, ja tällä kertaa listalle päätyivät muiden muassa teknologiajätti Tencent, valtio-omisteinen rahtiyhtiö COSCO sekä maailman suurin akkuvalmistaja CATL. Toisin kuin esimerkiksi kauppaministeriön ylläpitämä entiteettilista, Pentagonin lista ei aiheuta suoria laillisia seuraamuksia yhtiöille, mutta saanee potentiaaliset kauppakumppanit varuilleen. Listalla aiemmin olleet yhtiöt ovat olleet lähinnä valtio-omisteisia teollisuusyrityksiä tai korkeaan teknologiaan keskittyneitä pienempiä yhtiöitä, joiden tapauksessa sotateollisuusyhteyksiä on ehkäpä helpompi nähdä. Pentagonin lisäyksiä voi tulkita esimerkiksi viestinä siitä, että monet näennäisesti siviilialoilla toimivat yhtiötkin omaavat Kiinassa sotilaallisia linkkejä.

Suomalaisesta näkökulmasta kiinnostavaa on erityisesti se, että Tencent omistaa enemmistön Supercell-peliyhtiöstä. COSCO puolestaan omistaa satamaterminaaleja muun muassa Saksassa ja Kreikassa, ja CATL:n akkuja käyttävät sähköautoissaan useat ulkomaalaiset merkit.

Helsingin Sanomat (3.1.2025): “Jos Trumpin Yhdysvallat jättää valtatyhjiön, Kiina täyttää sen”

Kiina-ilmiöiden toimittajat Matti Puranen ja Niko Vartiainen pohtivat Hesarin vieraskynässä Donald Trumpin toisen kauden Kiinalle avaamia pelinpaikkoja. Ensinnäkin Trump tulee luultavimmin ajamaan alas yhteistyötä niin eurooppalaisten kuin aasialaistenkin liittolaisten kanssa, mikä tarjoaa Kiinalle oivan tilaisuuden iskeä kiilaa liittosuhteisiin ilmaantuneisiin rakoihin. Toisekseen Kiina voi vahvistaa asemiaan kehittyvässä maailmassa, sillä myös ne siirtyvät Yhdysvaltojen ulkopoliittisen prioriteettilistan pohjalle. Lopuksi Kiinalle voi avautua aikaikkuna myös Taiwanin ankarammalle painostamiselle, koska Trump ei luultavimmin ole erityisen kiinnostunut saarivaltion kohtalosta.

BBC (23.12.2024): "A dam ignited rare Tibetan protests. They ended in beatings and arrests, BBC finds"

Tiibetissä nähtiin harvinaislaatuisia protesteja Kiinan suunnittelemaa Gangtuon patohanketta vastaan keväällä 2024. Kiinan maksimaalisen valvontakoneiston vuoksi Tiibetin tilanteesta tihkuu tietoa ulos hyvin rajatusti, ja BBC onnistui koostamaan uutisen tapahtumista vain useita kuukausia kestäneen tutkimustyön jälkeen. Tunteet kuumenivat useiden satojen ihmisten protesteiksi etenkin Sichuanissa sijaitsevan Degen kunnan alueella, missä patoaltaan pelätään hukuttavan alleen useita tiibetiläisiä kyliä ja kulttuurisesti arvokkaita kohteita, kuten luostareita. Tiibetiläisten lähteiden mukaan Kiinan turvallisuusviranomaiset kuitenkin tukahduttivat protestit nopeasti ja brutaalisti. Tiibetin maanjäristyksestä lisää asiaa kulttuuriosiossa.

Kiina joka tapauksessa vaikuttaa vain lisäävän patohankkeitaan Tiibetissä. Tapaninpäivänä Reuters uutisoi, että Yarlung Tsangpo -joen varrelle on suunnitteilla kolminkertaisesti Kolmen rotkon padon tehoon nähden sähköä tuottava vesivoimalaitos.

Foreign Affairs (20.12.2024): “Why China Isn’t Scared of Trump”

Kiinan tunnetuimpiin kansainvälisen politiikan tutkijoihin lukeutuva Yan Xuetong avasi Foreign Affairsin sivuilla sanaisen arkkunsa Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteiden lähitulevaisuudesta. Trump on luvannut mm. lätkäistä Kiinalle tariffeja, rajoittaa amerikkalaisia investointeja Kiinaan sekä vähentää radikaalisti kiinalaisopiskelijoiden määrää Yhdysvalloissa. Yanin mukaan Kiinan johto ei ole kuitenkaan erityisen huolissaan Trumpin paluusta, vaikka etenkin taloudellista epävakautta maiden suhteisiin onkin luvassa. Trump ei tule ajamaan ankaraa ideologista kilpailua Kiinan kanssa, eikä puutu Kiinan ihmisoikeustilanteeseen. Lisäksi Yan uskoo Trumpin välttävän suoraa konfliktia Kiinan kanssa esimerkiksi Taiwanilla, mikä vähentänee sodan riskiä. Sotimisen sijaan Trump haluaa esiintyä paremminkin rauhantekijänä, mikä voi tarjota Kiinalle tilaisuuden toimia välittäjänä mahdollisessa Ukrainan rauhansopimuksessa.

Lyhyesti:

Reuters (10.1.2025): Varapresidentti Han Zheng osallistunee Trumpin virkaanastujaisiin.
BBC (30.12.2024): Kiina muistelee lämmöllä edesmennyttä presidentti Jimmy Carteria.
Bloomberg (16.12.2024): Xi myöntää: puolueen sisällä on väistämättä ristiriitoja.

Talous

Kuumaa: Kansan pankki EKP:n tiellä.

Bloomberg (9.1.2024): “Biden to Further Limit Nvidia AI Chip Exports in Final Push”

Väistyvän presidentti Joe Bidenin hallinto valmistelee vielä viime hetken sirurajoituksia Kiinan suuntaan. Bloombergin mukaan tavoitteena on luoda kolmiportainen järjestelmä siruteknologiaviennille, jossa kaikkein tiukimman kiellon piiriin joutuvat Kiina ja muut maat, joita Yhdysvallat pitää vastustajina, kun taas ylimmän portaan länsiliittolaisten kesken teknologiaa saisi kaupitella melko vapaasti. Myös Suomi on Bloombergin mukaan tällä ylimmällä portaalla. Tietyt ylimmän portaan maissa sijaitsevat suuryritykset voisivat saada niin sanotun validoidun loppukäyttäjän (VEU) aseman, jos ne noudattavat turvallisuus- ja ihmisoikeusvaatimuksia.

Amerikkalaisista puolijohdevalmistajista esimerkiksi Nvidia ja AMD ovat jo esittäneet vastalauseensa, sillä niiden mukaan rajoitukset supistavat niiden tuloja ja antavat kilpailijoille etulyöntiaseman.

Financial Times (3.1.2025): “China’s central bank plans policy overhaul as pressure mounts on economy”

Joulukuussa Kiinan kommunistinen puolue ilmoitti maan muuttavan rahapolitiikkaansa “kohtalaisen löysäksi”, ja nyt tammikuun alussa Kiinan keskuspankki seurasi puolueen käskyä. Keskuspankin on Financial Timesin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan määrä ryhtyä rakentamaan rahapolitiikkaansa yhden viitekoron säätämisen varaan, mikä muistuttaisi enemmän esimerkiksi Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankkien toimintatapaa. Keskuspankki on lisäksi ilmoittanut pyrkivänsä markkinaoperaatioilla pitämään juanin kurssin mahdollisimman vakaana dollariin nähden ja estämään suuret heilahtelut valuuttakursseissa.

Rhodium Group (31.12.2024): “After the Fall: China’s Economy in 2025”

Kiinaan erikoistunut tutkimus- ja analytiikkafirma Rhodium Group on julkaissut oman ennusteensa Kiinan talouden kuluneesta vuodesta ja näkymistä vuodelle 2025. Rhodiumin arvion mukaan Kiinan talous kasvoi noin 2,4–2,8 prosenttia eli huomattavasti vähemmän kuin 5 prosentin virallinen tavoite. Luku on niin ikään selvästi alempi kuin vaikkapa Suomen Pankin viime vuodelle arvioima neljä prosenttia.

Alkaneena vuonna 2025 saatetaan suotuisissa oloissa päästä noin neljään prosenttiin. Suurena rasitteena kasvulle on edelleen rakennussektorin alho, joka toisaalta haittaa yksityistä kulutusta ja toisaalta paikallishallintojen investointeja. Lisäksi Rhodiumin analyysi arvioi, että talouskasvua on viimeisen kolmen vuoden aikana yliarvioitu virallisissa lähteissä yhteensä melkein 10 prosentilla. Raportti esittää arvionsa eri tekijöiden – investointien, yksityisen ja julkisen kulutuksen sekä viennin – osuudesta talouskasvussa, ja erityisesti näistä jälkimmäisen edelleen jatkunut kasvu toimi valopilkkuna. Raportti esittää myös kritiikkiä kansainvälistä valuuttarahastoa (IMF) kohtaan siitä, miten se omissa julkaisuissaan implisiittisesti ottaa Kiinan viralliset luvut totena. Kiina puolestaan käyttää IMF:n analyysejä todisteena oman politiikkansa toimivuudesta.

The Economist puolestaan ennustaa tälle vuodelle lisää kuoppaista menoa. Lehti huomauttaa kuluttajahintojen pysyneen käytännössä muuttumattomina loppuvuonna, mikä kertoo heikosta kysynnästä. Kuluttajaluottamus ei ole toipunut vuoden 2022 korona- ja kiinteistöšokeista. Kuten Rhodium Groupkin edellä huomautti, vienti on ollut jonkinlainen valopilkku kuluneena vuonna. Tämä voi kuitenkin muuttua piankin Donald Trumpin kauden alkaessa. Vientimarkkinoiden heikot näkymät tietenkin lisäävät entisestään kotimaan talouden merkitystä, mutta yleisen näkemyksen mukaan kuluneen vuoden elvytystoimet olivat liian heikkoja tuomaan mitään suurta parannusta.

Mahdollisina oljenkorsina Economist näkee keskushallinnon toimet paikallishallintojen taloudellisen liikkumavaran lisäämiseksi esimerkiksi korkoja laskemalla – mikä voi lisätä investointeja – sekä mahdollisesti elpymisen merkkejä osoittavan kiinteistösektorin.

Viime aikoina Kiinan taloudessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, kuinka valtion velkakirjojen tuotto on laskenut poikkeuksellisen alas. Esimerkiksi kahden vuoden tuotto laski yhteen prosenttiin. Selkokielellä tämä merkitsee sitä, että sijoittajat odottavat muiden sijoitusten kuten osakkeiden tuottavan lähitulevaisuudessakin heikosti, eli talouden alavire jatkuu.

BBC (24.12.2024): “Brazil shuts BYD factory site over 'slavery' conditions”

Viranomaiset ovat sulkeneet sähköautovalmistaja BYD:n Brasiliaan rakenteilla olevan tehtaan työmaan orjatyömäisiksi sanottujen olosuhteiden takia. Työntekijät oli palkattu toisen kiinalaisen firman, Jinjiang Groupin, Brasilian-yhtiön kautta. Tehtaasta on avauduttuaan tarkoitus tulla BYD:n ensimmäinen sähköautotehdas Kiinan ulkopuolella. Huonot työolot ovat olleet tapetilla ennenkin kiinalaisten yritysten ulkomaisten sijoitus- ja rakennusprojektien yhteydessä. Toisaalta BYD:llä on ulkomailla jo ennestään muun muassa linja-autojen ja osien valmistusta. Euroopassa BYD rakentaa sähköautotehdasta Unkariin, josta ei ole julkisuudessa raportoitu vastaavaa. Reuters raportoi myöhemmin, että työntekijät oli tuotu Brasiliaan Kiinasta tarkoitukseen käymättömillä viisumeilla.

Lyhyesti:

Reuters (8.1.2025): Viime vuonna lanseerattua kuluttajien kodinkoneostoihin suunnattua valtiontukea laajennetaan uusiin tuotteisiin, kuten kännyköihin ja tablettitietokoneisiin.

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (9.1.2024)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Miedot ihmiset ja etelän pikku perunat.

BBC (8.1.2025): “Hundreds rescued as search for quake survivors continues in Tibet”

Tiibetiin iski tiistaina voimakkuudeltaan 7,1 magnitudin maanjäristys, joka aiheutti suurta tuhoa ja toistaiseksi ainakin 126 kuolonuhria. Järistys tuhosi tuhansia koteja, ja raivaus- ja pelastustöihin on saapunut yli 14 000 avustustyöntekijää. Myös varapääministeri Zhang Guoqing saapui keskiviikkona paikan päälle valvomaan pelastustöitä. Järistyksen keskus oli noin 80 kilometrin päässä Mount Everestiltä, ja sen aiheuttamista tuhoista kärsi pahiten tiibetinbuddhalaisille tärkeä Shigatsen kaupunki. Tiibetiin liittyvä kielipolitiikka näkyi kiinalaismedioiden järistystä koskevassa kansainvälisessä uutisoinnissa: maan viestimet ovat tätä nykyä siirtyneet käyttämään vierasperäisen Tiibet-nimen sijaan kiinalaista Xizang-nimeä.

Financial Times (7.1.2025): “China’s biggest football club kicked out of league as financial woes mount”

Kiinalaisen jalkapallon alennustila jatkuu. Tällä kertaa kyseessä eivät ole surkeat tulokset tai korruptio, vaan Kiinan kiinteistösektorin ongelmista levinneet rahavaikeudet. Surullisenkuuluisan kiinteistöjätti Evergranden omistama Guangzhou FC, kiinalaisjalkapallon keihäänkärki ja kaksinkertainen Aasian mestarien liigan voittaja, potkaistiin ulos Kiinan kansallisesta liigasta, koska se ei täyttänyt liigan taloudellisia reunaehtoja. Siirryttyään Evergranden omistukseen vuonna 2010 Guangzhou FC törsäsi estoitta rahaa muun muassa nimekkäisiin pelaajiin ja valmentajiin, ja se voittikin Kiinan mestaruuden peräti kahdeksan kertaa vuosina 2011–2019. Nyt seura rypee kuitenkin veloissa, ja jäihin on laitettu myös suuret suunnitelmat uuden kotistadionin rakentamisesta.

What’s on Weibo (31.12.2024): “Our Picks: Top 10 Chinese Buzzwords and Phrases of 2024 Explained”

What’s on Weibo on jälleen valinnut edellisvuoden kymmenen kuuminta kiinalaista muotisanaa tai -ilmaisua. Listaus on samantapainen, joita eri kiinalaismediat itse tapaavat julkaista vuoden lopussa. Listalle ovat päässeet esimerkiksi “etelän pikku perunat” (nanfang xiao tudou) eli Pohjois-Kiinaan saapuneet eteläkiinalaiset turistit, joiden lyhyt, toppatakkiin verhoutunut olemus muistuttaa perunaa, sekä “miedot ihmiset” (dan ren), joka on jälleen uusi yhteiskunnan paineiden ja näköalattomuuden kanssa kamppailevan nuorison asennoitumista kuvaava termi. Nuorten mielenmaisema heijastuu sanavalikoimassa laajemminkin, sillä listalta löytyvät myös rentoa ja vähäeleistä elämää kuvaavat “löysäily” (songchigan) ja “voimakkaan matala profiili” (tougan hen zhong).

Helsingin Sanomat (28.12.2024): “Toiveissa: Se oikea, tai edes joku mukiinmenevä”

Kiinan viranomaiset ovat jo pidemmän aikaa pohtineet kuumeisesti keinoja alhaisen syntyvyyden korjaamiseen, mutta tehtävä on vaikea. Osa ongelmaa ovat maaseudun naimattomat miehet, joita on jo niin paljon, että tilanteen pelätään aiheuttavan levottomuuksia. Edustava esimerkkitapaus tästä on eteläkiinalainen Dalin prefektuuri, jossa aviottomien 35–55-vuotiaiden miesten määrä on kasvanut huolestuttavan suureksi. Siellä viranomaiset ovat puuttuneet tilanteeseen perustamalla poikamiesten naittamiseen tähtäävän työryhmän ja järjestämällä parinhakutapahtumia. Haasteita riittää: mieheltä pitäisi perinteisesti löytyä talo ja auto, ja kaupunkien korkeakoulutetut naiset karsastavat matalapalkkaisia maalaisia. HS:n kirjeenvaihtaja tutustuu paikallisten tunnelmiin Dalin parinhakutapahtumissa.

South China Morning Post (20.12.2024): “Foreign tourist arrivals to China suddenly surge as visa relaxations fuel travel searches”

Kiina on koronapandemian jälkeen pyrkinyt pönkittämään turismia sallimalla lyhyet viisumivapaat vierailut yhä useammasta maasta. Suomi lisättiin tähän joukkoon viime vuoden valtiovierailun yhteydessä, ja viime kuussa rajoituksia höllennettiin entisestään pidentämällä 54:n maan viisumivapaan kauttakulun enimmäiskestoa 10 päivään. Tähän joukkoon kuului myös Yhdysvallat, mikä kasvatti kiinalaisen Trip.com-matkavaraussivuston pohjoisamerikkalaista liikennettä räjähdysmäisesti. Kiinalaiset matkailuyhtiöt ovatkin raportoineet joulukuun turistimäärien kasvaneen selvästi, ja kokonaisuudessaan esimerkiksi Shanghaihin saapui viime vuoden ensimmäisten 11 kuukauden aikana 1,37 miljoonaa viisumivapaata matkustajaa, mikä oli 3,8-kertainen määrä edellisvuoteen nähden. Suurin osa liikenteestä tulee luonnollisesti naapurimaista Japanista, Etelä-Koreasta ja Kaakkois-Aasiasta.

Lyhyesti:

South China Morning Post (27.12.2024): Laatua ja yksinkertaisuutta painottava old money -muoti pitää Kiinassa pintansa taloushuolien hillitessä uusrikkaiden pröystäilyä.
BBC (18.12.2024): Hongkongilaiset valittavat epäreiluista peliautomaateista – kuluttajaviranomainen vaatii krääsää suoltavien automaattien sääntelyä.
NHL.com (17.12.2024): 18-vuotiaasta Kevin Hestä tuli ensimmäinen NHL-ammattilaissopimuksen saanut kiinalaisjääkiekkoilija.

Katsele & kuuntele

Odd Lots (3.1.2025): “How China Is Building More Nuclear Power Than Anyone Else in the World”

Ei varmastikaan tule yllätyksenä, että valtio-omisteiset pankit ja pitkäjänteinen tukipolitiikka mahdollistavat ydinvoiman laajamittaisen rakentamisen Kiinassa, missä on vuoteen 2050 mennessä määrä olla jopa 250 ydinvoimalaa. Yllätyksettömyydestä huolimatta energiapolitiikasta kiinnostuneille Bloombergin Odd Lots -podcastin kiinalaista ydinvoimaa ja energiajärjestelmää on antoisaa kuunneltavaa. Vieraana on konsulttiyhtiö Lantau Groupin analyytikko David Fishman.

Sinica Podcast (2.1.2025): “Under Pressure: Michael Cerny and Rory Truex on China Discourse in the U.S. Foreign Policy Community”

Miksi jotakuta kutsutaan Kiina-haukaksi ja toisia puolestaan kyyhkyiksi? Mitä nämä leimat oikein merkitsevät ja millä tavoin nimillä kutsutut ottavat ne vastaan? Sinica-podcastin vieraana on kaksi tutkijaa, jotka ovat tutkineet yhdysvaltalaisten ajatushautomoiden Kiina-tutkijoiden asenteita esimerkiksi poliittisiin paineisiin tai vertaisryhmien ajatuksiin liittyen.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 24.1.2025. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.