#153 – Kohtalaisen massiiviset sotaharjoitukset, kohtalaisen hintava banaani ja kohtalaisen löysää rahapolitiikkaa

Jälleen sotaharjoituksia Taiwaninsalmella. Kiina ja Yhdysvallat nokittelevat sirusodassa. Rahapolitiikkaa löysätään kansantasavallassa. Kiinalainen uusivuosi aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Dec 13, 2024

13.12.2024

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Politiikan uutisten kuuminta antia edustivat Taiwanin ympärillä järjestetyt massiiviset sotaharjoitukset, jotka kohdistettiin näkökulmasta riippuen Taiwanin presidentti Lai Ching-telle tai Donald Trumpille. Myös Syyrian hallinnon romahdus, Itämeren pohjan kriittinen infrastruktuuri sekä Trumpin tuleva Kiina-strategia saivat palstatilaa.

Talouspuolella Kiina ja Yhdysvallat ovat molemmat ilmoittaneet lisätoimista puolijohdeteknologian ja harvinaisten maametallien vientirajoitusten saralla. Kommunistinen puolue linjasi virallisesti löysentävänsä maan rahapolitiikkaa ensi kertaa 14 vuoteen. Lisäksi asiaa Kiinan pyrkimyksistä ottaa oppia Venäjän kokemista talouspakotteista.

Kulttuurin ja yhteiskunnan saralla kerromme kiinalaisesta kryptomiljonääristä, joka söi 6,2 miljoonan dollarin arvoisen banaanitaideteoksen. Lisäksi juttua kiinalaisen uudenvuoden Unesco-luokituksesta, NHL:ään tähyävästä kiinalaiskiekkoilijasta, kuukautissuojia koskevasta kohusta sekä Hongkongin kurinpalautuksen vaikutuksista.

Tämän kirjeen myötä Kiina-ilmiöt vetäytyy pyhän syntymän juhlan viettoon. Palaamme takaisin sinosfräärin uutisvirran pariin tammikuussa. Toimitus toivottaa lukijoille oikein hyvää joulua ja uuttavuotta!

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot.

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Euroopan poliittiset laidat löysivät Kiinasta yhteyden.

Reuters (12.12.2024): “Taiwan closes emergency response centre, likely meaning Chinese drills over”

Kiina käynnisti tällä viikolla jälleen kerran massiiviset sotaharjoitukset Taiwanin edustalla. Tämänkertaisen sotilaallisen pullistelun arvellaan kytkeytyvän Taiwanin presidentti Lai Ching-ten taannoiseen Hawaiin vierailuun, johon Kiina on päättänyt reagoida varsin totutulla ja ennakoitavalla tavalla: järjestämällä Taiwanin edustalle yhdet kaikkien aikojen suurimmista sotaharjoituksistaan.

Reutersin mukaan Taiwanin puolustusministeriö oli asettanut maan hälytystilaan maanantaina, kun saaren ympäristössä oli havaittu ainakin 53 kiinalaista lentokonetta ja 11 merivoimien alusta. Taiwanin puolustusministeriön arvion mukaan sotaharjoitus ei ollut niinkään suunnattu Lain vierailua vastaan, vaan viestiksi presidentti Donald Trumpin tulevalle hallinnolle, että Kiinan “punaiset viivat” on syytä ottaa vakavasti. Hälytystila purettiin torstaina harjoitusten päätyttyä, ja asetelma Taiwanin salmella on palannut normaaliin staattisen jännityksen tilaansa.

Ulkopoliittinen Instituutti (12.12.2024): “China’s global initiatives: Common security in the service of national interest”

Kiina on lyönyt kuluneiden kolmen vuoden sisään kolme “globaalia aloitetta”, joiden kautta se pyrkii näyttäytymään kansainvälisen järjestyksen vastuullisena johtohahmona ja uudistavana voimana. Mutta mitä globaali kehitysaloite, globaali turvallisuusaloite ja globaali sivilisaatioaloite tarkkaan ottaen pitävät sisällään, ja mitkä ovat niiden prospektit kiristyvän suurvaltakilpailun aikakaudella? Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyrki Kallion uunituore paperi avaa aloitteiden taustalla vallitsevaa Kiinan traditionaaliseen filosofiaan tukeutuvaa ajattelua ja strategisia tavoitteita. Kallion mukaan konkretian puute ja länsimaiden kiristyvä Kiina-skeptisyys eivät povaa aloitteille kovinkaan valoisaa tulevaisuutta.

Al-Jazeera (11.12.2024): "Al-Assad’s fall in Syria: What’s at stake for China?"

Bašar al-Assadin hallinto tuli viime viikolla tiensä päähän, kun Hay’at Tahrir al-Sham-kapinallisten (HTS) joukot valtasivat pääkaupunki Damaskoksen. Kansainvälinen lehdistö on ollut erityisen kiinnostunut hallinnon romahduksen vaikutuksista Venäjälle, joka oli Assadin tärkeimpiä tukijoita, ja jolla oli Syyrian rannikolla myös sotilastukikohtia.

Syyria on kuitenkin kuulunut myös Kiinan läheisiin “strategisiin kumppaneihin”, eikä hallinnon romahdus ole Kiinalle lainkaan mieleen. Kiina on puolustanut Assadin hallintoa varsin systemaattisesti esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksissä, ja Al-Jazeeran artikkelin mukaan maat olivat peräti lämmittelemässä suhteitaan viime syksynä, kun Assad vieraili Kiinassa ensimmäistä kertaa miltei kahteen vuosikymmeneen. Lehden mukaan Kiinan Lähi-idän politiikka on kuitenkin osoittanut suurta pragmatismia, ja Kiina tulee luultavimmin HTS:n kanssa toimeen yhtä hyvin kuin Taliban-hallinnonkin kanssa.

Helsingin Sanomat (6.12.2024): “Itämeren kaapelit katkaistiin todennäköisesti tahallaan, sanoo Liettuan presidentti”

Vuotuisaksi perinteeksi hiljalleen muotoutuvan Itämeren pohjan kriittisen infrastruktuurin tärvelemisen viimeisin erä oteltiin marraskuussa, kun kaksi tietoliikennekaapelia katkesi mystisesti. Suomessa kaapeliturma on totutusti painunut tutkintarauhan huomiin, jossa visusti pysyttelee myös vuotta aiemmin tapahtunut Balticconnector-kaasuputken rikkoutuminen.

Sen sijaan Liettuassa tohditaan spekuloida aivan valtiojohtoa myöten. Presidentti Gitanas Nauseda arvion mukaan on todennäköistä, että Suomen ja Saksan sekä Ruotsin ja Liettuan välisten kaapelien katkeaminen oli tahallinen, pahantahtoinen teko. Jäljet näyttävät johtavan kiinalaiseen Yipeng 3 -alukseen, joka onkin seisonut Kattegatin salmessa jo viikkokaupalla.

The Diplomat (4.12.2024): “Marriage of Convenience: How the European Far Right and Far Left Converged on China”

Euroopan poliittiset äärilaidat sekä vasemmalla että oikealla ovat löytäneet toisensa Kiina-politiikassa, raportoi the Diplomat. Artikkeli perustuu keväällä julkaistuun laajempaan raporttiin, joka tarkastelee vasemmisto- ja oikeistopuolueiden Kiina-linjaa laajemminkin. Oikealla laidalla Kiinan ihmisoikeusrikkomuksia vähätellään valtiollisen suvereniteetin kunnioittamisen varjolla, ja Kiina-kauppaan suhtaudutaan taloudellisen pragmatismin hengessä. Vasemmalla laidalla arkkivihollinen on puolestaan Yhdysvallat, jonka uusliberaalia talouspolitiikkaa vasten kiinalaistyyppinen sosialismi näyttäytyy houkuttelevana vaihtoehtona.

Vaikka lähtökohdat ovat hyvin erilaiset, on lopputulos EU-politiikan tasolla sama: oikeiston ja vasemmiston äärilaidat asettuvat vastustamaan EU:n valtavirran Kiina-politiikkaa, minkä seurauksena Kiina on pyrkinyt lisääntyvästi lähestymään ääripuolueita omissa vaikuttamiskampanjoissaan.

Foreign Affairs (29.11.2024): "The Trump Administration’s China Challenge"

Joe Bidenin hallinnossa Kiina-eksperttinä toiminut Rush Doshi arvioi Foreign Affairsin artikkelissa Donald Trumpin tulevan kakkoskauden Kiina-strategiaa. Doshin mukaan 2020-luku on Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen suurvaltakamppailun “ratkaiseva vuosikymmen”, jonka aikana Kiina joko kohoaa Yhdysvaltojen ohi globaaliksi hegemoniksi, tai Yhdysvallat saa itsensä (ja liittolaisensa) kerättyä kasaan, ja säilyttää johtajuutensa. Trumpin ei kannata heittää Bidenin hallinnon käynnistämiä hankkeita romukoppaan, vaan jatkaa erityisesti liittolaissuhteiden vaalimista, sillä niissä piilee Doshin mukaan potentiaali Kiinan skaalaetuihin vastaamiseksi.

Trumpin tulevaa Kiina-politiikkaa arvioi Foreign Affairsin sivuilla myös Alexander Gabuev, joka keskittyi artikkelissaan erityisesti Kiinan ja Venäjän suhteiden tulevaan dynamiikkaan. Trump lupaili vaalikampanjansa aikana “epä-yhdistävänsä” Kiinan ja Venäjän toisistaan. Tämä voisi tarkoittaa yritystä lähentyä Venäjää esimerkiksi Ukrainan sodan päättävän diilin merkeissä. Gabuevin mukaan diili ei kuitenkaan eristäisi Kiinaa ja Venäjää toisistaan, sillä Venäjän taloudellinen riippuvuus Kiinasta on noussut sodan jälkeen niin suureksi, ettei se ole nopeasti peruutettavissa. Sekä Xi Jinping että Vladimir Putin lienevät myös hyvin tietoisia siitä, että nyt alkava kausi on oleva Trumpin viimeinen, eikä Trumpin seuraajalla ole välttämättä aikeita jatkaa Venäjää myötäilevää politiikkaa.

Lyhyesti:

Yle (12.12.2024): Trump kutsui Kiinan Xin virkaanastujaisiinsa – uhkaa samalla Kiinaa tulleilla.
The Diplomat (11.12.2024): Etelä-Korean ja muiden länteen kytkeytyneiden naapurien poliittinen sekasorto otetaan Kiinassa ilolla vastaan.
Bloomberg (9.12.2024): Kiinan vientirajoitukset osuvat Ukrainan sotaponnisteluille tärkeiden dronejen osiin.
Newsweek (5.12.2024): Puolustusministeri Dong Jun palasi julkisuuteen puhdistushuhujen jälkeen.

Talous

Kuumaa: Kiina vastaa sirusotaan.

New York Times (12.12.2024): “How U.S. Firms Battled a Government Crackdown to Keep Tech Sales to China”

Kuluneen kaksiviikkoisen aikana on nähty monia eri käänteitä Yhdysvaltain ja Kiinan välisten puolijohteiden sekä kriittisten materiaalien saatavuuden rintamalla. Ensin Bidenin hallinto ilmoitti tiukennuksista väitetysti reikiä täynnä olevaan puolijohteiden vientikieltoon. Sen jälkeen Kiina vastasi nopeasti rajoittamalla harvinaisten maametallien vientiä, mikä vaikuttanee muun muassa akkujen ja prosessoreiden tuotantoon. Sittemmin Kiina on asettanut kilpailulainsäädännöllisen tutkinnan alle maailman johtavan puolijohdevalmistaja Nvidian.

Yhdysvaltain hallituksen vuosittaisista mikrosirujen ja niihin liittyvän teknologian vientirajoituksista Kiinaan on tullut vuosittainen perinne ensimmäisten, lokakuussa 2022 annettujen määräysten jälkeen. Tuolloin, juuri ennen ChatGPT-tekoälysovelluksen julkaisua, tarkoituksena oli antaa tehokas rampauttava isku Kiinan edistyneiden mikrosirujen kehitykselle jota maa tarvitsisi muun muassa tekoälyn kehittämiseen.

Alkuperäiset määräykset olivat kuitenkin täynnä porsaanreikiä, ja mikrosirut ja niiden valmistukseen käytettävät laitteet virtasivat edelleen Kiinaan, joskin ehkä hieman hankalammin. Uusia rajoituksia julkaistiinkin sekä vuonna 2023 että nyt joulukuun alussa 153-sivuisen pläjäyksen muodossa.

Uudet säännöt rajoittavat muun muassa tehokkaiden muistisirujen vientiä sekä lisäävät kymmeniä kiinalaisyrityksiä rajoituslistalle. Tämä on tärkeää siksi, että uusia ja kasvavia yrityksiä on perustettu Kiinassa tusinoittain ja monet niistä ovat jääneet rajoitusten ulkopuolelle. Yhdysvaltojen suoran vaikutusvallan ulkopuolella olevien ulkomaalaisten yritysten vientiä Kiinaan rajoitetaan, mikäli tuotteet sisältävät pieniäkin määriä amerikkalaista teknologiaa.

Uusia säädöksiä on kuitenkin kritisoitu siitä, että Kiinassa mehevää bisnestä tekevät yritykset olisivat lobanneet säädöksiin edelleen porsaanreikiä, ja lopputulos on jonkinlainen sekametelisoppa, joka tasapainottelee liike-elämän etujen ja jatkuvasti muuttuvan mikrosiruteollisuuden kansallisen turvallisuuden vaikutusten välillä. New York Timesin mukaan eritoten Applied Materials, KLA ja Lam Research ovat kunnostautuneet lobbausrintamalla, painottaen Kiinan merkitystä niiden tulokselle. Yritykset ovat muun muassa varoittaneet työpaikkojen menetyksistä ja painostaneet poliitikkoja sekä hallintoa höllentämään sääntöjä. Rhodium Group tarjoaa kiinnostuneille pidempää analyysiä.

Yhdysvallat neuvotteli myös Alankomaiden ja Japanin kanssa yrittäen saada maat ottamaan käyttöön vastaavia rajoitteita, mutta tuloksetta. Esimerkiksi Toyota on vedonnut kovasti Japanin hallitukseen, ettei rajoitetteita otettaisi käyttöön, sillä Kiina voisi rajoittaa pääsyä yhtiölle tärkeisiin akkumineraaleihin. Kiina vastasikin Yhdysvaltain tuoreisiin rajoituksiin kieltämällä galliumin, germaniumin ja antomonin viemiseen Yhdysvaltoihin.

South China Morning Post (12.12.2024): “China makes space for private sector, vows spending to boost demand”

Sirusodan lisäksi myös Kiinan talouden isot linjat ovat saaneet kokoushuoneiden penkit ja ovenkahvat kulumaan kuluneen kaksiviikkoisen aikana. Torstaina päättyi talouden työkonferenssi, jossa kommunistisen puolueen johto linjasi rahahanojen aiempaa reilummasta avaamisesta: budjettialijäämän sallittua rajaa nostetaan, liikkeelle lasketaan lisää valtionvelkakirjoja ja rahapolitiikkaa höllennetään niin ohjauskoron kuin pankkien vähimmäisvarantovaatimustenkin osalta. Julkilausumassa puolue myös vakuutti tukevansa yksityissektoria ja suitsivansa paikallishallintojen ylilyöntejä.

Jo ennen työkonferenssia maanantaina kommunistisen puolueen politbyroo ilmoitti maan löysäävän rahapolitiikkaansa ensimmäistä kertaa 14 vuoteen – aiemmin rahapolitiikan linjaa kuvailtiin varovaiseksi, nyt ilmaus on “kohtalaisen löysä”. Tästä voinee päätellä, että puolue suhtautuu Kiinan talouden vastatuuliin aiempaa vakavammin. Politbyroon mukaan Kiinassa on nyt aika vahvistaa vastasyklisiä politiikkatoimia, vauhdittaa kulutusta ja tehostaa investointeja. Käytännön toteutus jää tosin vielä nähtäväksi.

Wall Street Journal (1.12.2024): “China Is Studying Russia’s Sanctions Evasion to Prepare for Taiwan Conflict”

Kiina on paitsi kannatellut Venäjää taloudellisesti läpi pakotteidentäyteisten sotavuosien, mutta samalla saanut hyödyllistä oppia siitä, miten naapuri luovii ja kiertää länsimaisia pakotteita. Wall Street Journalin lähteiden mukaan Pekingissä perustettiin pian Venäjän hyökkäyssodan alettua poikkihallinnollinen ryhmä seuraamaan pakotteiden vaikutuksia Venäjän talouteen.

Säännöllisillä kenttämatkoilla Venäjällä piipahtelevan ryhmän tuottamasta raporttimassasta on tarkoitus vetää johtopäätöksiä, kuinka Kiinan tulisi toimia tilanteessa, jossa länsi asettaa vastaavankaltaisia pakotteita Kiinalle Taiwanin konfliktin eskaloituessa. WSJ:n mukaan oppeja on saatu myös esimerkiksi siitä, kuinka ulkomaisia varantoja pitäisi tehokkaammin hajauttaa ja kytkeä omaa valtiontaloutta voimakkaammin irti dollariperustaisesta rahajärjestelmästä.

Lyhyesti:

Reuters (7.12.2024): Yhdysvaltain Tiktok-kielto pysyi voimassa alioikeudessa. Tiktok aikoo viedä asian korkeimpaan oikeuteen.

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (12.12.2024)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Kryptomiljonäärin banaaniherkku.

What’s on Weibo (6.12.2024): “Breaking the Taboo: China’s Sanitary Pad Controversy Sparks Demand for Change”

Kiinassa on viime viikkoina käyty keskustelua naisten kuukautisterveyteen liittyvien tabujen haitallisuudesta. Debatti sai alkunsa, kun eräs kansalainen havaitsi kiinalaisvalmistajien kuukautissuojien olevan kooltaan merkittävästi mainostettua pienempiä. Ihmiset alkoivat vertailla tuotteita sosiaalisessa mediassa, ja ongelman havaittiin koskevan useita tunnettuja tuotemerkkejä.

Kohun paisuessa kuukautissuojien valmistuskäytännöistä alkoi paljastua muitakin naisten terveydelle haitallisia säästökeinoja, joita monien mielestä on katsottu läpi sormien, koska kuukautisterveydestä ei perinteisesti ole tavattu julkisuudessa puhua. Ongelman taustalta löytyy (miespuolisten) lainsäätäjien sorvaama kuukautissuojia koskevien säännösten löysennys vuodelta 2008, jota on nyt kohun myötä suunniteltu uudelleen tiukennettavan.

Sixth Tone (5.12.2024): “China Rejoices as UNESCO Recognizes Spring Festival”

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on päättänyt Kiinan kevätjuhlan eli perinteisen kiinalaisen kuukalenterin mukaisen uudenvuoden lisäämisestä aineettoman kulttuuriperinnön luetteloonsa. Päätös oli kiinalaisille suuri ilonaihe, ja maan kulttuurin ja turismin varaministeri Rao Quan painotti kommenteissaan kevätjuhlan merkitystä Kiinan tärkeimpänä perinteisenä juhlana. Kiinassa iloittiin päätöksestä siksikin, että viime vuosina maailmalla on kiistelty siitä, pitäisikö “kiinalaisen uudenvuoden” sijaan puhua “kuujuhlasta”, koska samaa kiinalaiskalenteriin pohjaavaa juhlaa juhlitaan myös muissa Aasian maissa.

Seuraavien viiden vuoden ajan kevätjuhlan juhlintaan liittyy kuitenkin eräs kansalaisten huomion kiinnittänyt omituisuus. Kiinalaiset juhlivat uudenvuodenaattoa perinteisesti kuukalenterin 12. kuun 30. päivänä, mutta kuun kierron epäsäännöllisyyden takia vuodesta 2025 alkaen 12. kuussa on peräti viiden vuoden ajan vain 29 päivää. Näin pitkä poikkeama on epätavallinen, ja jotkut kansalaiset jopa pohtivat, pidetäänkö uudenvuodenjuhlaa ollenkaan, jos itse päivämäärä on kadonnut. Viranomaiset ovat vakuuttaneet, että juhlat kyllä pidetään 29. päivänä.

The Athletic (4.12.2024): “Inside Haoxi Simon Wang’s journey to the top of the 2025 NHL Draft from China”

Kiinalaisesta Haoxi Simon Wangista on tulossa kolmas Pohjois-Amerikan jääkiekkoliiga NHL:ään koskaan varattu kiinalaispelaaja ensi vuoden varaustilaisuudessa ja samalla myös kautta aikain korkeimmalle sijoitettu kiinalaisvaraus. 17-vuotias raamikas puolustaja on herättänyt NHL:n kykyjenetsijöiden kiinnostuksen Kanadassa Ontarion liigassa pelatessaan, ja nuorena tehty päätös muuttaa Pekingistä rapakon taakse kiekkoa lätkimään näyttää nyt kantavan hedelmää. Wangin lapsuudessa edellytykset jääkiekkoharrastukselle eivät Kiinassa olleet kummoiset, mutta päiväkotikaveri tutustutti hänet “siistiin uuteen urheilulajiin”, ja Pekingin vuoden 2022 talviolympialaisten alla jääkiekon profiili alkoi Kiinassakin nousta. Kanadassa Wangin oli aluksi vaikea totutella uuteen kulttuuriin ja fyysiseen pelitapaan, mutta pikkuhiljaa hän on oppinut länsimaisen lätkän salat.

BBC (1.12.2024): “Silenced and erased, Hong Kong’s decade of protest is now a defiant memory”

Elämä Kiinan säätämän turvallisuuslain jälkeisessä Hongkongissa näyttää pikaisella vilkaisulla olevan ennallaan, mutta syvempi tarkastelu paljastaa muutoksen. Pilvenpiirtäjät valaistaan nykyään patrioottisilla iskulauseilla, ja kaduilla kuulee yhä enemmän mandariinikiinaa paikallisen kantoninkiinan sijaan. Valtavat protestit ovat muisto vain, ja demokratiaa ajaneet aktivistit ovat joko maanpaossa tai telkien takana. Viime kuussa poliittisessa kurinpalautuksessa saavutettiin uusi virstanpylväs, kun yli 40 nimekästä demokratia-aktivistia tuomittiin vuosikausiksi vankilaan. Porukan rötökset liittyivät laittomaksi katsotun demokraattisen esivaalin järjestämiseen vuonna 2020. BBC:n laaja artikkeli luotaa paikallisten näkemyksiä kotikaupunkinsa muuttuneesta luonteesta.

Hongkongin tilanteesta kiinnostuneiden on syytä lukea myös The Ulkopolitistissa viime kuussa ilmestynyt artikkeli hongkongilaisten turvallisuuslakien jälkeisestä pienimuotoisesta eksoduksesta. Julia Lintusen mukaan tuhansien hongkongilaisten maastamuutto vuoden 2019 jälkeen ei kuitenkaan suoraan liity poliittisten vapauksien kurjistumiseen, sillä kyselytutkimusten mukaan muuttajia huolettaa esimerkiksi Hongkongin koulutusjärjestelmän tulevaisuus.

The Guardian (29.11.2024): “Crypto entrepreneur eats banana art he bought for $6.2m”

Jos on poliittinen idealismi Hongkongista kitketty, rahanpalvonta on sen sijaan kaupungissa yhä voimissaan. Viime kuussa paikalliseen luksushotelliin kokoontui sankka joukko toimittajia ja influenssereita pällistelemään performanssia, jossa kryptobisneksillä rikastunut kiinalaismiljonääri Justin Sun söi jeesusteipillä seinään kiinnitetyn banaanin. Kyseessä ei ollut mikä tahansa hedelmä, vaan kuuluisan italialaistailteilijan nykytaideteos, jonka Sun oli hankkinut itselleen huutokaupassa 6,2 miljoonalla dollarilla. Huutokaupan voitettuaan mies päätti, että “banaanin syöminen lehdistötilaisuudessa voisi muodostua osaksi taideteoksen historiaa”.

Sun oli alunperin ollut huolissaan iät ja ajat seinässä törröttäneen banaanin syömäkelpoisuudesta, mutta kaikeksi onneksi taideteos sisälsi ohjeet banaanin säännöllisestä vaihtamisesta. Ennen huutokauppaa se olikin vaihdettu tuoreeseen, ja New York Times selvitti, että miljoonabanaani oli ostettu manhattanilaisesta hedelmäkojusta 25 sentin hintaan. Banaanin myynyt köyhä kauppias oli tuiki tietämätön hedelmän käyttötarkoituksesta ennen kuin toimittaja siitä hänelle kertoi. Sun puolestaan sanoi liikuttuneensa hedelmäkauppiaan roolista taideteoksen ylläpidossa ja lupasi ostaa tämän kojusta satatuhatta banaania “juhlistaakseen arkielämän ja taiteen kaunista yhteyttä”.

Lyhyesti:

Ilta-Sanomat (5.12.2024): Kiinalaisvalmistajan robotti-imurien käytöshäiriöt jatkuvat: imuri aloitti pöyristyttävän sikailun Tiinan kotona.
South China Morning Post (4.12.2024): Tiananmen-viittausten sensurointi etenee Hongkongissa: Cathay Pacific -lentoyhtiö pyysi anteeksi ja poisti verilöylyyn viitanneen Family Guy -sarjan jakson viihdevalikoimastaan.
The New York Times (3.12.2024): Maailman antidopingjärjestö piti omia tutkijoitaan pimennossa Pariisin olympialaisia varjostaneesta kiinalaisuimarien dopingkärystä.
The New York Times (29.11.2024): Kiinan tiedettiin käyttävän yhdysvaltalaisten eläintarhojen pandavuokria muuhun kuin sopimuksen mukaiseen lajisuojeluun – tarhat pysyivät hiljaa, koska eivät halunneet menettää pandojaan.

Katsele & kuuntele

Kiina-ilmiöt (12.12.2024): “Venäjän ja Kiinan kohtalonyhteys”

Tämänkertaisessa podcastissa sukelletaan maailmanpolitiikan myrskysäähän, jossa erityisenä fokuksena on Kiinan ja Venäjän turvallisuusyhteistyö. Luotseina matkalla Syyriasta Ukrainaan ja Pohjois-Koreasta Itämeren pohjaan ovat Maanpuolustuskorkeakoulun asiantuntijat Matti Puranen ja apulaissotilasprofessori Juha Kukkola.

The Little Red Podcast (10.12.2024): “Give me Maw: China’s Craze for the Cocaine of the Seas”

Kiintoisa piipahdus monelle rajapinnalle on tarjolla, kun Little Red Podcast sukeltaa kiinalaisen kulinarismin maailmaan. Tarkalleen ottaen podcast käsittelee rumpukalan uimarakkoa, jota kansantasavallan varakkaat herkkusuut popsivat, tavara kun kulkee kokaiinin kilohinnoissa. Arvokkaita uimaelimiä kantavia kaloja tavataan esimerkiksi Papua-Uuden-Guinean alueella, jonne kiinalaiset kalastusalukset ovat siirtyneet teollisessa mittakaavassa. Tämä puolestaan on vaikuttanut paikallisten ihmisten elinkeinoon ja koko alueen ekosysteemiin.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt vetäytyy joulun viettoon ja ilmestyy seuraavan kerran 10.1.2025. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.