#137 – Bonjour monsieur Xi, bon voyage avaruusydinvoima
Xi suuntaa Ranskaan toukokuussa. Aurinkopaneelien ja teräksen dumppaus vientiin nostattaa kulmakarvoja ympäri maailmaa. Jenkit syynäävät Huawein toimitusketjua.
22.3.2024
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Politiikassa huomiota herätti Xi Jinpingin suunnitelma matkustaa Ranskaan toukokuussa. Kyseessä olisi Xin ensimmäinen matka Eurooppaan sitten koronapandemian, mikä kuvastanee Kiinan haluja liennyttää jännitteisiä suhteita Unioniin. Myös Taiwanin suunnalla nähdään mahdollisuuksia liennytykseen, kun taas Hongkongissa viranomaiset kiristivät otettaan entisestään.
Kiinan talouskehitystä heiluttava kiinteistöalan sakkaus on saanut maan suuntaamaan tuotantoaan ulkomaille, ja alkuvuonna Kiinan vienti on yleisestikin kasvanut tuontia selvästi enemmän. Brasiliaa huolettaa kiinalaisen teräksen dumppaus, EU:ta puolestaan kiinalaiset aurinkopaneelit, joiden tarjonta uhkaa kaataa alan eurooppalaiset toimijat. Yhdysvallat juonii jälleen uusia kapuloita teknologiayhtiö Huawein rattaisiin.
Yhteiskunnan ilmiöistä uutisvirtaan pulpahtivat muun muassa Taiwanin asema Itä-Aasian onnellisimpana paikkana, kiinalaisten nikkaroima avaruuskelpoinen ydinvoimala ja Lounais-Kiinan maastopalot. Suomessa pääkaupunkiseudun kaduilla saattaa vastaan tulla jatkossa entistä enemmän kiinalaisia, kun aasialaiset ovat nousemassa alueen suurimmaksi maahanmuuttajaryhmäksi.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Euroopan-matkaa pukkaa.
Choice (21.3.2024): “Russia in the Eyes of the Chinese Social Media Users”
Mitä Venäjästä ajatellaan kiinalaisessa sosiaalisessa mediassa? China Observers in Central and Eastern Europen (CHOICE) -ryhmän tuoreen artikkelin mukaan lähinnä hyvää, sillä valtaosa kiinalaisen somen Venäjää koskevista postauksista ja kommenteista ainakin Jinri Toutiao -alustalla on Venäjää tukevaa ja jopa ihannoivaa. Kommenteissa uskotaan Venäjän lopulliseen voittoon, kutsutaan Vladimir Putinia “Putin suureksi” (“普京大帝”) ja Venäjää soturikansaksi. Hieman tolkullisemmassa narratiivissa Venäjä nähdään strategisena liittolaisena, jonka tappio tarkoittaisi Yhdysvaltojen ylivaltaa. Kommenteista löytyy kuitenkin myös tulkintaa, jonka mukaan Venäjä muodostaa selkeän uhkan Kiinalle.
BBC (19.3.2024): “Article 23: Hong Kong passes tough security law fought by protesters for years”
Hongkongin hallinto on säätänyt erityishallintoalueen peruslain 23. artiklan mukaisen kansallisen turvallisuuden lain, jota mielenosoittajat kautta 2000-luvun vastustivat ärhäkästi. Vastustusta olisi varmasti esiintynyt nytkin, ellei Kiinan keskushallinto olisi muutamaa vuotta sitten ottanut ohjia omiin käsiinsä vastauksena suurmielenosoituksiin ja kriminalisoinut kaikenlaista poliittista vastarintaa omalla, erillisellä turvallisuuslaillaan. Kyseinen laki kielsi jo separatismin, kumouksellisuuden, terrorismin ja vieraiden valtojen kanssa vehkeilyn, mutta uusi laki teroittaa rangaistuksia entisestään. Amnestyn ja Human Rights Watchin kaltaiset ihmisoikeusjärjestöt pitivät lakia jälleen uutena askeleena kohti autokratiaa.
Hongkongin hiipuneen aktivismin yksi näkyvä hahmo Nathan Law kommentoi lain parlamentaarista käsittelyä samanlaiseksi vitsiksi kuin Xi Jinpingin kumileimaaminen maan johtajaksi. Laki hyväksyttiin vailla yhtäkään vastaääntä, mikä kertoo myös Hongkongin lainsäädäntöneuvoston nykytilasta.
Politico (18.3.2024): “China’s Xi Jinping to visit France in early May”
Muiden muassa Politico kertoo Xi Jinpingin aikovan tehdä ensimmäisen Euroopan-vierailunsa sitten koronapandemian alun. Vierailu suuntautuisi Ranskaan, jonka presidentti Emmanuel Macron vieraili itse viime vuonna Kiinassa yhtenä ensimmäisistä eurooppalaisjohtajista sitten pandemian. Kyseessä ovat Ranskan ja Kiinan diplomaattisuhteiden 60-vuotisjuhlallisuudet, joita tosin juhlitaan aiempaa huomattavasti hankalammissa tunnelmissa.
Nähtäväksi jää, tarjotaanko Euroopan Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille ja Saksan liittokansleri Olaf Scholzille mahdollisuutta tavata Xi. Venäjän ja ihmisoikeuksien ohella Euroopan ja Kiinan välillä on ollut jännitteitä myös kaupan saralla EU:n käynnistettyä tutkinnan kiinalaisten sähköautojen tukiaisista. Toisaalta keskinäinen kauppa on molemmille osapuolille merkittävää, ja Kiinakin haluaisi ideaalitilanteessa pitää eurooppalaiset investoinnit vakaina.
Samaan aikaan raportoitiin, että Venäjän Vladimir Putin suunnittelee vierailua Kiinaan, myös toukokuussa. Kiina kutsunee tätä puolueettomaksi ja maailman vakautta lisääväksi politiikaksi, jossa kaikkien osapuolien näkemyksiä kuunnellaan. Xin ranskalaisisännille tilanne näyttänee erilaiselta, ja vierailun ajoitus signaloi, että myös Kiinan ja Venäjän “rajaton kumppanuus” elää ja voi hyvin.
Euroopan ja Kiinan taloussuhteiden perustavanlaatuisesta pulmasta kuultiin suoraa puhetta toiselta taholta, kun Kiinan eurooppalainen kauppakamari varoitti Kiinassa toimivien eurooppalaisfirmojen keskittyvän yhä enemmän riskienhallintaan kasvun kustannuksella. Tämä johtuu paitsi geopoliittisista riskeistä ja yleisestä maailmantalouden epävarmuudesta, myös Kiinan yhä kilpailullisemmaksi käyvästä markkinasta. Kiina on edelleen viime vuosina keskittynyt talouskavun tavoittelussa voimakkaasti tarjontapuoleen – valtio rohkaisee tuottamaan enemmän, kehittyneempiä tuotteita ja halvemmalla. Tämä uhkaa tehdä tuhojaan eurooppalaisilla avainaloilla, kuten autoteollisuudessa. Kehityksestä on syytä huolestua myös siksi, että talous on ollut koko EU-Kiina-suhteiden yksi merkittävä peruskivi, joka nyt uhkaa rapautua. Kauppakamarin lausumasta uutisoivat muun muassa Reuters ja SCMP.
China Brief (15.3.2024): “The National People’s Congress Exposes Xi Jinping’s Problems”
Haukkamaisista näkemyksistään tunnettu Willy Wo-Lap Lam perkaa tuoreimmassa anlyysissään viime kirjeessä käsittelemämme Kiinan kansanedustuslaitoksen “kaksoiskokouksen” antia. Lamin mukaan pääministeri Li Qiang ei kyennyt esittelemään uskottavia alotteita Kiinan talouden pääongelmien (kiinteistöalan ja pankkijärjestelmän haasteiden sekä maakuntien velkaantumisen) ratkaisemiseksi. Kokonaisuutena Lam tulkitsi kokouksen heijastelevan Xin vallankeskitystä ja pääministeri-instituution yhä jatkuvaa arvonalennusta. Pääministerin kyselytunnit, joissa aiemmat pääministerit kykenivät luomaan itselleen poliittista identiteettiä kansan ja laajemman yleisön silmissä, on lakkautettu, ja valtioneuvosto on ylipäätään entistä vankemmin muovattu kommunistisen puolueen politiikan toteuttajaksi politiikan tekemisen sijaan.
Ulkopolitiikka (14.3.2024): “Taiwanin ja Kiinan välillä on uusi mahdollisuus liennytykseen”
Tilanne Taiwaninsalmella vaikuttaa kiristyvän vuosi vuodelta, mutta asetelmasta voi löytää myös optimistisia tulkintoja. Ulkopoliittisen instituutin Jyrki Kallio ja Mikael Mattlin argumentoivat, että tammikuisten presidentinvaalien jälkeen Taiwanin ja Kiinan välillä on olemassa mahdollisuus myös liennytykseen. Vaikka itsenäisyysmielinen DPP kahmaisi presidentinvaaleissa voiton, kärsi se niukan tappion parlamentissa (Kuomintang nousi suurimmaksi puolueeksi 52 edustajalla DPP:n 51:tä vastaan), minkä seurauksena puolueella ei ole mandaattia muuttaa Taiwanin valtiollista asemaa. Samaan aikaan Yhdysvallat vaikuttaa pehmentävän linjaansa ja hakevan jonkinlaista liennytystä Kiinan kanssa. Kirjoittajien mukaan aika saattaa hyvinkin olla kypsä uudenlaisille avauksille.
Taiwan keikkui otsikoissa kuitenkin myös pahaenteisempien uutisten siivittäminä. Focus Taiwanin mukaan Yhdysvaltojen erikoisjoukkoja on sijoitettu Taiwanin “eturintaman” saarille, kuten Kinmenille ja Penghulle. Taiwanin puolustusministeri Chiu Kuo-chengin mukaan joukot harjoittelevat saarilla taiwanilaisten kanssa esimerkiksi pikkuruisten Black Hornet -mikrodroonien käyttöä.
CSIS (13.3.2024): “TikTok and National Security”
Yhdysvaltain kongressin alahuone meni ja äänesti sankoin joukoin kiinalaisomisteisen Tiktokin kieltämisen puolesta amerikkalaisissa sovelluskaupoissa. Asia on nyt senaatin käsitelyssä, mutta etenee hieman hitaammin. CSIS:lle kirjoittavan James Lewisin mukaan esitys on hieman turhan raju, sillä Tiktokin muodostamaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle on huomattavasti liioiteltu. Tiktokin käytöstä informaatiovaikuttamisen vektorina tai datan keräämisessä ei Lewisin mukaan ole tarpeeksi raskauttavaa näyttöä, ja sovelluksen suurimmat riskit liittyvät sen kylkiäisenä mahdollisesti tuleviin haittaohjelmiin.
Niin tai näin, Kiina syytti edustajainhuoneen äänestyksen jälkeen Yhdysvaltoja “kiusaamisesta” ja markkinatalouden periaatteiden polkemisesta, huolimatta siitä, että se on itse yli vuosikymmenen ajan kieltänyt systemaattisesti lähes kaikki länsimaiset somepalvelut. Melkein samoille linjoille asettui myös presidenttiehdokas Donald Trump, joka ilmaisi olevansa kieltoa vastaan, sillä TikTok on Trumpille turvallisuusongelmineenkin pienempi paha kuin “kansan vihollinen” Facebook.
Lyhyesti:
Reuters (21.3.2024): Kiina pohtii neuvotteluja merellisistä asioista Australian kanssa.
Helsingin Sanomat (15.3.2024): Musta käsi? Trump käynnisti presidenttinä salaisen CIA-operaation Kiinaa vastaan.
Yle (15.3.2024): Television suora lähetys paljasti journalistien häirinnän – Kiinan viranomaisilta harvinainen anteeksipyyntö.
Newsweek (11.3.2024): Tesla-kuski pyrki Kiinan kommunistipuolueen päämajan porteista sisään. Poliisit raahasivat miehen kovin ottein pois paikalta.
Talous
Kuumaa: Teräsvirta ulkomaille.
Financial Times (21.3.2024): “China’s bumper steel exports fuel oversupply concerns”
Kiinan harteilla on yli puolet maailman terästuotannosta, ja kun alhossa makaavan kiinteistösektorin vuoksi kotimaassa ei ole kysyntää, ratkaisuna on vienti ulos maasta. Teräksen vienti Kiinasta onkin noussut alkuvuonna korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2016. Koska Kiinan poliittisen johdon kaksoiskokouskaan ei antanut vihiä merkittävästä piristysruiskeesta kotimaahan, teräsfirmat ovat ryhtyneet tarjoamaan tuotteitaan vientiin merkittävään alehintaan, FT:n haastattelemat asiantuntijat kertovat.
Tullidatan perusteella teräksen vienti Kiinasta lähialueille Vietnamiin, Thaimaahan, Indonesiaan ja Malesiaan on noussut merkittävästi. Samoin on käynyt Brasiliassa, missä aiheesta on ehditty aloittaa jo ministeriötason tutkinta teräksen dumppauksesta. Selvityksen ei odoteta kuitenkaan sisältävän merkittävän sapekkaita sanankäänteitä, onhan Kiina Brasilian suurin kauppakumppani ja merkittävä teräksen valmistuksessa tarvittavan rautamalmin ostaja maasta.
Yleisestikin ottaen Kiinan vienti on kasvanut tammi-helmikuussa merkittävästi tuontia enemmän: vienti kasvoi edellisvuodesta 7,1 prosenttia, tuonti 3,5 prosenttia.
Bloomberg (20.3.2024): “US Weighs Sanctioning Huawei’s Secretive Chinese Chip Network”
Yhdysvallat voi laajentaa Huaweihin linkittyvää boikottiaan, lähteet kuiskivat Bloombergille. Tällä kertaa tähtäimessä olisivat Huaweihin kytkeytyvät puolijohdeyhtiöt, ja ajoitus liittynee siihen, että kurimuksestaan huolimatta Huawei kykeni viime vuonna vastoin odotuksia rakentamaan huomattavan hyvän prosessorin Mate 60 -älypuhelimelleen. Samanaikaisesti käytäväkeskusteluja käydään myös Euroopan ja Aasian kumppaneiden suuntaan, jotta ne päätyisivät samansuuntaisiin ratkaisuihin. Yhdysvaltain kauppaministeriöllä on valtuudet asettaa yhtiöt mustalle listalle, jos ne voivat uhata kansallista turvallisuutta tulevaisuudessa, joten mihinkään varsinaiseen rikokseen kytkeytyvää savuavaa asetta ei edes tarvita.
China Dialogue (19.3.2024): “How China completely redefined a key energy target”
Kiinan ilmastopolitiikan asiantuntija Lauri Myllyvirta kirjoittaa Kiinan tilastoviranomaisen hiljattaisesta määritelmäkikkailusta, jonka negatiiviset vaikutukset päästöjen vähentämisen kannalta voivat olla merkittävät. Tilastoviranomainen on muuttanut energiaintensiivisyyden määritelmää siten, että se sisältää nyt vain fossiilisten polttoaineiden kulutuksen ja sulkee pois uusiutuvan energian ja ydinvoiman.
Kikkailu sinänsä voi helpottaa kommunistista puoluetta energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa, mutta se on herättänyt kysymyksiä Kiinan ilmastositoumuksista ja sen pyrkimyksistä todelliseen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Toimien taustalla lienee Kiinan halu ylläpitää viiden prosentin BKT-kasvua koronan jälkeen – kasvua kun ovat ajaneet energiaintensiiviset sektorit.
Financial Times (13.3.2024): “China’s treatment of local debt ‘ulcer’ threatens growth target”
Maakuntien ylivelkaantuminen ei liene uutinen Kiinan taloutta seuraaville.Yksi syy tälle ovat kalliit suuret infrastruktuuriprojektit, joita rahoitetaan erinäisin järjestelyin. Keskushallinto on nyt puuttunut peliin, ja tusinan verran projekteja on määrätty keskeytettäväksi velkaantuneilla alueilla. Esimerkiksi Guizhoun maakunnassa infrastruktuuriin käytetty summa vähentynee 60 prosentilla tänä vuonna rajoitusten seurauksena.
Rajoitustoimet koskevat kahtatoista raskaasta velkataakasta kärsivää maakuntaa. Rakentaminen on yksi suuri ylivelkaantumisen syy paikallistasolla, mutta se on samalla ollut myös suuri talouskasvua lisännyt tekijä, ja uudet toimet voivat vaikeuttaa viiden prosentin talouskasvutavoitteen saavuttamista.
Politico (13.3.2024): “EU snubs dying solar manufacturers as China poised to swallow market”
EU:n uusiutuvan energian teknologian valmistajien tilanteesta on puhuttu jo pitkään, osittain edullisempien kiinalaisten tuotteiden laajan saatavuuden vuoksi. Jo aiemmin tänä vuonna teollisuuden edustajat varoittivat eurooppalaisten aurinkopaneelivalmistajien roikkuvan hiuskarvan varassa ja olevan vaarassa kaatua viikkojen tai kuukausien päästä. Tämä veisi työpaikkoja ja vaarantaisi Euroopan teknologisen autonomian tärkeällä uusiutuvan energian alalla.
EU-komissio on kuitenkin kieltäytynyt käynnistämästä uusia toimia yritysten tukemiseksi tai eurooppalaisen markkinan suojelemiseksi vetoomuksista huolimatta. Komission toimettomuuden taustalla voi osittain olla EU-jäsenvaltioiden vaisu reaktio tilanteeseen. Toimettomuutta voi kuitenkin pitää erikoisena, mikäli aurinkopaneeliteollisuuden tilannetta tulkitsee ennakkotapauksena tuleville kilpailutilanteille kiinalaisyritysten kanssa muilla aloilla, kuten sähköautoissa. Aiheesta kirjoittaa myös Financial Times, amerikkalaisnäkökulmasta.
HS kirjoittaa samasta teemasta toissa viikon kaksoiskokousta käsittelevässä analyysissään. Kirjeenvaihtaja Matilda Jokinen kiinnittää huomiota Kiinan harjoittamaan elvytykseen, joka usein ilmenee strategisesti valittujen alojen tukemisena massiivisilla summilla. Kiinalaiset sähköautot kilpailevat jo markkinajohtajan asemasta maailmalla, ja osittain menestyksen takana on valtion aktiivinen tukipolitiikka. Miljardeja valutetaan myös muille strategisille teknologia-aloille, ja rahoitus yhdistettynä suuriin ja suojattuihin kotimarkkinoihin toimii eräänlaisena hautomona uusille teollisuudenaloille. Tulevaisuudessa kannattaa kiinnittää huomiota ainakin lääketeollisuuteen, uusiutuvaan energiaan, bioteollisuuteen, kaupallisiin avaruuslentoihin ja kvanttiteknologiaan.
Lyhyesti:
Reuters (22.3.2024): Juan vajosi alimmilleen neljään kuukauteen. Valtion pankit ryntäävät apuun.
Bloomberg (18.3.2024): Evergranden tapa merkitä myydyt mutta rakentamattomat asunnot kirjanpitoon ei ollut aivan ok, totesi Kiinan finanssivalvonta ja rätkäisi yhtiölle ja johdolle mojovat sakot.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (20.3.2024)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Avaruuden Olkiluoto.
Focus Taiwan (20.3.2024): “Taiwan ranks 31st, highest in East Asia, for people’s happiness”
Vuosittainen maailman onnellisuusraportti on jälleen julkaistu, ja suomalaisten lisäksi myös taiwanilaisilla on syytä kokoontua torille. Taiwan nimittäin pitää pintansa Itä-Aasian korkeimmalle sijoittuvana maana. Sijalla 31. olevan Taiwanin edelle kiinalaisen kulttuuripiirin edustajana kiilaa kuitenkin niukasti Singapore. Taakse jäävät Japani (51.), Etelä-Korea (52.) ja Kiina (60.). Toisin kuin monissa muissa maissa, Taiwanilla ei ilmennyt suurta eroa eri ikäryhmien onnellisuuskokemuksessa, joskin nuoret (eli alle 30-vuotiaat) olivat vanhempia ikäryhmiä jonkin verran onnellisempia.
South China Morning Post (19.3.2024): “Starship rival: Chinese scientists build prototype engine for nuclear-powered spaceship to Mars”
Useiden Kiinan tutkimusinstituuttien parhaat mielet ovat mahdollisesti kehittäneet avaruuskelpoisen ydinvoimalan, jonka teho ja koko ovat omaa luokkaansa. Kiinalaisten kehittämä litiumilla jäähdytettävä fissioreaktori on läpäissyt ensimmäisiä testejä maan kamaralla. Puolentoista megawatin voimala olisi merikontin kokoon mahtuva laitos, joka sitten pystytettäisiin jollekin taivaankappaleelle, nykyajan kontekstissa siis Kuuhun. Ydinvoimala veisi Mars-matkailun täysin uudelle tasolle, sillä on arvioitu, että ydinkäyttöisellä aluksella matka voisi taittua kolmessa kuukaudessa eli yli puolet ripeämmin kuin fossiilisilla polttonesteillä.
Sixth Tone (19.3.2024): “4 Dead as Wildfires Sweep Across Yunnan and Sichuan”
Lounais-Kiinassa Yunnanin ja Sichuanin maakunnissa kuluneen viikon aikana raivonneet maastopalot ovat vaatineet ainakin neljä kuolonuhria. Viranomaisten mukaan vaara ei ole ohi, sillä viime aikoina aluetta vaivanneen kuivuuden lisäksi palovaaraa ovat lisänneet ihmisten toimet, kuten peltojen polttaminen, tupakointi ja suitsukkeet. Ihmishenkien lisäksi vaarassa on esimerkiksi Sichuanin Yajiangin piirikunnan matsutake-sienibisnes, sillä kärventyneiden sienimetsien palautuminen voi kestää vuosikymmeniä. Yunnanissa viime aikojen kuivuus on ollut pahin sitten 60-luvun.
Selkomedia (14.3.2024): “Pääkaupunkiseudulla on yhä enemmän aasialaisia – kiinalainen pariskunta yllättyi luottamuksesta ja omasta saunasta”
Taannoin uutisoitiin, että pääkaupunkiseudulle muuttaa nyt ennätysmäärä aasialaisia, ja aasialaisten ennustetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä alueen suurimmaksi maahanmuuttajaryhmäksi. Paikallisuutisia selkokielellä julkaiseva Selkomedia tapasi kiinalaispariskunnan, joka on muuttanut vuosi sitten Suomeen ja avannut El Fant -ravintolan Helsingin Katariinankadulle. Pariskunnan mukaan koronapandemian jälkeen monet kiinalaiset ovat halunneet muuttaa ulkomaille, ja heidän kohdallaan päätös muutosta Suomeen syntyi, koska täällä asui jo heidän tuttaviaan. Suurimpana erona Kiinaan on pariskunnan mukaan se, että Suomessa tehdään vähemmän töitä: työaikalakeja noudatetaan, ja töiden lisäksi aikaa jää muuhunkin elämään.
Helsingin Sanomat (11.3.2024): “Peng Shuai kertoi Kiinan mahtimiehen raiskanneen hänet – sitten tähti katosi, ja tämä hänestä tiedetään nyt”
Loppuvuodesta 2021 Kiinassa syntyi skandaali, kun tennistähti Peng Shuai syytti maan entisen varapääministerin Zhang Gaolin painostaneen hänet seksiin. Peng katosi julkisuudesta, ja maailmalla alettiin vaatia Kiinalta tietoja hänen olinpaikastaan ja hyvinvoinnistaan. Myöhemmin Peng antoi haastattelun, jossa hän vaikutti vetävän syytöksiään takaisin, mutta häntä ole nähty julkisuudessa helmikuun 2022 Pekingin talviolympialaisten jälkeen.
Kiina-boikotin aloittanut naistenniksen kattojärjestö WTA palasi viime syksynä Kiinaan myöntäen, ettei rahavirtoja rokottanut protesti enää kannattanut. Kansainvälisen olympiakomitean suomalaisjäsen Emma Terho kertoo nyt Helsingin Sanomille, että komitea jatkoi yhteydenpitoa Pengin kanssa ja että Peng haluaa jatkaa normaalia elämää. Zhang Gaolilla puolestaan on yhä puolueen tuki – hän oli yksi vanhoista puoluehahmoista, joita Xi Jinping kävi tervehtimässä tänä vuonna kiinalaisen uudenvuoden alla.
Lyhyesti:
Helsingin Sanomat (19.3.2024): Fanit suuttuivat Lionel Messille Hongkongissa – nyt raivoa yritetään suitsia rahalla.
BBC (19.3.2024): Kolme teiniä pidätetty epäiltynä luokkatoverinsa tappamisesta tapauksessa, joka toi kiusaamisen ja nuorisorikollisuuden jälleen valokeilaan Kiinassa.
Reuters (18.3.2024): Uusien avioliittojen määrä kääntyi Kiinassa kasvuun viime vuonna, minkä toivotaan lisäävän myös syntyvyyttä.
Helsingin Sanomat (11.3.2024): Taiwanilaisen Chi Ta-wein Kalvot-tieteisromaani on yllätysten täyteinen queer-klassikko.
Katsele & kuuntele
Netflix (21.3.2024): 3 Body Problem
Scifi-maailmaa rokanneen Liu Cixinin tieteistrilogian ensimmäisestä osasta, Kolmen kappaleen probleemasta, julkaistiin torstaina myös ison rahan Netflix-sarja. Sarja on pikemmin samaa nimeä kantava mukaelma, joka ei yritäkään joka käänteessä kulkea käsikynkässsä aluperäisteoksen kanssa. Helsingin Sanomien arvion mukaan kirjan lukeneille katsojille on luvassa elävän kuvan tarpeita paremmin palvelevaa draamaa, joka kadottaa osin kirjan abstraktit nyanssit. Täysi pannukakku se ei kuitenkaan ole.
Karon Grilli (20.3.2024): “Onko Amer Sports kiinalainen juttu, Anu Sirkiä?”
Kiinalaisomistukseen vuonna 2019 päätynyt mutta edelleen pääkonttoriaan Helsingissä pitävä Amer Sports on muuttunut viiden vuoden aikana paljon ja saanut kasvua eritoten Kiinasta. Toimittaja Karo Hämäläisen sijoittajaviestintäpodcastissa on vieraana Amer Sportsin viestintäjohtaja Anu Sirkiä, joka kertoo yhtiön brändeistä ja seuraavista kuvioista.
Kiina-ilmiöt Podcast (19.3.2024): “Toimittajana Kiinassa, vieraana Mari Manninen”
Millaista länsimaisen toimittajan työ on sensuurin ja valvonnan supervaltiossa? Mistä kirjeenvaihtajan arki koostuu? Kiina-ilmiöiden studioon saapuu vuodenvaihteessa Suomeen palannut Helsingin Sanomien entinen Aasian-kirjeenvaihtaja Mari Manninen, jonka kausi osui koronapandemiasta alkaneiden suurten murrosten aikaan.
Yle (11.3.2024): “Uutispodcast: Kiinan kyttäyskoneistolla on yhä paremmat keinot vakoilla ulkomaalaisia”
Kiina on säätänyt uuden lain, joka antaa poliisille käytännössä rajattomat valtuudet vakoilla ulkomaalaisia Kiinassa. Kasvava valvonta on saanut ulkomaisia yrityksiä ja medioita poistumaan maasta kasvavalla vauhdilla. Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen on saanut tottua siihen, että hänen liikkeensä ovat viranomaisten tiedossa ja nettiyhteys saattaa vain yhtäkkiä mennä poikki. Uutispodcastissa Hentunen kertoo, mihin Kiina valvonnallaan pyrkii. Juontajana Marleena Pelli.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 5. huhtikuuta 2024. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2024 Kiina-ilmiöt Oy