#136 – Kaksi kokousta, mutta vain yXi suunnannäyttäjä
Talouskasvutavoitteeksi asetettiin viisi prosenttia. Tiktok on taas ahtaalla Yhdysvalloissa. Koillis-Kiina kokee renessanssia. Yleisurheilun MM-kisat myönnettiin Kiinalle.
8.3.2024
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Politiikan kärkiuutisena oli Kiinan kansanedustuslaitosten kaksoiskokous, joka kumileimaa vuosittain näyttävästi ja seremoniallisesti kommunistisen puolueen laatimia päätöksiä ja suunnitelmia. Kokouksessa Kiina asetti vuoden 2024 tavoitteeksi viiden prosentin talouskasvun, jota talousviisaat ovat jo ehtineet arvioida kunnianhimoiseksi.
Talousuutisia dominoi Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen mittelö. Kiina pyrkii “deletoimaan” amerikkalaiset ohjelmistot IT-ympäristöstään, kun taas Yhdysvallat uhkaa kieltää Tiktokin. Microsoftin Bing-hakukone on saanut jalansijaa Kiinassa sensuurivaatimuksiin mukautumalla, kun taas Applen haasteet kasvavat Kiinan iPhone-myynnin hiipuessa.
Kulttuurin saralla positiivista pöhinää on viime aikoina aiheuttanut “dongbei-renessanssi”, joka ammentaa Koillis-Kiinan kolkosta tunnelmasta esimerkiksi kirjallisuudessa ja televisiosarjoissa. Kysymyksiä sen sijaan herättävät Helsingin kiinalaisen uudenvuodenjuhlan peruminen, yleisurheilun MM-kisojen myöntäminen Pekingille ja Kiinan internetistä nopeasti kadonneet uutiset mahdollisesta joukkomurhasta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteenpäin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Kaksoiskokous.
Reuters (4.3.2024): “Explainer: What to look for in China's annual parliament session this week”
Kiinan politiikan superpäivät, joka vuosi järjestettävä ns. “kaksoiskokous” (lianghui), alkoi tällä viikolla ja jatkuu aina ensi viikon maanantaille asti. Kyse on Kiinan kansanedustuslaitoksen eli kansankongressin ja sitä tukevan Kiinan kansan neuvoa-antavan poliittisen konferenssin viikon kestävästä kokousmaratonista, jossa muun muassa raportoidaan kuluneen vuoden saavutuksista ja laitetaan pöytään tulevan vuoden tavoitteet esimerkiksi talouskasvulle.
Ennen kokousten alkua muun muassa The Guardian kirjoitti, että pääministeri Li Qiang ei pitäisi perinteeksi muodostunutta kyselytuntia median edustajille. Päätöstä voi pitää erikoisena ainakin sen takia, että avoimuutta olisi monen analyytikon mielestä syytä pikemminkin lisätä liike-elämän rauhoittamiseksi epävakaassa taloustilanteessa.
Kansankongressi kokoontui tiistaina, ja Li Qiang julkisti tulevan vuoden kasvutavoitteen, joka on viisi prosenttia. New York Timesin haastattelemat asiantuntijat pitävät tavoitetta kunnianhimoisena, sillä rakennussektorin vaikeuksiin tai paikallishallintojen velkataakkaan ei ole esitelty vakuuttavia ratkaisuja. Käytössä olevat keinot ovat pitkälti samoja kuin jo menneenä vuonna: keskushallinto tarjoaa rahoitusta paikallishallinnoille ja yksityisen kulutuksen kasvattamisesta puhuttiin, mutta konkretiaa jäi puuttumaan. Puolustusbudjettia puolestaan kasvatetaan 7,2 prosentilla.
Toisaalta strategisesti tärkeiden sektorien kuten tiede- ja teknologia-alojen rahoitus lisääntyy, mikä kertoo Kiinan halusta menestyä taloudellis-teknologisessa kilpailussa ja luultavasti myös suojata itseään mahdollisilta uusilta rajoitteilta, jotka estäisivät siltä länsimaisten edistyneiden teknologioiden käytön. Tieteen ja teknologian rahoitusta on määrä lisätä 10 prosentilla.
Torstaina puolestaan Kiinan korkein diplomaatti Wang Yi vannoi Kiinan syventävän Venäjä-suhteitaan moninapaisen maailmanjärjestyksen nimissä. Maiden välinen kauppa on kasvanut merkittävästi venäläisen kaasun virratessa Kiinaan. Toisaalta Venäjä on Kiinan autoteollisuuden suurin vientimaa. Wang Yin puhe on jatkumoa suuntaukselle, jossa Kiina keskittyy yhä enemmän Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolisiin maihin ja esiintyy yhä voimakkaammin näiden maiden äänen puolustajana kansainvälisillä areenoilla, joissa nämä maat on Kiinan mukaan tähän asti sivuutettu liiaksi. Toisaalta Wang vakuutti Kiinan pysyvän avoimena kaupalle ja investoinneille.
Muuten kaksoiskokouksen anti on jäänyt melko vaisuksi, ja esimerkiksi kovin uljaita talouspoliittisia avauksia ei ole kuulunut. Yksi syy voi olla se, että Kiinan kommunistisen puolueen vuonna 2022 valitun keskuskomitean – joka todellisuudessa päättää talouden suurista prioriteeteista – kolmatta täysistuntoa ei ole vieläkään pidetty (kuten viime kirjeessä puimme) ja näin ollen kansankongressilta puuttuvat suuntaviivat, jotka se voisi hyväksyä. Kolmas istunto on tavan mukaan ollut se, jossa keskuskomitea linjaa taloudelliset strategiset prioriteettinsa, vaikka tämä ei perustukaan mihinkään kirjoitettuun sääntöön.
Syytä siihen, miksi istuntoa ei ole pidetty, voi vain arvailla. Merics-ajatushautomon Alexander Davey arvelee tämän mahdollisesti johtuvan Xi Jinpingin vahvasta asemasta sekä siitä, että Xi on linjannut strategiansa jo aikaisemmin. Lisäksi kyseessä voi olla yritys siirtää talouspolitiikan teko entistä pienempien piirien käsiin ja läheisemmin Xin hallintaan.
War on the Rocks (1.3.2024): “How to Respond to China’s Global Security Initiative”
Pian Ukrainan sodan syttymisen jälkeen Kiina löi pöytään “globaalin turvallisuusaloitteen” (Global Security Initiative, GSI): oman ehdotuksensa kansainvälistä politiikkaa riivaavien kriisien ja konfliktien lopulliseksi ratkaisemiseksi. War on the Rocksille kirjoittavan Jon van Oueaerdenin mukaan GSI on tämän lisäksi myös retorinen väline, jolla Kiina pyrkii rakentamaan turvallisuusasioihin liittyvää johtajuutta ennen kaikkea niin kutsutussa globaalissa etelässä. Millainen Kiinan visio globaalin turvallisuusarkkitehtuurin kehittämiseksi siis on? Artikkeli avaa käsitteen ympärillä vellonutta keskustelua sekä pohtii keinoja “aloitteeseen" vastaamiseksi.
China Leadership Monitor (1.3.2024): “Spring 2024 Issue 79”
Kiinan johtoportaan kuulumisia syväluotaavan China Leadership Monitorin uusin kevätnumero on ilmestynyt. Tuttuun tapaan se lyö pöytään nipun maailman eturivin sinologien kirjoittamia laadukkaita artikkeleita Kiinan politiikan eri osa-alueista. Tällä kertaa fokus on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Artikkeleissa tarkastellaan esimerkiksi Kiinan asevoimien modernisaation realistisuutta, Kiinan pyrkimyksiä suojautua talouspakotteilta sekä Kiinan tiedustelupalveluiden valvontaoperaatioista.
Financial Times (29.2.2024): “How Russia war-gamed a Chinese invasion”
Kiinan ja Venäjän “rajattomassa kumppanuudessa” saattaa piillä ylevästä retoriikasta huolimatta pieniä rajoitteita. Tähän viittaavat Financial Timesille vuodetut asiakirjat, joiden mukaan Venäjän asevoimat on harjoitellut vuosina 2008–2014 myös Kiinan invaasion varalle. Erään harjoituksen skenaariossa Kiinan johtoon on kohonnut äärinationalistinen koalitio, joka haikailee Venäjän Kaukoitään kuuluvia alueita ja hiilivetyjä.
Mielenkiintoista skenaariossa on myös se, että sen mukaan Kiina noudattaisi invaasiossaan venäläistyyppisen “erityisoperaation” kaavaa: aiheuttaisi ensin epäjärjestystä esimerkiksi lähettämällä Venäjän rajaseudulle huligaaneja ja sabotöörejä, minkä jälkeen Kiinan asevoimien olisi puututtava Venäjän käynnistämään etniseen puhdistukseen. FT:n mukaan Kiinan ja Venäjän edustajat kiistivät nopeasti, että mitään ryppyjä “ikuisessa ystävyydessä” olisi tunnistettavissa.
Tosiasiassa Kiina oli kuluneiden viikkojen aikana Venäjällä ja Euroopassa rauhan kiertueella, kun erityislähettiläs Li Hui pyrki edistämään neuvotteluita Ukrainan, Venäjän ja Euroopan maiden välillä. Tulokset jäivät kuitenkin viime vuonna järjestetyn samankaltaisen kiertueen tapaan varsin laihoiksi.
The Economist (26.2.2024): “Living outside China has become more like living inside China”
The Economistin mukaan Kiinasta pois muuttaminen ei välttämättä tarkoita vapautta puolueen valvonnasta. Kiinassa syntyneiden mutta ulkomaille muuttaneiden määrä on kasvanut voimakkaasti, ja he ovat keskimäärin aiempaa varakkaampia ja korkeammin koulutettuja. Puolue näki ulkokiinalaiset aiemmin taloudellisena voimavarana, joka saattoi lähettää rahaa kotimaahan ja ehkä myös tarjota ulkomailla hankittuja taitoja Kiinan talouden kehittämiseksi. Nyt ulkokiinalaiset nähdään myös potentiaalisena poliittisena uhkana, jonka kriittisiä puheita on pyrittävä hillitsemään. Monet käyttävät yhä runsaasti kiinalaista sosiaalista mediaa, ja myös Kiinasta käsin rahoitetut sanomalehdet pyrkivät valtaamaan mediatilaa ulkomailla.
Lyhyesti:
Reuters (7.3.2024): Xinjiangin puoluesihteeri Ma Xingruin mukaan “islamin kiinalaistaminen” maakunnassa on väistämätöntä.
Defense One (29.2.2024): Pentagon varoittelee Kiinan avaruus- ja ydinaseiden nopeasta kehityksestä.
Politico (4.3.2024): Johtava belgialainen mikrosirulaboratorio Imec “vähentää radikaalisti” yhteistyöprojektejaan kiinalaisten toimijoiden kanssa.
Talous
Kuumaa: Teknologiafirmat ahtaalla Tyynenmeren molemmin puolin.
Reuters (8.3.2024): “US House to vote next week on TikTok crackdown bill”
Kiinalaisen Bytedance-yhtiön Tiktok on nyt likempänä saada lähtöpassit Yhdysvalloista kuin se vielä on ollut. Kongressin energia- ja kauppavaliokunta äänesti yksimielisesti lakiesityksen puolesta, joka pakottaisi Bytedancen siirtämään Tiktokin turvallisemmille hartioille puolen vuoden aikana tai Tiktokia uhkaisi kielto Yhdysvalloissa. Lain on määrä mennä edustajanhuoneen käsittelyyn jo ensi viikolla. Yhtiö luonnollisesti ei lakiesitystä purematta niellyt, vaan sai aikaiseksi käyttäjäkunnassa liikehdintää, kun se oli lähettänyt amerikkalaisille tiktokaajille push-viestin, jossa kehotettiin ottamaan päättäjään yhteyttä “kieltolain” estämiseksi.
Wall Street Journal (7.3.2024): “China Intensifies Push to ‘Delete America’ From Its Technology”
Kiinan pyrkimykset kohti teknologista omavaraisuutta ovat olleet keskustelun aiheena jo pitkään. Syksyllä 2022, samoihin aikoihin kun Yhdysvallat valmisteli vientirajoituksia puolijohdeteknologialle, kommunistinen puolue antoi Kiinan valtionyrityksille ukaasin poistaa ulkomaalaiset ohjelmistot IT-järjestelmistään. Dokumentti 79 -nimellä kulkeva määräys edellyttää valtio-omisteisia yrityksiä muun muassa finanssi- ja energiasektoreilla raportoimaan kvartaaleittain edistysaskelistaan vierasperäisen softan häätämiseksi.
WSJ:n haltuunsa saaman ostodatan perusteella esimerkiksi pankit ja Kiinan posti ovatkin tottelevaisesti ostaneet kotimaisia ohjelmistoja, ja Microsoftin ja Oraclen kaltaiset yritykset ovat menettäneet markkinaosuuksiaan maassa.
Bloomberg (7.3.2024): “How Microsoft’s Bing Helps Maintain Beijing’s Great Firewall”
Vaikka korporaatio-ohjelmistoissa Microsoftilla on hankalaa, yhtiöllä on yksi keskeinen jalansija Kiinassa, nimittäin hakukone Bing, kirjoittaa Bloomberg. Microsoft on noudattanut kommunistisen puolueen toiveita sensuroimalla hakukoneestaan muun muassa Tiananmenin verilöylyyn, Nalle Puhiin, Liu Xiaobohon ja ihmisoikeuksiin liittyvät hakutermit, ja näin säilyttänyt pääsynsä kiinalaisten internetin ulottuville, toisin kuin vaikkapa Google, Yahoo! ja Facebook.
Microsoft on ollut Bloombergin mukaan sen verran mukautuvainen, että se on sensuroinut poliittisia ja uskonnollisia sisältöjä jo ennen virallista ohjeistusta. Toronton yliopiston tutkijoiden mukaan Bing on sensuurissaan sallivampi kuin kiinalainen Baidu, toimissaan nopeampi ja aggressiivisempi. Länsimaissa Microsoftin Kiina-sensuurista saatiin vahingossa havainto vuonna 2021, kun fraasi “tank man” tuotti inhimillisen virheen seurauksena nolla tulosta Yhdysvalloissa ja Euroopassakin – Kiinan-markkinoille tarkoitettu sensuurilista oli vahingossa päätynyt globaaliksi.
Lyhyesti:
Helsingin Sanomat (7.3.2024): Kiinan ulkomaankauppa kasvoi odotuksia paremmin tammi-helmikuussa.
Reuters (6.3.2024): Googlen entistä insinööriä vastaan nostettiin syyte tekoälysalaisuuksien varastamisesta kiinalaisyrityksille.
Bloomberg (5.3.2024): iPhonen myynti Kiinassa romahti alkuvuonna vajaan neljänneksen.
Reuters (5.3.2024): Venäjä sanoo suunnittelevansa ydinvoimalan rakentamista Kuuhun Kiinan kanssa.
Helsingin Sanomat (24.2.2024): Haminan akkumateriaalitehdas saisi ympäristöluvan mukaan päästää jätevetensä puhdistamattomana Itämereen, päätös nostatti kansanliikkeen.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (7.3.2024)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Dongbei-renessanssi.
The New York Times (1.3.2024): “Murder and Magic Realism: A Rising Literary Star Mines China’s Rust Belt”
Kiinan Maon jälkeinen uudistuskausi esitetään usein taloudellisena menestyksenä, mutta sillä oli myös varjopuolensa. Koillis-Kiinan eli “dongbein” ruostevyöhykkeellä markkinatalouteen siirtyminen tarkoitti 1990-luvulla valtavia tehdastyöläisten irtisanomisia, joista alue ei ole vieläkään täysin toipunut. Alakuloa huokuvat tehdasmiljööt ovat kuitenkin synnyttäneet kulttuurialalla “dongbei-renessanssin”. Yksi sen edustajista on kirjailija Shuang Xuetao, jonka perhe koki ankaran 90-luvun Shenyangin kaupungissa. Hänen proosassaan sekoittuvat murhamysteeri ja maaginen realismi koillisen kolkoissa maisemissa. Shuang ei ole avoimen poliittinen kirjailija, mutta yhden lauseen sensuuriviranomaiset eväsivät hänen pääteoksestaan: “Jos Mao Zedong olisi elossa, kehtaisivatko he?”
Dongbei-renessanssia edustaa myös viime vuoden parhaaksi kiinalaiseksi tv-sarjaksi kehuttu The Long Season, joka on hiljan tullut amerikkalaisten (vaan ei suomalaisten) ruuduille Amazonin suoratoistopalvelussa. Senkin keskiössä on työpaikkansa menettäneitä tehdastyöläisiä koskettava murhamysteeri. Foreign Policyn pitkäaikainen Kiina-toimittaja James Palmer ihmettelee, miten näin hieno sarja on saatu tehtyä Xi Jinpingin Kiinassa. Suomestakin käsin sarjaa voi katsoa kehnoilla tekstityksillä Tencent Videon Youtube-kanavalta.
Helsinki Times (1.3.2024): “Helsinki’s decision to cancel Lunar new year celebrations a step backwards”
Kerroimme taannoin, että Helsinki lakkautti tänä vuonna perinteisen kiinalaisen uudenvuoden juhlansa. Maahanmuuttajille ja turisteille suunnattu englanninkielinen julkaisu Helsinki Times paheksuu päätöstä ja toteaa sen olevan merkittävä muutos Helsingin kulttuuripolitiikassa. Tapahtuman järjestäjiin kuuluneen Helsingin tapahtumasäätiön johtaja Stuba Nikula kertoo lehdelle, että lakkautuspäätös tuli kaupungin taholta vailla sen kummempaa selitystä. Nikula ei spekuloi, oliko päätöksen taustalla poliittisia syitä, mutta Helsinki Times itse linjaa, että “pelokas ja yli-innokkaasti Natoon liittynyt Suomi luisuu itsesensuurin ja vastakkainasettelua voimistavan yksipuolisen maailmankuvan pimeälle tielle”.
Helsinki Times on aiemmin ollut otsikoissa julkaisemansa Kiinan kommunistipuolueen propagandan takia. Yksi lehden pääosioista on “China News”, ja sen verkkosivusto on saatavilla myös kiinaksi. Lehti muistetaan myös siitä, että se julkaisi Xi Jinpingin kirjeen suomalaisille vuoden 2017 valtiovierailun yhteydessä.
Helsingin Sanomat (29.2.2024): “Peking sai vuoden 2027 MM-yleisurheilut – Antti Pihlakoski olisi halunnut keskustella ihmisoikeuksista”
Kansainvälinen yleisurheiluliitto on myöntänyt Pekingille vuoden 2027 yleisurheilun maailmanmestaruuskisat. Peking oli lopulta ainoa hakija, kun muista hakijoista viimeisenä mukana ollut Rooma veti hakemuksensa pois. Kansainvälisen yleisurheiluliiton suomalaisjäsen Antti Pihlakoski olisi halunnut valintavaiheessa keskustella Rooman ja Pekingin välillä Kiinan ihmisoikeustilanteesta. Pihlakosken mukaan järjestäjät olivat keskustelleet ihmisoikeuksista jo aiemmin, eikä Pekingin hakuorganisaatiosta löytynyt ihmisoikeusloukkauksiin liittyviä nimiä. Taiwanin kysymyskään ei kisoja estäne: “Kun kävimme läpi riskilistaa, jäimme siihen käsitykseen, ettei Taiwanin invaasio ole todennäköistä vuonna 2027.” Pekingin etuina ovat Aasian iso kaupallinen markkina ja olympialaisten perua valmiina oleva stadion.
The Guardian (29.2.2024): “Scientist fed classified information to China, says Canada intelligence report”
Kanadassa on muutaman viime vuoden ajan ihmetelty tapausta, jossa maan terveysviranomaiset kieltäytyivät kertomasta syytä sille, miksi korkean profiilin kiinalainen virologi erotettiin yllättäen vuonna 2019 tehtävästään maan tärkeimmässä mikrobiologian laboratoriossa. Kanadan hallitus kieltäytyi valottamasta tapausta, mutta nyt oppositio on pakottanut sen julkistamaan tiedusteluraportteja, joiden mukaan kiinalaistieteilijä oli paljastanut salaisia tietoja kiinalaistahoille ja valehdellut suhteistaan Kiinan valtioon kytkeytyviin organisaatioihin, mukaan lukien Wuhanin virologiainstituuttiin. Hän oli myös lähettänyt ebolavirusnäytteen luvatta Kiinaan ja päästänyt luvattomia kiinalaistahoja laboratorioon Kanadassa.
Helsingin Sanomat (24.2.2024): “‘Mitä tapahtui? Haluan tietää’”
Kiinalaisen uudenvuoden aikaan alkoi kiertää huhuja, joiden mukaan Zhaiken kylässä Shandongin maakunnassa olisi tapahtunut kymmenen uhria vaatinut joukkomurha. Asiaa koskevat sosiaalisen median viestit kuitenkin katosivat nopeasti Weibo- ja Douyin-palveluista. Myöhemmin asiasta uutisoi hongkongilaislehti, jonka mukaan paikallisviranomainen oli vahvistanut tapauksen. Sitten tämäkin uutinen katosi verkosta. Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Matilda Jokinen kertoo siitä, miten ikävillä uutisilla on Kiinassa tapana kadota vähin äänin. Muutkin toimittajat yrittivät penkoa tapausta, mutta tuloksena on ollut vain vastaamattomia puheluita. Satunnaisten Zhaiken kylää koskevien verkkojulkaisujen kommenttikentissä myös tavalliset kiinalaiset kyselivät, mitä uutenavuotena oikein tapahtui.
Lyhyesti:
Helsingin Sanomat (29.2.2024): Kiina aikoo saada ensimmäiset astronauttinsa Kuuhun ennen vuotta 2030.
Newsweek (29.2.2024): Kiinan uusi “Supermieli”-tekoälyalusta haastaa Yhdysvallat.
Sixth Tone (28.2.2024): Tuoreen kyselyn mukaan tekoäly ja meemit ovat tehneet perinteisestä kommunikaatiosta vaikeaa kiinalaisnuorille.
Katsele & kuuntele
Chinese Whispers -podcast (4.3.2024): “Life on the margins: how China’s rural deprivation curbs its success”
Kehittyviin talouksiin erikoistunut taloustieteilijä Scott Rozelle on vieraana Chinese Whispers -podcastissa. Rozelle puhuu Kiinan maaseudun ja sen asukkaiden ratkaisevan tärkeästä roolista maan kehitykselle. Kiinaan keskittyvät reportaasit käsittelevät usein kaupunkien ilmiöitä, mikä saattaa vääristää näkemystä Kiinan yleisen kehityksen tasosta. Podcastista käy muun muassa ilmi, että vielä kymmenisen vuotta sitten vakava raudanpuutos oli maaseudun lasten keskuudessa niin yleinen vaiva, että se vaikutti merkitsevästi oppimistuloksiin. Tilanne on monelta osin parantunut kohisten, ja maaseudun väestön elintason parantaminen onkin monella tavoin ratkaisevaa Kiinan talouden tulevaisuudelle.
Tapahtumat
Helsinki Cine Aasia -elokuvafestivaali Cinema Orionissa ja Kinopalatsissa 14.–17.3. Avajaiselokuvana viime vuonna Cannesin festivaalin Un Certain Regard -sarjassa esitetty kiinalaisjännäri Only the River Flows. Kiinalaisen kulttuuripiirin alueelta ohjelmistossa myös esimerkiksi Andy Laun tähdittämä The Movie Emperor sekä tiibetiläisohjaaja Pema Tsedenin viimeiseksi elokuvaksi jäänyt Snow Leopard. Perusliput 12 €, viiden lipun sarjalippu 48 €.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Muuta kiinnostavaa
Apurahallisten EDUFI-harjoittelupaikkojen haku korkeakouluopiskelijoille auki 12.3. asti. Paikka tarjolla Suomen pääkonsulaatissa Shanghaissa sekä Team Finland Knowledge -toimipisteissä Suomen suurlähetystöissä Pekingissä ja Singaporessa.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 22. maaliskuuta 2024. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2024 Kiina-ilmiöt Oy