#147 – Tykit, tariffit ja Tissi-Mao
Kiina ja Venäjä sotaharjoittelevat. Kädenvääntö Euroopan sähköautotariffeista jatkuu. Kiinan asuntomarkkinoita yritetään jälleen piristää. Mao Zedongia pilkannut taiteilija otettiin selliin.
20.9.2024
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Politiikassa kerromme jälleen melko vakiintuneista aiheista: Kiinan ja Venäjän yhteistyöstä sekä Kiinan lisääntyneestä sotilaallisesta pullistelusta niin Etelä-Kiinan merellä kuin Taiwanin edustallakin. Oman käsittelynsä saavat myös Yhdysvaltojen vaalit ja vaaliväittelyiden seuraamiseen liittyvät vaikeudet.
Talouden saralla EU:n kädenvääntö kiinalaisten sähköautojen tullimaksuista jatkuu sekä unionin sisällä että komission ja Kiinan välillä. Asuntomarkkinoiden saralla puolestaan hahmotellaan uusia ostorajoitusten poistoja. Lisäksi tarjolla Kiinan sisäistä pohdintaa maan talouden elvytystoimista ja katsaus maan vientitilastoihin.
Kulttuuririntamalla uutiset ilmentävät viranomaisten kaksijakoista taidepolitiikkaa: paheellinen räppäri Kanye West päästettiin keikkailemaan Kiinaan, kun taas Mao Zedongia pilkannut taiteilija otettiin virkavallan huomaan. Lisäksi otsikoissa Kiinan kansainvälisen adoptio-ohjelman päättyminen sekä kiinalaisten laiton siirtolaisuus Yhdysvaltoihin.
Hei! Olemme avanneet lukijakyselyn, ja olisi upeaa, jos ehdit vastata siihen! Kyselyn täyttäminen vie noin 5–10 minuuttia. Kyselyyn vastaaminen on täysin anonyymiä ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Palautteenne ja kehitysehdotuksenne ovat meille kullanarvoisia – kiitos paljon ajastasi ja näkemyksistäsi! Kysely löytyy täältä.
Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Liikkuvat tietokoneet.
CNN (17.9.2024): "China and Russia are ramping up joint military drills. What’s their end goal?"
Kiina ja Venäjä ovat kuvanneet suhdettaan “rajattomaksi kumppanuudeksi”, joka ei ole etenemässä varsinaiseksi sotilasliitoksi. Tästä huolimatta maiden sotilaallinen yhteistyö on edennyt nopein askelin, mikä on näkynyt etenkin yhteisharjoitusten ja -partioiden määrässä. Kiina ja Venäjä ovat harjoitelleet pelkästään kuluneen kesän aikana mm. Alaskassa, Etelä-Kiinan merellä ja jopa Suomenlahdella, ja ne saivat juuri päätökseen Japaninmerellä organisoidun Ocean-2024 -harjoituksen. Kiina osallistui Venäjän järjestämään harjoitukseen useamman aluksen ja lentokoneen voimin. CNN:n haastatteleman Elizabeth Wishnickin mukaan lisääntyneet yhteisharjoitukset saattavat silti olla lähinnä tehokasta pelotteellista viestintää, sillä maiden väliset strategiset tavoitteet ovat varsin erilaiset. Toisin sanoen Wishnick ei usko, että Kiina ja Venäjä tukisivat toisiaan aseellisesti tosipaikan tullen, vaikka tähän sotaharjoituksien tavoittelemalla yhteisoperointikyvyllä nimenomaan tähdätään.
Kiinan ja Venäjän yhteistyö on tiivistynyt myös (sota)talouden saralla: Politico raportoi Yhdysvaltain varaulkoministeri Kurt Campbellin astetta kovemmista syytöksistä Kiinaa kohtaan. Campbell väittää Kiinan toimittaneen Venäjälle materiaalia, joka on suoraan hyödynnettävissä sotilaallisiin tarkoituksiin. Aiemmin puhe on ollut kaksoiskäyttöteknologiasta, joka käy sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Vastineeksi Venäjä antaa Kiinalle edistynyttä sotilasteknologiaa esimerkiksi sukellusveneisiin ja hävittäjiin, joissa Venäjä on perinteisesti ollut vahvoilla.
Toisaalta rajoja kumppanuudelle tuntuu löytyvän toistaiseksi ainakin napa-alueella, raportoivat sekä High North News että The Diplomat Kiinan ja Venäjän arktista yhteistyötä käsittelevissä artikkeleissaan. Molempien artikkelien mukaan suhteita piinaa yhä epäluottamus, eikä maiden välisen voiman epäsymmetrisyys välttämättä tule öljyämään yhteistyön rattaita.
IISS (16.9.2024): “China’s continued experimentation for peaceful reunification”
Vaikka Taiwan-uutisointia hallitsevat tyypillisesti varsin sotaisat teemat, pyrkii Kiina sitomaan saarivaltion itseensä myös rauhanomaisin keinoin. Tasan vuosi sitten Kiina käynnisti pilottihankkeen, jossa Taiwanin vastarannalla sijaitsevasta Fujianin maakunnasta tehtiin testialue Taiwanin ja Kiinan yhteistyön tiivistämiseksi. Tähtäimessä on erityisesti ruohonjuuritasolta etenevän taloudellisen ja oikeudellisen yhteistyön vahvistaminen, mutta myös esimerkiksi yhteisen infrastruktuurin kehittäminen.
Aivan tyylipuhtaasta win-win-yhteistyöstä ei kuitenkaan ole kyse, sillä osana Fujian-projektia Kiinan merivartioston alukset ovat lisänneet läsnäoloaan mm. Taiwanin hallinnoiman Kinmenin saariryhmän läheisyydessä.
The New York Times (15.9.2024): “China’s Risky Power Play in the South China Sea”
Peli Etelä-Kiinan merellä on ottanut lisää kierroksia, kun Kiinan merivartiosto on häirinnyt aggressiivisesti filippiiniläisiä aluksia mm. vesitykeillä, sireeneillä ja lasereilla. The New York Timesin videoilla, kuvilla ja kartoilla oivasti visualisoitu artikkeli esittelee maiden välisten merellisten yhteydenottojen uusimmat käänteet ja alueelliset painopisteet. Lehden mukaan Kiina on laajentanut toimintaansa kärhämien perinteisen näyttämön eli Second Thomas -särkän edustalta Sabinan särkälle, jota Filippiinit pitää hallussaan ja jonka ympärillä on runsaita öljyvarantoja sekä Filippiineille kriittisiä merireittejä.
Sotilaalliset jännitteet ovat lisääntymään päin myös Taiwanin suunnalla, arvioi puolestaan Financial Times. Taiwanin puolustusministeri Wellington Koo varoitteli Kiinan kasvaneesta sotilaallisesta aktiviteetista, jonka keskellä suuria sotaharjoituksia alkaa olla vaikea erottaa valmistautumisesta sotaan. Kiinalaiskoneiden lennot Taiwanin ilmapuolustusvyöhykkeelle ovat saavuttaneet kaikkien aikojen huippunsa samalla kun Kiina on järjestänyt suuret maihinnousuharjoitukset. Mutta harjoitellaan salmen toisellakin puolella: FT:n mukaan Yhdysvaltojen merivoimien legendaarinen SEAL Team Six -erikoisjoukko, joka oli vastuussa esimerkiksi Osama bin Ladenin tappamisesta, valmistautuu puolustamaan Taiwania Kiinan hyökkäystä vastaan.
Kauppalehti (14.9.2024): “Kiinalaisajoneuvoista Norjan F-35-hävittäjätukikohdassa heräsi huoli – ‘Voi käyttää aseina’”
Älylaitteisiin asennetut takaportit nousivat tällä viikolla näkyvästi esille, kun Israelin tiedustelupalvelu Mossad etäräjäytteli Hizbollah-järjestön hakulaitteita ja radiopuhelimia. Isku asettaa uuteen kontekstiin hieman aiemmin julkaistun uutisen, jonka mukaan Norjan puolustusvoimissa ollaan huolestuneita norjalaisissa tukikohdissa liikkuvista kiinalaisautoista. Siviilityöntekijöiden sinänsä täysin laillisesti käyttämiä autoja on parkkeerattu välillä tukikohtien keskellekin.
Turvallisuusasiantuntijoiden mukaan nykyaikaiset autot ovat “liikkuvia tietokoneita”, jotka voivat välittää kuvia, videota, ääntä tai sijaintitietoja valmistajilleen. Kiinalaiset autovalmistajat ovat Kiinan tiedustelulain (2017) valossa puolestaan velvollisia toimimaan yhteistyössä tiedustelupalvelujen kanssa. Tiedusteluroolin lisäksi autot voidaan konfliktitilanteessa ottaa jopa kauko-ohjaukseen ja muuntaa melko karkeiksi mutta periaatteessa toimiviksi aseiksi.
Helsingin Sanomat (11.9.2024): "Vaaliväittelyn suora lähetys katkesi, kun diktaattorit tulivat puheeksi"
Yhdysvaltojen vaalivuosi on näkynyt vahvasti uutiskirjeessämme, mutta vaaleja seurataan toki myös Kiinassa. Suurta preferenssiä kiinalaisilla ei voittajan suhteen kuitenkaan ole, sillä kummankaan ehdokkaista ei arvella suorastaan lämmittelevän Yhdysvaltojen suhteita Kiinaan. Tästä huolimatta myös vaaliväittelyt kiinnostavat, ja Kamala Harrisin ja Donald Trumpin viimeisintä väittelyä oli Douyin-sovelluksen kautta jo ensimmäisen puolituntisen aikana seurannut yli 1,2 miljoonaa kiinalaista. Monen harmiksi sensorit pistivät väittelyn kuitenkin poikki heti, kun Harris oli ryhtynyt puhumaan Trumpin läheisistä yhteyksistä diktaattorien kanssa.
Lyhyesti:
Reuters (18.9.2024): Aukus keskustelee turvallisuusyhteistyön lisäämisestä Kanadan ja Uuden-Seelannin kanssa.
Yle (16.9.2024): Kiina vapautti lähes 20 vuotta vankeudessa olleen yhdysvaltalaispapin.
The New York Times (12.9.2024): Ex-CIA-upseeri tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen Kiinalle vakoilusta.
Talous
Kuumaa: Sähköautokädenvääntö jatkuu.
South China Morning Post (20.9.2024): “EU and China trade negotiators fail to strike deal on electric vehicle imports”
Kädenvääntö EU:n kiinalaisille sähköautoille suunnittelemista tullimaksuista jatkuu, ja eri pääkaupungit vaikuttavat vetävän eri suuntiin. Espanjan pääministeri Pedro Sanchez vieraili viime viikolla Kiinassa ja vetosi julkisesti tullimaksujen perumisen puolesta sanoen, ettei Eurooppa tarvitse uutta kauppasotaa. South China Morning Post puolestaan raportoi saksalaisten lobanneen ahkerasti tullimaksujen torppaamisen puolesta. Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja maan vahvasti Kiinasta riippuvainen autoteollisuus ovat alusta asti vastustaneet tullimaksuja Kiinan vastatoimien pelossa.
Kiinan kauppaministeri Wang Wentao on ollut viikolla omalla Euroopan-kiertueellaan ja tavannut päättäjiä ja autoteollisuuden edustajia muun muassa Italiassa, Saksassa ja Brysselissä tullikiistan tiimoilta. Ainakaan Italiassa viesti ei vaikuta menneen perille, sillä ulkoministeri Antonio Tajani ilmaisi tukensa tullimaksuille. Samaan aikaan neuvottelut Wangin ja EU:n kauppakomissaari Valdis Dombrovskisin välillä ovat jatkuneet viimeksi torstai-iltana – tähän asti tuloksetta, mutta keskusteluja sitoudutaan jatkamaan. Pöydällä ovat olleet Kiinan asettama minimihinta EU:hun vietäville sähköautoille, vastaten EU:n huoleen alihinnoittelusta. Jos ratkaisua ei saavuteta, komissio suunnittelee jopa 35,3 prosentin tullimaksuja.
Jäsenvaltioiden on tarkoitus äänestää tullimaksuista syyskuun 25. päivä. Euroopan unionin neuvostossa suunniteltujen tariffien perumiseksi vaadittaisiin vähintään 15 jäsenvaltiota, ja nykyisellään moista liikehdintää ei vaikuta olevan näköpiirissä. Osa kiinalaisista autonvalmistajista, joita tullimaksut koskisivat ovat jo lähettäneet EU:lle omia ehdotuksiaan minimihinnoista, joilla autoja myytäisiin Eurooppaan. Nämä ehdotukset on kuitenkin hylätty riittämättöminä.
Bloomberg (19.9.2024): “China Weighs Removing Major Homebuying Curbs to Boost Demand”
Bloombergin mukaan kommunistisessa puolueessa arvioidaan tällä hetkellä vuosikausia mataneen asuntomarkkinan elvyttämistä antamalla niidenkin, joilla ei ole kyseisen kaupungin asumisoikeutta eli hukouta, ostaa asuntoja Kiinan suurimmista kaupungeista, kuten Pekingistä tai Shanghaista. Pienemmistä kaupungeista vastaava hukou-vaatimus asunnon ostoon on jo purettu. Pohdinnan alla on myös poistaa korkeampi käsirahavaatimus toisen asunnon ostajille.
Asuntosektorin kriisi on Kiinassa jatkunut jo neljättä vuotta ja samaan aikaan maan talouskasvu uhkaa jäädä alle tavoitellun viiden prosentin. Aiemmat toimet asuntomarkkinan piristämiseksi eivät ole tuottaneet tulosta – osasyynä on, että vaikka paikallishallintojen roolia myymättä jääneiden asuntojen ostajana on haluttu virallisesti kasvattaa, toimeenpano on jäänyt vaillinaiseksi. Nyt ehdotetut toimet keskittänevät kysyntää lähinnä Pekingin ja Shanghain kaltaisiin kaupunkeihin, ja alemman tason kaupungit jäävät potemaan ongelmissaan.
Pekingnology (18.9.2024): “Xu Gao says China must not delay stimulus to its economy”
Kommunistisen puolueen johto on tähän asti pitänyt kiinni linjastaan, ettei turhaan lähdetä tukemaan kotitalouksien kukkaroa ja lisäämään siten kysyntää talouteen. Pinnan alla on kuitenkin käynnissä keskustelua siitä, millä tavoin taloutta pitäisi uudistaa. Esimerkkinä tästä on Bank of Chinan pääekonomisti Xu Gaon puheenvuoro elokuulta, jonka Kiinan politiikkakeskustelua seuraavat Pekingnology- ja East Is Read -kirjeet ovat kääntäneet.
Xun mukaan Kiinan talouden suurin haaste on kysynnän puute, joka johtuu kotitalouksien alhaisesta tulotasosta suhteessa yrityksiin – tuttua sanomaa esimerkiksi Michael Pettisin tekstejä lukeneille. Elvytyspolitiikan skeptikoille Xu painottaa, että elvytyksen tehottomuus johtuu usein siitä, että sitä käytetään liian varovaisesti ja viiveellä. Elvytys ei hänen mukaansa ole ristiriidassa Kiinan pitkän aikavälin talouskehityksen kanssa, vaan se on päinvastoin välttämätöntä, kun kysyntä on riittämätöntä talouden vakauttamiseksi. Nähtäväksi jää, miten pankkiekonomistin sanat resonoivat puolueessa.
Rhodium Group (16.9.2024): “The Next Generation of China’s Outbound Investment”
Kiinaan keskittyvä tutkimusfirma Rhodium Group on julkaissut päivitetyn ja laajennetun version Kiinan ulkomaaninvestointeja seuraavasta tietokannastaan. Saatavilla on maailmanlaajuista dataa Kiinan investoinneista interaktiivisella käyttöliittymällä. Julkaisua seuranneessa analyysiartikkelissa esitellään tärkeimpiä löydöksiä. Ensinnäkin Kiinan ulkomaaninvestoinnit ovat jälleen kasvussa vuosien laskun jälkeen, mutta aiemmin listaa hallinneiden Euroopan ja Yhdysvaltojen sijaan leijonanosa investoinneista suuntautuu nyt kehittyviin maihin ja erityisesti Aasiaan. Toiseksi yritysostojen sijaan ns. greenfield-investoinnit eli esimerkiksi uusien tehtaiden perustaminen ovat nyt pääosassa. Autoteollisuus ja energiatuontantoon liittyvät investoinnit ovat odotetusti pääosassa. Rhodiumin data näyttää noususta huolimatta huomattavasti matalampia investointilukuja kuin Kiinan julkaisemat viralliset tiedot.
SCMP (10.9.2024): “Taiwan firms less worried about possible US-China war compared with 2022”
Taiwaninsalmella voi nähdä jonkinlaisia toivonpilkahduksia ainakin, jos luottaa yritysten turvallisuuspoliittiseen vainuun. SCMP uutisoi ajatushautomon kyselystä, jonka mukaan ainoastaan 28,2 prosenttia tutkituista taiwanilaisyrityksistä pitää Yhdysvaltojen ja Kiinan välistä sotilaallista konfliktia todennäköisenä seuraavien viiden vuoden aikana. Pudotusta kahden vuoden takaiseen on 10 prosenttiyksikköä. Toisaalta aiempaa harvempi ajatteli Taiwanin edistyneen puolijohdeteollisuuden olevan erityinen hyökkäykseltä suojaava tekijä. Taiwanilaisyritykset käyvät aktiivisesti kauppaa Kiinan kanssa, ja Kiina on edelleen Taiwanin suurin kauppakumppani noin 35 prosentin osuudella.
Sodan mahdollisuus ei muutenkaan tunnu ainakaan merkittävästi haittaavan talouden rattaiden jauhantaa – Taiwanissa on nimittäin käynnissä jonkinlainen talousbuumi, kun saaren porskuttava teknologiasektori luo uusia miljonäärejä ja synnyttää satojen miljardien dollarien arvosta uutta sijoitusvarallisuutta.
Lyhyesti:
Reuters (18.9.2024): Asuntojen hinnat nyt alamaissa myös Kiinan etelän kaupungeissa.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (xx.x.2024)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Hip-hop-huumaa Hainanilla.
The Guardian (16.9.2024): “Kanye West performs in China after rare approval by country’s censors”
Räppäri Ye eli Kanye West esiintyi sunnuntaina Kiinassa ensimmäistä kertaa 16 vuoteen ja sai monet ihmettelemään, miten useita länsimaisia esiintyjiä pannaan julistanut kommunistihallinto oli päästänyt näinkin kyseenalaisen hahmon estradille. Westin kohdalla lieventävänä asianhaarana saattoi toimia se, että hän asui aikanaan lapsena vuoden Kiinassa äitinsä toimiessa opettajana Nanjingissa. Faneista ei Westillä ole Kiinassakaan pulaa, sillä Hainanin lomasaarella järjestetyn keikan 42 000 lippua oli myyty loppuun muutamassa minuutissa. Merkille pantiin sekin, että Westin suunniteltu keikka Taiwanissa peruttiin “odottamattomiin olosuhteisiin” vedoten vain hieman ennen Kiinan esiintymisen julkistamista.
The New York Times (15.9.2024): “An Era of Chinese Adoption Ends, and Families are Torn Over Its Legacy”
Kiina ilmoitti tässä kuussa lopettavansa melkein kaikki lasten adoptoinnit ulkomaille. Päätöksen kerrottiin johtuvan “globaaleista trendeistä”, ja sen varsinaisiksi syiksi on veikattu Kiinan laskevaa syntyvyyttä sekä adoptio-ohjelman epäkohtia. Vuodesta 1992 alkaen Kiina antoi kymmeniä tuhansia lapsia adoptoitavaksi ulkomaille yhden lapsen politiikan takia, ja esimerkiksi Yhdysvaltoihin adoptoitiin tuona aikana 82 000 kiinalaislasta. Monissa adoptiovanhemmissa uutinen ohjelman lopettamisesta herätti ristiriitaisia tunteita – ohjelma on mahdollistanut onnellisen elämän monille kiinalaislapsille ja ulkomaisille vanhemmille, mutta sitä ovat varjostaneet ihmiskaupasta ja yhden lapsen politiikasta kumpuavat eettiset kysymykset. Adoptiovanhemmat ja -lapset kertovat näkemyksistään New York Timesin artikkelissa.
Helsingin Sanomat (14.9.2024): “Pitkä matka Amerikkaan”
Helsingin Sanomat kertoo koronapandemian myötä kiihtyneestä kiinalaisten laittomasta siirtolaisuudesta Yhdysvaltoihin. Pandemian aikana kiinalaisista tuli nopeasti venezuelalaisten, ecuadorilaisten ja haitilaisten jälkeen suurin kansallisuusryhmä Väli-Amerikan vaarallisen viidakkoreitin läpi Yhdysvaltoihin pyrkivien siirtolaisten parissa. Viime vuonna reitillä oli yli 25 500 kiinalaista, kun vielä vuonna 2019 heitä ei ollut yhtään. Viime aikoina Yhdysvaltojen kiristynyt siirtolaispolitiikka on kuitenkin tehnyt maahan pääsemisestä vaikeampaa, ja nyt siirtolaishalukkaiden Telegram-ryhmissä pohditaan vaihtoehtoja. Monet siirtolaisista ovat pienyrittäjiä ja työtä tekevää keskiluokkaa, joita pandemia ja Kiinan kiristynyt polliittinen ja taloudellinen tilanne ovat kurittaneet.
Helsingin Sanomat (9.9.2024): “Tissi-Maon luoneen taiteilijan pidätys osoittaa, kuinka kiinalaisten vapaudet ovat entisestään kaventuneet”
Viime kirjeessä mainitsimme Mao Zedongia pilkkaavista veistoksistaan tunnetun taiteilija Gao Zhenin pidätyksestä. Vielä vuonna 2022 Gao kertoi Helsingin Sanomille, miten oli onnistunut välttämään pidätykset arkaluonteisesta taiteestaan huolimatta. Nyt häkki kuitenkin heilahti, ja perusteena oli uudehko, vuodesta 2021 käytössä ollut rikosnimike “sankarien ja marttyyrien solvaaminen”. Kuten yhteiskunnassa yleisesti, myös taiteilijoiden kohdalla Kiinan poliittinen ilmapiiri on viime vuosina kiristynyt. Taiteilijan veli kertoo, että pidätyksen syynä olivat yli kymmenen vuotta vanhat teokset, joissa puhemies Mao Zedongille on annettu naisellinen rintavarustus. Veljen mukaan lain takautuva soveltaminen rikkoo oikeusvaltioperiaatetta, mutta “sekin on kyseenalaista, täyttääkö Mao sankarin tai marttyyrin määritelmän”.
South China Morning Post (7.9.2024): “Epoch Times media outlet to suspend print edition in Hong Kong”
Kiinasta maanpakoon ajettuun Falun Gong -uskonlahkoon kytkeytyvä Epoch Times -sanomalehti joutui lopettamaan paperiversionsa julkaisemisen Hongkongissa, koska se ei saanut painotalonsa vuokrasopimusta uusittua. Yrityksistä huolimatta lehti ei ollut onnistunut löytämään uutta vuokranantajaa, minkä uskotaan kertovan Hongkongin kiristyneestä lehdistönvapaudesta. Epoch Timesilla on ollut viime aikoina muutenkin hankaluuksia, sillä Yhdysvalloissa Donald Trumpia ja salaliittoteorioita tukevasta linjastaan tunnetun mediayhtiön johtajille on luettu syytteitä laajamittaisesta rahanpesusta.
Lyhyesti:
BBC (19.9.2024): Tuoreen tutkimuksen mukaan koronapandemia alkoi todennäköisemmin wuhanilaiselta torilta kuin laboratoriosta.
Helsingin Sanomat (16.9.2024): Shanghaihin iski voimakkain hirmumyrsky 75 vuoteen.
Sixth Tone (13.9.2024): Kiina nostaa eläkeikää ensi kertaa sitten 1950-luvun – taustalla laskeva syntyvyys ja väestön ikääntyminen.
Yle (10.9.2024): Kiina käyttää kovia keinoja kitkeäkseen jalkapallon lieveilmiöitä – elinikäisiä toimintakieltoja vedonlyöntivilppien ja ottelumanipulaation takia.
Helsingin Sanomat (6.9.2024): Shanghain jättimäinen sisälaskettelukeskus avattiin 30 asteen helteessä – kuvat hämmentävät.
Katsele & kuuntele
Odd Lots (12.9.2024): “Adam Tooze on the Big Misconceptions of the Chinese Economy”
Mitä oikeastaan on ylikapasiteetti, josta on tullut kuuma termi Kiinan kauppapolitiikan yhteydessä? Taloushistorioitsija Adam Tooze vieraili Bloombergin Odd Lots -podcastissa keskustelemassa asiasta. Hänen mukaansa ylikapasiteettiajattelu on harhaanjohtavaa ja Yhdysvallat saattaa tehdä virheen panostaessaan teollisuuden elvyttämiseen tämän käsityksen pohjalta.
Teräksestä ja alumiinista puhuttaessa Kiinan massiivisen kapasiteetin purkautumisen ulkomaille ymmärtää, mutta erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta keskeisissä teknologioissa, ylikapasiteettiväitteet ovat kuitenkin ongelmallisia, Tooze sanoo. Yhdysvaltain virallisesta kauppapoliittisesta linjasta Kiinan suhteen kannattaa kuunnella myös jakso, jossa vieraili Valkoisen talon kauppaedustaja Katherine Tai.
Tapahtumat
Kiinalaisia, taiwanilaisia ja hongkongilaisia elokuvia Rakkautta & anarkiaa -festivaalilla 19.–29.9.2024.
Tarjolla muun muassa Wang Bingin dokumentti Youth (Spring) (青春：春), joka on ensimmäinen osa kiinalaisen vaatetehtaan työntekijöitä viiden vuoden ajan seuraavasta trilogiasta, sekä nuoren polven ohjaaja Lin Jianjien yhden lapsen politiikan seurauksia tutkaileva draama Brief History of a Family (家庭简史).
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 4. lokakuuta 2024. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2024 Kiina-ilmiöt Oy