#89 – Olympialaiset tiikerin suussa
Kiina tukee Venäjää Ukrainan kysymyksessä. EU vie Liettuan tilanteen WTO:hon. Evergrande saneerataan ja pilkotaan. Fight Club kirjoitettiin uusiksi.
28.1.2022
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa. Näyttääkö kirje oudolta? Lue selaimessa täällä.
Pekingin talviolympialaiset alkavat viikon päästä, ja ensi viikolla vietetään myös kiinalaista uutta vuotta. Hyvää tiikerin vuotta siis jo nyt!
Jännitteet ovat kuitenkin talvikisojen ja kevätjuhlan alla korkeat monella eri tavalla. Kiinan ulkoministeri Wang Yi on ilmaissut tukensa Venäjälle Ukrainan tilanteen osalta, ja EU vie Kiinan ja Liettuan välisen kauppakiistan WTO:hon. Oma mausteensa tällä hetkellä on myös hävittäjäjahti Etelä-Kiinan merellä, kun Yhdysvallat yrittää saada F-35 -hävittäjänsä merestä ennen kuin Kiina ehtii paikalle.
Suomesta olympialaisiin matkaa urheilijoiden lisäksi diplomaattisena edustajana tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen, mutta ei presidentti Sauli Niinistö. Myöskään Ylen selostajat eivät matkaa paikan päälle. Kirjeessämme lisäksi asiaa muun muasssa Kiinan teollisuuspolitiikan pikkujättiläisistä, uudelleen kirjoitetuista elokuvista ja Evergranden saneerausohjelmasta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Hävittäjän naarauskilpa.
Financial Times (27.1.2022): “China backs Russia’s ‘security concerns’ in crisis with west over Ukraine”
Torstaina Kiinan ulkoministeri Wang Yi sanoi Yhdysvaltain vastinparilleen Anthony Blinkenille Kiinan tukevan Venäjää Ukrainan tilanteen osalta. Kiinan mukaan Venäjän “turvallisuushuolet ovat kohtuullisia”, ja Yhdysvaltain tulisi ottaa ne vakavasti. Wangin mukaan osapuolten pitäisi hylätä kylmän sodan mentaliteetti ja neuvotella tasapainoisesti. Hänen mukaansa sotilasblokkien vahvistaminen tai laajentaminen ei takaa Euroopan turvallisuustilannetta.
Financial Timesin kolumnisti Gideon Rachman kirjoittaa viimeaikaisten Ukrainan ja Liettuan tapahtumien olevan oire siitä, kuinka vaikea EU:n on esiintyä merkittävänä toimijana Eurooppaa koskevissa asioissa. EU on sivuutettu Ukrainaa koskevista neuvotteluista. Samaan aikaan Kiina on kohdistanut EU-jäsenmaa Liettuaan voimakkaita taloudellisia painostustoimia jälkimmäisen Taiwan-politiikan vuoksi. Kohdistamalla pakotteita myös liettualaisia osia käyttäviin muualla valmistettuihin tuotteisiin Kiinan toimet iskevät myös EU:n ytimessä oleviin rajat ylittäviin tuotantoketjuihin. Rachmanin mukaan kyse on EU:n uskottavuudesta, ja EU:n on löydettävä tehokkaita tapoja käyttää taloudellista valtaansa jäsenmaansa puolustamiseen.
CNN (26.1.2022): “US Navy wants to get crashed stealth fighter back -- before China can”
Pelti rytisee jälleen Etelä-Kiinan merellä. Viime syksynä Yhdysvaltain merivoimien ydinsukellusvene kolaroi “jonkin”kanssa maailman kiistellyimmällä merialueella. Tällä viikolla amerikkalainen F35-C-hävittäjä törmäsi puolestaan USS Carl Vinson -lentotukialuksen laskeutumisalustaan. Kone putosi myöhemmin mereen, mistä sitä yritetään nostaa ennen kuin häiveteknologiasta perin kiinnostuneet kiinalaiset ehtivät paikalle.
Kyseessä ei olisi ensimmäinen kerta, kun Kiina saa käsiinsä taivaalta pudonnutta amerikkalaista ilmailuteknologiaa: 1960-luvulla kiinalaiset ampuivat alas useampia taiwanilaisia U2-koneita, vuonna 1999 Kiina sai mahdollisesti Kosovossa haltuunsa serbien alas ampuman F-177 “Nighthawkin” palasia, ja vuonna 2001 kiinalaiset pääsivät tutkimaan perin pohjin Hainaniin pakkolaskun tehneen amerikkalaisen EP-3-tiedustelukoneen sielunelämää.
Yle (25.1.2022): “Länsimaat paheksuvat uiguurien sortoa, mutta myyvät Kiinalle valvontakoneiston mahdollistavaa tekniikkaa, kritisoi tietokirjailija Geoffrey Cain”
Yle esittelee Suomessa vastikään vierailleen toimittaja-kirjailija Geoffrey Cainin uutta, Xinjiangia käsittelevää teosta Totaalinen poliisivaltio – Tutkimusmatka Kiinan valvontakoneiston uumeniin, eikä se ole kevyttä luettavaa. Laajaan haastatteluaineistoon pohjautuva teos maalaa brutaalin kuvan Kiinan valvontakoneistosta, jossa uiguurien valokuvat, dna- ja ääninäytteet on tallennettu turvallisuusviranomaisten tietokantoihin, ja jossa uiguurien koteihin muuttaneet han-kiinalaiset opettavat kommunistisen puolueen mukaista arvomaailmaa. Cain kritisoi teoksessaan myös länsimaita, joiden hallitukset ovat olleet liian lepsuja Kiinan toimia kohtaan, ja joiden yritykset ovat omalta osaltaan auttaneet teknototalitaristisen masiinan pystyttämisessä. Kirjasta kirjoitti mainion jutun myös Helsingin Sanomat.
Politico (24.1.2022): “Dutch university scandal taps into fears of Chinese influence”
Hollannissa on herännyt keskustelu Kiinan vaikutushankkeista, kun Amsterdamin vapaan yliopiston (Vrije Universiteit Amsterdam) rahallista avustusta nauttineen Cross Cultural Human Rights Centre -tutkimusinstituutin toiseksi rahoittajaksi paljastui Kiinan kommunistinen puolue. Vähemmän yllättävästi esimerkiksi eräässä tutkimusinstituutin uutisessa kerrottiin, ettei Xinjiangin alueella ole havaittavissa minkään sortin etnistä syrjintää. Tapaus on ajanut hollantilaiset poliitikot vaatimaan kiinalaisten yhteyksien tarkempaa perkaamista.
LSE Ask the Experts (21.1.2022): “Does China’s dispute with Lithuania signify a shift in its broader relationship with Europe?”
London School of Economicsin kokoama asiantuntijaraati pohtii Kiinan ja Liettuan välisen diplomaattisen kärhämän vaikutuksia EU:n ja Kiinan välisiin suhteisiin. Kiista on kärjistynyt nopeasti, ja vaikka Liettua ei ole taloudellisesti erityisen riippuvainen Kiinasta, saattavat Kiinan Liettuassa toimiviin eurooppalaisiin yrityksiin isketyt pakotteet alkaa purra. Raadin yhteinen näkemys on, että Euroopan on kyettävä vastaamaan Kiinan haasteeseen, jottei Liettuasta muodostu Kiinalle positiivista ennakkotapausta taloudellisen prässäyksen toimivuudesta. EU-komissio on ilmoittanutvievänsä kiistan Maailman kauppajärjestön (WTO) ratkaistavaksi.
Vaikka Liettuan asema käy päivä päivältä tukalammaksi, on Euroopan erikoinen Taiwan-ystävien kerho kasvamaan päin, sillä myös Slovenia on ilmoittanut läheisemmästä yhteistyöstä Taiwanin kanssa. Molemmat maat ovat ilmoittaneet kauppaedustustojen perustamisesta lähitulevaisuudessa.
Helsingin Sanomat (18.1.2022): “Kiina käynnisti ulkomailla Kettujahdiksi nimetyn operaation, ja nyt jo ainakin tuhansia ihmistä on pakotettu palaamaan Kiinaan”
Kansakunnan rakennustalkoot tarvitsevat jokaista, myös niitä, joiden loppusijoituspaikka on kuritushuone. Kiina on vuodesta 2014 lähtien hakenut korruption vastaisen kampanjansa kohdehenkilöitä myös ulkomailta takaisin kotiin lukemaan tiilenpäitä. Kansalaisjärjestö Safeguard Defendersin mukaan näitä ihmisiä on ainakin 10 000, todennäköisesti huomattavasti enemmän. Tavanomaisesti maanittelu paluusta Kiinaan käy kohdehenkilön Kiinassa asuvien perheenjäsenien uhkaamisen kautta. Tiedossa on myös tapauksia, joissa Kiinaan palaajaa saatetaan käydä tervehtimässä ulkomailla tai jopa siepata takaisin emämaan hoteisiin. Viimeisimmästä esimerkkinä toimii myös vuonna 2015 Thaimaasta Kiinaan kaapattu ruotsalais-hongkongilainen Gui Minhai.
South China Morning Post (14.1.2022): “China’s Gen Z overconfident and thinks West is ‘evil’, top academic says”
Tunnettu Tsinghua-yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Yan Xuetong ilmaisee huolensa Kiinan Z-sukupolven nationalismista ja Kiinan nousuun kohdistuvasta yli-itsevarmuudesta. Noin vuoden 2000 jälkeen syntyneen sukupolven asenteita muokkaavat Yanin mukaan etenkin internetissä kiertävät salaliittoteoriat sekä nationalistiset mielipidevaikuttajat, jotka esittävät maailman vastakkainasetteluna Kiinan ja sille vihamielisten länsimaiden välillä. Yan korostaa yliopisto-opettajien vastuuta ja tarjoaa ratkaisuksi faktoja ja kriittistä ajattelua korostavaa opetusta.
Lyhyesti:
Politico (27.1.2022): Ranska isännöi EU:n ja Tyynenmeren maiden foorumia. Kiina ja Yhdysvallat ei kutsulistalla.
South China Morning Post (25.1.2022): Venäjä pitää Kiinan “luupissa” neuvotteluistaan Yhdysvaltain kanssa.
Helsingin Sanomat (25.1.2022): EU listasi eurooppalaisia vaikuttajia, jotka ovat päätyneet Venäjän ja Kiinan kätyreiksi – ex-pääministerit Paavo Lipponen ja Esko Aho listattuina Venäjä-kytkösten takia.
CNN (21.1.2022): Kiina, Iran ja Venäjä pitivät sotaharjoitukset Intian valtamerellä.
Talous
Kuumaa: Teslan Xinjiangin valloitus.
Bloomberg (27.1.2022): “China Weighs Breaking Up Evergrande to Contain Property Crisis”
Kiinteistöjätti Evergranden saaga on päättymässä yhtiön omaisuuserien myyntiin ja uudelleenjärjestelyyn, kertovat Bloomberg ja Reuters. Pekingin viranomaisille toimitetun saneerausehdotuksen mukaan Evergranden tulee myydä lähes kaikki omaisuuseränsä lukuun ottamatta yhtiön erikseen listattuja isännöintitoimintaa ja sähköautoyksikköä. Tämän jälkeen roskapankki China Cinda Asset Managementin johtama järjestelyryhmä ottaisi haltuunsa kaikki myymättä jääneet kiinteistöt.
Myynneistä saatavat tulot käytettäisiin velkojen maksuun, joskin on vielä epäselvää, joudutaanko velkoja leikkaamaan tavalla tai toisella. Isännöinti- ja sähköautoyksikköjen yhteenlaskettu arvo on noin yhdeksän miljardia dollaria ja ne saatetaan myydä erikseen myöhemmin. Evergranden vastuut ovat yhteensä 300 miljardin dollarin luokkaa, ja kymmenet tuhannet kiinalaiset ovat sijoittaneet Evergranden arvopapereihin tai ostaneet yhtiöltä asuntoja.
Yksi Evergrande velkojista on amerikkalainen Oaktree Capital, jolla on Financial Timesin mukaan kiinnelainaVeniceksi kutsuttuun suureen lomakylään Keltaisen meren rannalla. Maksukyvyttömyyden yhteydessä kohde päätyisi Oaktreen hallintaan, mikä FT:n mukaan olisi kohteen suuruuden vuoksi ikävää Pekingin päättäjienkin kannalta. Evergranden tilanteesta ja pilkkomisesta kannattaa kuunnella myös Odd Lots -podcastin tuore jakso, jossa analyytikko Travis Lundy purkaa tilannetta ja käy läpi asetelmaa viime vuonna osiksi puretun, Evergranden tavoin ylivelkaantuneen HNA Groupin kautta.
Financial Times (27.1.2022): “Brussels challenges China at WTO over block on Lithuania imports”
EU on osoittanut yhteistoimintakykyään kaupparintamalla, kun se päätyi hakemaan oikeutta Kiinan Liettuan-kauppasodalle Maailman kauppajärjestö WTO:sta. Taiwaniin ja sen Vilnan-edustuston nimikiistaan liittyvä alati paisuva riita on komission lausunnon mukaan estänyt Liettuan vientituotteet Kiinaan joulukuusta lähtien. EU:n mukaan Kiinan kauppasotatoimista on kertynyt todistusaineistoa muun muassa eurooppalaisista yhtiöistä, joita Kiina on painostanut luopumaan liettualaisista komponenteista tuotantoketjussaan. Vaikka WTO-prosessin käynnistäminen tapahtui jäsenvaltioiden yksimielisyydessä, kertovat EU-lähteet Financial Timesille, että osa jäsenmaista pitää Liettuan menettelyä Taiwanin edustustoasiassa tarpeettomana ja kauppasuhteet vaarantavana provokaationa.
Ulkopoliittiinen instituutti (25.1.2022): “Central Bank Digital Currencies and the implications for the global financial infrastructure: The transformational potential of Russia’s digital rouble and China’s digital renminbi”
Mitä Kiina ja Venäjä tavoittelevat, kun ne ovat rakentaneet digitaaliset keskuspankkivaluutat? Upin vierailevan tutkijan Maria Shaginan mukaan motiivi on erityisesti vähentää riippuvuutta dollaripohjaisesta järjestelmästä ja pienentää taloudellisten sanktioiden aiheuttamaa riskiä.
Shaginan mukaan Yhdysvaltain dollarin hegemonia-asema ei ole lyhyellä tähtäimellä uhattuna, mutta digitaaliset keskuspankkivaluutat voivat muuttaa rajat ylittävää rahaliikennettä pitkällä aikavälillä. Se heikentäisi ainakin sanktiopolitiikan mahdollisuuksia. Lisäksi Pohjois-Korean, Iranin ja Venezuelan kaltaiset Yhdysvaltain painostuksen alla olevat valtiot voisivat hyödyntää Kiinan digijuania kansainvälisissä rahasiirroissa. Oma pelottava aspektinsa autoritaaristen valtioiden kannalta on myös mahdollisuus valvoa ja hallita transaktioita digivaluutassa maan sisällä.
Bloomberg (23.1.2022): “China’s ‘Little Giants’ Are Its Latest Weapon in the U.S. Tech War”
Kiinan tukipolitiikka yrityksille ja teollisuuspyrkimykset ovat painottuneet jo jonkin aikaa isojen kuluttajateknologiajättien sijasta kovaan teknologiaan ja puolijohteisiin, mistä tässäkin kirjeessä on aiemmin puhuttu. Bloomberg esittelee artikkelissaan Kiinan teollisuus- ja tietoteknologiaministeriön (Ministry of Industry and Information Technology, MIIT) valikoimia pikkujättiläisiä, joille tarjotaan kasvualustaa.
Pikkujättiläisohjelma on ollut olemassa jo yli vuosikymmenen, mutta Made in China 2025 -ohjelman seurauksena se on noussut uudelle tasolle, ja viimeisen kolmen vuoden aikana lähes 5 000 yritystä ympäri maan on nimetty tähän Xi Jinpingin henkilökohtaisen siunauksen alla olevaan ohjelmaan. Yritysten seassa on ForwardX Roboticsin kaltaisia piilaaksolaiselta kalskahtavia nimiä sekä perinteisimpiä kiinalaisten nimeämiskäytäntöjen mukaisia yrityksiä kuten Guizhou Changtong Electric Ltd. Huomattavaa on, että yhdysvaltalaiset pääomasijoittajat seuraavat pikkujättiläisohjelmaan valittuja: esimerkiksi shenzheniläinen EcoFlow keräsi ohjelmaan pääsyn myötä 100 miljoonan juanin rahoituksen, ja rahoituskierrosta johti maineikas Piilaakson sijoitusyhtiö Sequoia.
Reuters (20.1.2022): “U.S. lawmakers call Tesla expansion in Xinjiang 'misguided'”
Autovalmistaja Tesla ilmoitti uudenvuodenaattona avaavansa autoliikkeen Urumqiin, mikä ymmärrettävistä syistä herätti nopeasti vastustusta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt Xinjiangin-liike on vastatuulessa myös Yhdysvaltain kongressissa, sillä edustajainhuoneen kahden eri kauppavaliokunnan puheenjohtajat ovat tuominneet hankkeen. Demokraatteja edustavien Bill Pascrellin ja Earl Blumenauerin mukaan Teslan liike hyödyttää Kiinan hallitusta.
Pascrell ja Blumnauer pyysivät Teslaa selvittämään, hyödyntääkö yhtiö Xinjiangissa valmistettuja tavaroita tuotteissaan tai onko sillä taloudellisia suhteita Xinjiangiin linkitettyihin yrityksiin. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden allekirjoitti joulun alla lain, joka kieltää Xinjiangissa valmistettujen tuotteiden tuonnin Yhdysvaltoihin. Teslalla on autotehdas Shanghaissa ja yhtiö aikoo kasvattaa tuotantoaan Kiinassa, sillä sen autojen myynti kasvaa maassa kovaa vauhtia. Kiinasta viedään Tesloja myös Eurooppaan.
Lyhyesti:
Bloomberg (27.1.2022): Kiina uudelleenjärjestelee elintarvikejättejään Cofcoa ja Sinograinia vahvistaakseen ruokaturvallisuutta.
Helsingin Sanomat (21.1.2022): Lauttasaaressa asuva Pengfei Zhang rikastui ja värkkää nyt metaversumia.
Helsingin Sanomat (20.1.2022): Verohallinto epäilee Radio Classicia pyörittäneen kiinalaistaustaisen GBTimes-yhtiön välttäneen yli kolmen miljoonan euron verot, ja poliisi tutkii asiaa muun muassa törkeinä veropetoksina.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (27.1.2022)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Vaihtoehtoiset loput.
Iltalehti (26.1.2022): “Kova päätös – suomalaisselostajat pois Kiinasta: ”Olosuhteet eivät ole tyydyttävät””
Pekingin talviolympialaisten televisio-oikeuksista Suomessa ja moniaalla Euroopassa vastaava Discovery on linjannut, etteivät sen selostajat ja asiantuntijat matkusta pääkallopaikalle. Myös Yhdysvalloissa kisojen näyttöoikeudet omistava NBC oli aiemmin päätynyt samaan ratkaisuun. Discovery perustelee ratkaisua esimerkiksi Kiinan poikkeavilla koronatulkinnoilla. Vaikka Discovery ei lähetä kommentaattoreita matkaan, tulee itse kuvavirta samaa kanavaa pitkin kuin ennenkin ja juontohommat hoidetaan Euroopan kamaralta käsin. Näin ollen sohvaurheilijan ei Discoveryn mukaan tarvitse olla huolissaan materiaalin määrällisestä vähenemisestä.
Selostajilla siis suu käy joka tapauksessa, toisin kuin Kiinan mäkihyppyjoukkueen ex-valmentaja Mika Kojonkoskella, jonka suun kiinalaiset ovat Ilta-Sanomien mukaan tukkineet. Viime lokakuussa liian inhimillisen valmennustyylinsä takia potkut saanut Kojonkoski sorvasi vuodenvaihteeseen asti irtisanomissopimusta kiinalaisten kanssa, ja sopimuksen myötä hänen ei parane julkisuudessa pahemmin Kiinan kokemuksiaan eritellä, jottei rahanmaksu katkea.
Selostajat saattavat pidemmän päälle huokaista helpotuksesta, kun Kiinaan ei tarvitse lähteä: ensimmäiset suomalaistunnelmat urheilijoiden saapumisesta Kiinan kamaralle kertovat kaoottisesta ja vaativasta koronavarotoimien kurimuksesta.
The Guardian (25.1.2022): “Fight Club gets a new ending in China - and the authorities win”
Petyitkö Game of Thronesin päätöskauteen kuten niin moni kohtalotoveri? Harmitukseen voisi helpottaa, jos sarjan lopetusta vilauttaisi kiinalaisille ulkomaisia sisältöjä tullaaville sensoreille. Heille näyttää nimittäin kelvanneen vaihtoehtoisen lopun kehittäminen myös juonikulultaan mestarilliseen Fight Club -elokuvaan. Tencentin suoratoistopalveluun ilmestynyt “eheytetty” versio keskeytyy juuri, kun elokuvassa siirryttäisiin kuvaamaan nyky-yhteiskunnan luhistumista ja anarkismin voittoa. Sen sijaan mustalle ruudulle ilmestyy teksti, joka ilmoittaa poliisien äkänneen anarkistien juonen ja estäneen tuhon. Raakalaismaisesti toteutettu merkitysten kääntäminen päälaelleen on herättänyt myös kiinalaiskatsojissa melkoisesti ihmetystä ja närkästystä. Tapahtuman absurdius oli myös kuivaa ruutia satiirisivusto The Onionille pistää parastaan.
Elokuvan pohjana olleen kulttikirjan kirjoittaja Chuck Palahniuk sen sijaan totesi, että kiinalaisversion loppu on itse asiassa lähempänä kirjan alkuperäistä loppua, jossa anarkistijuoni myös epäonnistuu. Lisäksi hän huomautti pöyristyneiden reaktioiden ironisuudesta, sillä hänen kirjansa ovat olleet laajalti kiellettyjä myös esimerkiksi amerikkalaiskouluissa ja -vankiloissa.
CNN (24.1.2022): “Lunar New Year is China's biggest holiday. For the third straight year, many families will be forced to spend it apart”
Wuhanin sulusta on kulunut jo yli kaksi vuotta, mutta Kiinan vuoden tärkeimpään juhlaan, kiinalaiseen uuteenvuoteen, valmistaudutaan jo kolmatta kertaa poikkeusolosuhteissa. Tiikerin vuosi vastaanotetaan 1. helmikuuta uuden normaalin hengessä, eli juhlaan tiiviisti liittyvä kotiinpaluu ei tänäkään vuonna tule monien kohdalla toteutumaan. Matkaan ei pääse lähtemään tartunta-alueilta, minkä lisäksi esimerkiksi viranomaiset Pekingissä ja Shanghaissa ovat kehottaneet ihmisiä välttämään matkaamista lomaviikon aikana. Eteläisessä Dongguanissa viranomaiset lupasivat jopa maksaa jokaiselle siirtolaistyöläiselle 500 juania, jos nämä pysyttelevät kaupungissa juhlan ajan. Viranomaiset odottavat uudenvuoden aikana noin 1,2 miljardia junamatkaa, mikä on absoluuttisesti paljon, mutta vain kolmannes vuonna 2019 tehdyistä matkoista.
Yle (21.1.2022): “Koronatartunnan saanut siirtotyöläinen nosti somekohun Kiinassa – köyhä mies etsi poikaansa pitkin Pekingiä yötä päivää”
Kiinan kaupungeissa raatavien siirtotyöläisten karu arki nousi uudella tavalla esille, kun tiedot ympäri Pekingiä yötä päivää hortoilleen miehen liikkeistä julkistettiin osana koronajäljitystä. Kiinan koronajäljitysstrategiassa tartunnan saaneiden liikkeet kahden viikon ajalta julkaistaan, jotta mahdollisesti altistuneet saataisiin testiin. Miehen harhailu yön selässä ympäri kaupunkia selittyi surullisella tarinalla: hän oli saapunut Pekingiin tekemään hanttihommia etsiäkseen kadonnutta poikaansa, joka oli työskennellyt pääkaupungissa kokkina. Miehen tarina keräsi laajalti sympatiaa sosiaalisessa mediassa ja nosti jälleen siirtotyöläisten aseman kuumaksi puheenaiheeksi kansalaisten keskuudessa.
The New York Times (19.1.2022): “‘We are Taiwanese’: China’s Growing Menace Hardens Island’s Identity”
Kiinan kovistelu Taiwaninsalmella yltyy, mutta taiwanilaisia se ajaa vain entistä kauemmas Kiinasta. Tänä päivänä taiwanilaisista yli 60 prosenttia kokee olevansa yksinomaan taiwanilaisia, kun taas kiinalaisiksi identifioituu vain kaksi prosenttia. Taiwanilaisen identiteetin kasvua ovat viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana avittaneet Taiwanin demokratisoituminen, saaren omaa historiaa painottava koulutusreformi ja sukupolvenvaihdos. Niiden myötä demokratiasta on tullut keskeinen osa nuorten identiteettiä, ja Kiina osoittaa kovenevalla autoritaarisuudellaan olevansa siitä päivä päivältä kauempana. Taiwanilaiset eivät kuitenkaan kaipaa virallista itsenäistymistä – sen vuoksi on turha kasvattaa sodan riskiä, sillä taiwanilaisille itselleen Taiwan on jo nykyisellään itsenäinen maa.
Lyhyesti:
Helsingin Sanomat (25.1.2022): Kiinassa jokainen on rikkonut sääntöjä, sillä tänään tulkitaan eilisen säännöt uuteen uskoon.
SupChina (21.1.2022): Kiinassa uuden Matrix-elokuvan boikottivaateet ovat yltyneet, kun päätähti Keanu Reevesin ilmoitettiin osallistuvan Tiibet-tukikonserttiin maaliskuussa.
Sixth Tone (21.1.2022): Kiinan kuumönkijän uusin löydös: Kuun pimeä puoli on tahmea.
Helsingin Sanomat (21.1.2022): Ministeri Kurvisen “urheiluharkinta” ja osallistuminen Pekingin olympialaisiin on kumarrus Kiinalle.
The New York Times (17.1.2022): Kiinan syntyvyys vajosi viidettä vuotta peräkkäin.
Katsele & kuuntele
Barbarians at the Gate (26.1.2022): “Sporting Superpower: China’s Olympic Dreams”
Vieraana podcastissa pitkän linjan urheilutoimittaja ja kirjailija Mark Dreyer, joka on raportoinut pitkään Kiinan urheilumaailmasta. Keskustelussa muun muassa Kiinan vuoden 2008 kesäolympialaisten merkitys, koronapandemian tuomat haasteet olympiajärjestelyissä sekä Kiinan pitkäaikainen projekti urheilun suurvalta-aseman saavuttamiseksi.
Politiikkaradio (19.1.2022): “Kiinan ennätyskasvu petaa Xin uudelleenvalintaa”
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ja vanhempi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista käsittelevät Politiikkaradion vieraina Kiinan talouskasvua, talviolympialaisten isännöintiä ja syksyn puoluekokousta.
Tapahtumat
Helsingin kiinalainen uusivuosi. Ma 31.1. klo 17.00. Virtuaalinen juhlaohjelma Helsinki-kanavalla ja tapahtuman verkkosivuilla, jääveistoksia ympäri Helsinkiä.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Muuta kiinnostavaa
Kiina-aiheisia dokumentteja Docpoint-festivaalilla. Ascension on Helsingin Sanomien mukaan koristelematon läpileikkaus Kiinan valtiovetoisesta kapitalismista. All About My Sisters puolestaan kertoo yhden lapsen politiikan vaikutuksista perhe-elämään ja Dark Red Forest kuvaa tiibetiläisten nunnien elämää. Festivaalin elokuvat katsottavissa verkossa 31.1.–6.2.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 11. helmikuuta 2022. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.