#164 – Superälyjen kylmä sota ja metallidiplomatiaa
Kilpajuoksu tekoälyn saralla kiihtyy. Trumpin tullit tarpovat tuomioistuimissa. Taiwan nimitti Suomeen metallilähettilään.
30.5.2025
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Politiikassa huomiota on herättänyt Kiinan ja Yhdysvaltojen välille kiristyvä “teknologinen kylmä sota”, jossa kilpaillaan tekoälyn herruudesta. Osiossa asiaa myös mahdollisesta lämpöisemmästä sodasta ja sekä Kiinan että Yhdysvaltojen sotilasstrategisista lähestymistavoista Taiwanin konfliktiin.
Talousosiossa käsitellään oikeusprosessiin ajautuneita Trumpin tullipäätöksiä – selvää on, että epävarmuus kauppapolitiikan ympärillä jatkuu. Kiinassa puolestaan hiotaan jo Made in China -strategian seuraavaa lukua, vaikka ylituotannon merkit kasvavat. Kehittyvät maat puolestaan maksavat nyt korkoa viime vuosikymmenen lainabuumista.
Kulttuuripuolella otsikoissa ovat taiwanilaisen metallimuusikon nimitys Taiwanin uudeksi Suomen-edustajaksi ja torahampailla varustetun pörröisen Labubu-hahmon maailmanvalloitus. Asiaa myös Kiinan poliittisesti värittyneistä historiantulkinnoista ja uudesta taiwanilaisesta tv-sarjasta, joka kertoo Kiinan hyökkäyksestä saarelle.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Teknologinen kylmä sota.
War on the Rocks (27.5.2025): "How China Could Counter U.S. Intervention in War Over Taiwan"
Kiina valmistautuu Taiwanin nujertamiseen sotilaallisin keinoin, mutta massiivinen maihinnousu tai kauppasaarto edustavat vain tunnetuimpia ja itsestäänselvimpiä työkaluja Kansan vapautusarmeijan työkalupakissa, argumentoi Yhdysvaltain maanpuolustusyliopiston Kiina-tutkija Joel Wuthnow. Wuthnown mukaan Kiinalle olisi tärkeintä estää Yhdysvaltojen väliintulo Taiwanin operaatioon. Tässä rajuinta ja riskialtteinta ääripäätä edustaa yllätyshyökkäys Yhdysvaltojen Itä-Aasian joukkoja vastaan tai fait accompli -tyyppinen yllätysisku, jossa Taiwan miehitetään ennen Yhdysvaltojen kykyä mobilisoida joukkojaan.
Todennäköisemmin Kiina voisi kuitenkin yrittää rakentaa robustin “strategisen pelotteen” esimerkiksi ydin- ja konventionaalisilla ohjuksillaan sekä kybersuorituskyvyillään, joilla Yhdysvaltain johto voitaisiin taivutella luopumaan Taiwanin puolustamisesta.
RAND (22.5.2025): "China’s Lessons from the Russia-Ukraine War"
Mitä Kiinan johtoportaassa ajatellaan Ukrainan sodasta? RAND-instituutin tuore tuhti raportti pyrkii valaisemaan aihetta tutkimalla kommunistisen puolueen ja Kansan vapautusarmeijan virallisia julkaisuja sekä Ukrainan sodasta käytyä akateemista keskustelua. Raportin mukaan Kiinan asevoimissa nähdään Venäjän hybridipelotteen pettäneen, minkä seurauksena Venäjä on ajautunut itselleen katastrofaaliseen konfliktiin. Kiinankaan ei siten tulisi luottaa mahdollisuuksiinsa kukistaa Taiwania puhtaasti epäsuorin keinoin. Raportin toinen keskeinen havainto on, että Kiina tunnistaa useita heikkouksia Yhdysvaltojen liittolaisjärjestelmässä, jota Kiinan tulisi ryhtyä aktiivisesti hajottamaan.
Foreign Affairs (20.5.2025): “The Taiwan Tightrope”
Oriana Skylar Mastro ja Brandon Yoder kääntävät Foreign Affairsin artikkelissa katseensa Yhdysvaltojen paraikaa muovautuvaan Taiwan-strategiaan. Kirjoittajien mukaan Taiwanin pelotteen ylläpito on vaarallista nuorallatanssia, jossa liian heikko tuki Taiwanille voi rohkaista Kiinaa aggressiivisempiin toimiin. Toisaalta liian näyttävät sotilaalliset panostukset saattavat säikäyttää ja provosoida Kiinan hyökkäykseen. Samaan lehteen niin ikään kynäilleen Eli Ratnerin mukaan Yhdysvaltojen olisi perustettava Itä-Aasiaan uusi, Naton kaltainen kollektiivinen liittorakenne.
Ratnerin visioima “Pacific Defense Pact” ottaisi ydinjäsenikseen Yhdysvaltojen lisäksi Japanin, Australian ja Filippiinit, jotka ovat jo sitoutuneet Kiinan vastaiseen kamppailuun, mutta liittouman ovet olisivat auki myös muille alueen valtioille. Jonnet eivät ehkä muista, mutta ideaa kokeiltiin jo käytännössä 1950-luvun epäonnistuneessa Seatossa (Southeast Asia Treaty Organization). Ratnerin mukaan kiristyvän suurvaltakilpailun dynamiikka ja aggressiivisen Kiinan uhka voisi kuitenkin mahdollistaa “Itä-Aasian Naton” tiukemman ryhmittymisen yhteisten turvallisuuspäämäärien ympärille.
The Diplomat (16.5.2025): "The China-US AI Race Enters a New (and More Dangerous) Phase"
Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kilpajuoksu tekoälyteknologian hallitsemiseksi ottaa lisää kierroksia, kirjoittaa Marina Yue Zhang The Diplomatissa. Yhdysvaltojen taannoisessa senaatin kuulemisessa amerikkalaisten teknoyritysten johtajat arvioivat Yhdysvaltojen teknologisen etumatkan kapenevan. Pian kuulemisen jälkeen Donald Trump asetti globaaleita pakotteita Huawein valmistamille siruille sekä vahvisti amerikkalaisten tekoäly-yhtiöiden asemaa Lähi-idässä alueelle suuntautuneen vierailunsa yhteydessä. Yue Zhangin mukaan maailma vaikuttaa kehittyvän kohti kilpailevia tekoälyarkkitehtuureita sekä uutta, tekoälyn sävyttämää kylmää sotaa.
Kiristyvään tekoälykilpaan otti kantaa myös Nokian geopolitiikasta ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Mikko Hautala Helsingin Sanomille kirjoittamassaan kolumnissa. Hautalan mukaan Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen teknologiakilvan ultimaattisena päämääränä siintää superäly, eli ihmisen kaltaiseen luovaan päättelyyn kykenevä tekoälyjärjestelmä, jonka uskotaan vahvistavan merkittävästi hallitsijansa taloudellisia, teknologisia ja sotilaallisia suorituskykyjä. Super- tai yleistekoälyn (artificial general intelligence) uhkasta kirjoitti myös Newsweek, joka tiivisti artikkelissaan CSET-tutkimuslaitoksen tuoreen raportin ydinasiat: tekoäly ottaa Kiinassa nopeita kehitysaskelia, ja vaikka Kiina on yhä esimerkiksi kielimallien kehityksessä yhä Yhdysvaltoja jäljessä, tutkitaan Kiinassa laajaa kirjoa muita edistyksellisiä lähestymistapoja yleisälyn kehittämiseksi.
Lyhyesti:
Yle (30.5.2025): Kiina on perustanut Kansainvälisen sovittelujärjestön Hongkongiin.
CNN (29.5.2025): Yhdysvallat peruu "aggressiivisesti" kiinalaisten opiskelijoiden viisumeita.
Bloomberg (29.5.2025): Ukraina sanoo, että kiinalaiset ovat lopettaneet dronekaupan Eurooppaan ja Ukrainaan, mutta Venäjälle kauppa käy kuumana.
Reuters (28.3.2025): Kiinan edistyneimpiä H-6-pommikoneita havaittu Etelä-Kiinan merellä.
Talous
Kuumaa: Velka-ansa laukesi.
Bloomberg (29.5.2025): “Trump’s Global Tariffs Deemed Illegal, Blocked by Trade Court”
Venkoilu tullien ympärillä ei ota loppuakseen. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vapautuksen päivä on ainakin toistaiseksi peruttu, sillä tuomioistuin katsoi päätöksessään Trumpin monet tullijulistukset laittomiksi, sillä niitä ei voi perustella taloudellisella hätätilalla. (Kyllä voi, jos Peter Navarrolta kysytään.) Esimerkiksi Kiinassa uskottavasti ehdittiin huokaista helpotuksesta, sillä se oli Trumpin tullisodan primäärikohde. Kiinan kohdalla Yhdysvallat korotteli tulleja aina 145 prosenttiin, kunnes pudotti ne 30 prosenttiin aiemmin toukokuussa saavutetussa välirauhassa.
Tuomioistuimen päätöstä seurasi kuitenkin soutaminen ja huopaaminen: kansainvälisen kaupan tuomioistuin ennätti mitätöidä liudan Trumpin kauppapoliittisia lyömäaseita, muun muassa Kiinalle, Kanadalle ja Meksikolle asetetut fentanyylitullit sekä vapautuksen päivänä ilmoitetut maailmanlaajuiset tullit. Myöhemmin samana päivänä valitustuomioistuin kuitenkin ilmoitti, että tullit jäävät vielä voimaan odottamaan oikeusprosessin lopullista päätöstä Trumpin hallinnon valitettua.
Epävarmuus tullien ympärillä ei siis näytä helpottavan. Päätyy korkein oikeus lopulta kannalle millä hyvänsä, voi Trumpin työkalupakissa olla muita tapoja lätkiä tulleja, sillä kaikkivoipa ei tuomioistuimenkaan päätös ollut. Esimerkiksi Yhdysvaltain asettamat tullit teräkselle, alumiinille ja ajoneuvoille jäivät voimaan.
Financial Times (28.5.2025): “The lessons from China’s dominance in manufacturing”
FT käy läpi Kiinan toimia ja saavutuksia maan teollisuustuotannon pönkittämiseksi Made in China 2025 -strategian nimissä. Erityisesti pääomavaltaisilla aloilla kiinalaisyritykset pystyivät haastamaan länsimaiset kilpailijansa. Ylituotanto ja tehottomat investoinnit ovat kuitenkin luoneet myös sisäisiä riskejä ja esimerkiksi sähköautopuolella vain muutama kymmenistä valmistajista on kannattava. Tällä hetkellä keskeisenä käsitteenä teollisuusstrategian jatkolle ovat uudet laadukkaat tuotantovoimat (新质生产力), joiden tukemiseksi valtio on pystyttämässä tuhannen miljardin juanin eli noin 122 miljardin euron rahaston.
Kommunistisen puolueen viskaalit valmistelevat tällä hetkellä maan seuraavaa viisivuotissuunnitelmaa, kirjoittaa South China Morning Post. Tavoitteena on edelleen vahvistaa maan teknologista omavaraisuutta, tukea talouskasvua kotimaisen kulutuksen kautta ja suojautua ulkoisilta paineilta eli esimerkiksi Yhdysvaltojen toimilta. Bloombergin mukaan valmisteilla on myös muun muassa puolijohteisiin ja teollisuustuotantoon keskittyvä päivitys Made in China 2025 -strategiaan, joskin päivityksen nimeä saatetaan pehmentää, jottei se ärsyttäisi länsimaita. Nyt laadittava viisivuotissuunnitelma julkaistaan virallisesti maaliskuussa 2026.
Lowy Institute (26.5.2025): “Peak repayment: China’s global lending”
Kiinan velka-ansasta on riittänyt monien Kiinan lainavälineiden kohdalla puhetta. Australialaisen Lowy Instituutin pysäytyskuva tältä vuodelta viestii, etteivät puheet ansasta ole olleet pelkästään Kiina-haukkojen kraakuntaa. Selvityksessä on käyty lävitse ennen kaikkea Vyö ja tie -hankkeen sateenvarjon alla myönnettyjä lainoja, joiden lyhennysvapaat ovat nyt päättyneet. 2010-luvulla kultakuumepäissään kiinalaisrahalla infraa urakoineet kehittyvät maat ovatkin löytäneet itsensä tilanteesta, jossa maksuvelvoitteita on Kiinan suuntaan paljon, uutta liikenevää lainaa tarjolla vähemmän.
Kiinalle erääntyviä lainoja on kehittyvissä maissa yhteensä 22 miljardin edestä tänä vuonna, mikä on huomattavasti enemmän kuin mitä Kiina on rahaa lainaamassa. Kiinasta on myös tullut suurlainottajan asemesta maailman suurin yksittäinen takaisinmaksujen kerääjä. Lowyn datan perusteella yli puolensataa kehittyvää maata ovat velkaa Kiinalle enemmän kuin Pariisin klubille yhteensä. Pariisin klubiin kuuluu suuri osa läntisistä lainoittajavaltioista.
Lyhyesti:
Reuters (28.5.2025): Vaikka korot laskevat, kiinalaiset säästävät mieluummin kuin kuluttavat.
Financial Times (26.5.2025): Kiina suunnittelee yhdistelevänsä maan pienempiä pankkeja.
Yle (25.5.2025): Tiktok-datakeskuksen saavan Kouvolan kiinabisnesten historia on sarja epäonnistumisia.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (28.5.2025)
Kiinan talouskehitys jatkui huhtikuussa suhteellisen ripeänä
Kiinan suorat sijoitukset Eurooppaan kasvoivat viime vuonna sähköautoinvestointien vetämänä
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Metallilähettiläs.
Sixth Tone (23.5.2025): “China’s Newest Cultural Export Is an Ugly-Cute Doll With Fangs”
Kiinalaisen kulttuuriviennin ja pehmeän vallan uusi menestystarina on suloisenkauhea Labubu-otus, jota esittävät figuurit ja oheistuotteet ovat alkaneet mennä kuumille kiville maailmalla. Häijyllä hymyllä ja torahampailla varustettu pörröinen Labubu sai alkunsa vuonna 2015 hongkongilaisen suunnittelijan kiinalaiselle Pop Mart -kauppaketjulle suunnittelemasta kuvakirjasta. Sittemmin maailmalle laajentuneet kiinalaiset lelukaupat ovat nostaneet Labubun profiilia, ja otuksia on nähty esimerkiksi Rihannan ja Dua Lipan kaltaisten maailmantähtien somisteina. Labubu onkin jälleen yksi osoitus kiinalaisen populaarikulttuurin viime vuosina kasvaneesta kansainvälisestä potentiaalista.
Radii (23.5.2025): “The Asian University Basketball League Shoots for the Next Yao Ming”
Kiinalaisen koripallolegenda Yao Mingin saappaat ovat suuret (kengänkoko 52), mutta tästä huolimatta hänelle yritetään löytää aasialaista manttelinperijää uuden yliopistoliigan avulla. Syksyllä käynnistyvä Aasian yliopistosarja, jonka taustalla puuhailee muun muassa Brooklyn Netsin omistaja Joe Tsai, kerää 12 joukkuetta Japanin, Etelä-Korean ja Kiinan eliittiyliopistoista ja pyrkii täyttämään tyhjiön, joka Aasiassa on ollut junnukoripallon ja ammattilaispelaamisen välillä. Tänä vuonna yliopistoliiga on pikemmin Hangzhoussa elokuussa pelattava turnaus, mutta ensi vuodesta alkaen yliopistojoukkueiden on määrä pelata jo täysi kausi.
The New York Times (21.5.2025): “He’s a Heavy Metal Musician, and Taiwan’s New Envoy to Finland”
Taiwan vahvisti viime viikolla, että sen seuraavaksi Suomen-edustajaksi (kuten maan lähettiläitä diplomaattisuhteiden puutteen vuoksi kutsutaan) on valittu poliitikon uransa ohella metallimuusikkona kunnostautunut Freddy Lim. Kyseessä on taiwanilaisittain korkean profiilin nimitys, sillä aktivistina ja kansanedustajana toiminut Lim on Taiwanissa myös ehta rocktähti, ja hänen Chthonic-bändinsä tunnetaan metallipiireissä kansainvälisestikin. Nimityksestä kertoneet uutiset toteavatkin, että Limin kaltainen henkilö sopii lähettilääksi metallimusiikin mekkana tunnettuun maahan.
Suomessakaan Lim ei ole tuntematon, sillä Chthonic on kiertänyt täkäläisten bändien kanssa ja suomalainen Spinefarm-levy-yhtiö on julkaissut sen levyjä. Limin nimityksestä uutisoivatkin myös kotimaiset rock- ja metallimediat, kuten Kaaoszine ja Inferno. Ne kertovat bändin taustan lisäksi myös siitä, miten Lim on profiloitunut liberaalien arvojen edustajana: hän johti aiemmin ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Taiwanin-osastoa ja ajoi kansanedustajana esimerkiksi alkuperäiskansojen ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.
Politiikka ja ihmisoikeuskysymykset näkyvät myös Chthonicin musiikissa, jossa usein folk-elementtien siivittämänä käsitellään Taiwanin vaikean autoritaarisen menneisyyden pimeitä puolia. Örinän, tuplabasarien ja särökitaroiden keinoin bändi kertoo esimerkiksi Japanin siirtomaakaudella sotaan värvätyistä alkuperäiskansojen edustajista sekä Kuomintang-diktatuurin “valkoisesta terrorista”.
The East is Read (17.5.2025): “Ge Jianxiong on ‘Chinese territory since ancient times’”
Oli sitten kyse Taiwanista tai Xinjiangista, yksi Kiinan virallisen liturgian kulmakivistä on, että tällaiset kiistanalaiset alueet ovat “kuuluneet Kiinaan jo muinaisista ajoista alkaen”. Kuten arvata saattaa, nämä historiantulkinnat ovat poliittisesti värittyneitä, ja niiden kyseenalaisuus on ainakin aiemmin tiedostettu myös kiinalaisten tutkijoiden parissa. Tunnetun kommentaattori Zichen Wangin pyörittämä The East is Read -uutiskirje tarjoaa englanninkielisen käännöksen Kiinan arvostetuimpiin kuuluvan historioitsija Ge Jianxiongin neljännesvuosisadan takaisesta kirjoituksesta, jossa hän perkaa “muinaisiin aikoihin” viittaavien narratiivien taustoja. Ge kehottaa maanmiehiään luopumaan suurta yhtenäisyyttä pönkittävistä epämääräisistä käsitteistä ja kohtaamaan nykypäivän realiteetit.
Financial Times (12.5.2025): “Taiwan TV drama to give public a visceral vision of war with China”
Viime vuonna televisiossa nähty kotimainen Konflikti-sarja herätteli suomalaisia miettimään modernia skenaariota, jossa maamme joutuu vieraan vallan hyökkäyksen kohteeksi. Taiwanilaisille on tänä kesänä tarjolla samanlainen kuvitelma sikäläisen Zero Day -sarjan kautta, jossa kuvataan fiktiivistä Kiinan kauppasaartoa ja siihen liittyvää hyökkäysuhkaa. Kyseessä on ensimmäinen Taiwanissa julkaistu realistisesti Kiinan hyökkäystä kuvaava viihdetuotanto, jonka tavoitteena on epämukavaan aiheeseen liittyvän tabun rikkominen. Aihe ei edelleenkään ole ongelmaton, sillä viime kesänä julkaistun trailerin myötä sarja aiheutti jo suuren kohun Taiwanin Kiina-mielisten tahojen parissa.
Lyhyesti:
Helsingin Sanomat (30.5.2025): Kiinalainen varjoliitäjä selvisi hengissä ajauduttuaan vahingossa yli 8,5 kilometrin korkeuteen.
MTV Uutiset (22.5.2025): Kiinan avaruusasemalta löytyi maapallolla tuntematon bakteerilaji.
Channel News Asia (22.5.2025): Tunnettu kiinalaisnäyttelijä Zhu Yuanyuan on kuollut 51-vuotiaana.
Katsele & kuuntele
Bruegel (22.5.2025): "China's presence in the Eastern Mediterranean"
Mikä on Kiinan ja Turkin välisten suhteiden tola? Entä Kiinan ja Israelin? Ajatuspaja Bruegelin podcastissa käydään läpi Kiinan poliittisia ja taloudellisia tavoitteita Kreikan, Egyptin ja muiden Välimeren itälaidan maiden kanssa.
The B1M (19.5.2025): “Why China Hated This Skyscraper”
Shanghaissa vierailleet tunnistanevat kaupungin korkeimpiin kuuluvan Shanghai World Financial Center -rakennuksen, jota on kutsuttu “pullonavaajaksi” sen yläpäässä olevan neliskulmaisen aukon takia. Kyseisen aukon oli kuitenkin alkujaan tarkoitus olla pyöreä, ja B1M-kanavan haastattelussa rakennuksen suunnitelleen arkkitehtitoimiston perustaja William Pedersen taustoittaa yllättävää kohua, jonka takia se piti suunnitella uudelleen rakennuksen ollessa jo työn alla: pyöreä aukko muistutti kiinalaisia Japanin lipusta.
The Intelligence (10.5.2025): “Inside Taiwan’s identity struggle”
The Economist -lehden The Intelligence -podcastissa lehden Kiina-kirjeenvaihtaja Alice Su paneutuu taiwanilaisen identiteetin merkitykseen ja taustoihin.
Tapahtumat
Zhang Yimou -sarja Kino Reginassa. Kiinan ns. viidennen ohjaajasukupolven kärkinimiin kuuluvan Zhang Yimoun 40-vuotiselta uralta nähdään Kino Reginan kesän teemasarjassa peräti 12 elokuvaa aina Punainen pelto -klassikosta vuoden 2020 Vain sekunti -teokseen.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 13. kesäkuuta 2025. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2025 Kiina-ilmiöt Oy