#162 – Jos et sä soita...
Kauppasodassa seurataan, kuka soittaa ensin ja kelle. Kiina liennyttää EU-suhteitaan. Nvidia tasapainottelee suurvaltojen välillä. Robotit juoksivat puolimaratonin Pekingissä.
2.5.2025
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Politiikkauutisissa päähuomion on vienyt Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen nokkapokka kauppasuhteiden korjaamisesta. Osiossa lisäksi asiaa muun muassa Kiinan tiedusteluviranomaisten yrityksistä pelotella ulkomailla asuvia kansalaisiaan, myös Suomessa, sekä Kiinan ja EU:n suhteiden orastavista liennytyksen merkeistä.
Talouden saralla Kiina hakee uutta suuntaa kauppasodan, investointien ja teknologiapolitiikan keskellä. Kerromme muun muassa Tiktokin kaavailemasta miljardihankkeesta Suomeen sekä Nvidian tasapainoilusta Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Kommunistinen puolue pyrkii puolestaan elvyttämään kotimarkkinoita ja vahvistamaan asemaansa ilmastodiplomatiassa.
Kulttuuriosiossa on tarjolla niin inhimillisiä kuin epäinhimillisiä urheilusuoritteita: Pekingissä humanoidirobotit osallistuivat puolimaratonille, kun taas yksikätisestä kipparista tuli ensimmäinen Vendée Globe -maailmanympäripurjehduksen suorittanut kiinalainen. Lisäksi asiaa kiinalaisen konekirjoituksen historiasta sekä etnisen harmonian pönkittämisestä Kiinan museoissa.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Schrödingerin neuvottelut.
CNBC (1.5.2025): “China says it’s evaluating the possibility of trade talks with the U.S.”
Liennytystä Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä kauppasodassa on odoteltu kuluneen kahden viikon ajan. Tällä hetkellä odotellaan, kuka soittaa kummalle ensin, tai onko ylipäätään soiteltu. Vapunpäivänä Kiinan kauppaministeriö kertoi arvioivansa Yhdysvaltain aloitteita, mutta piti yksipuolisten tullien poistamista keskustelujen edellytyksenä. CNBC:n mukaan kulissien takana käydään mahdollisesti jo työryhmätason keskusteluja, mutta kumpikaan ei halua näyttää julkisesti perääntyvänsä. Edessä voi olla pitkäkestoinen välirauha ilman suurempia julkisia myönnytyksiä.
Samaan aikaan propagandarintamalla tapahtuu. Kiina ei aio “polvistua” Yhdysvaltojen uhittelun alla, julistaa ulkoministeriön julkaisema tuore video. Video esittää Yhdysvallat kansainvälistä yhteisöä kiusaavana häirikkönä, ja kutsuu maailmaa vastarintaan. Video on osa laajempaa diplomaattista offensiivia, jolla Kiina pyrkii kehystämään Donald Trumpin kauppapolitiikan kaikille kollektiivisesti tuhoisana. Ulkoministeri Wang Yi toisti samankaltaisen viestin BRICS+-ryhmän kokouksessa maanantaina, minkä lisäksi kiinalaiset suurlähettiläät ovat aktivoituneet kirjoittamaan mielipidekirjoituksia paikallislehtiin erityisesti kehittyvässä maailmassa.
Kiinan uhitellessa taistelutahtoaan nähtiin Tyynenmeren toisella puolella erikoinen jankkausnäytelmä, kun Trump väitti toistuvasti keskustelleensa puhelimitse Xi Jinpingin kanssa kauppasodan ratkaisemisesta, ja että aktiiviset neuvottelut ovat käynnissä. Kiinan mukaan mitään neuvotteluja ei kuitenkaan ole käynnissä, eikä käynnisty, ennen kuin Yhdysvallat poistaa asettamansa tullit. Toki Trump ei myöskään tarkentanut, milloin tällainen puhelinkeskustelu oli käyty – viime kuussa vai viime vuosikymmenellä?
DW (1.5.2025): “China lifts sanctions on MEPs in EU 'charm offensive'”
Kiina ilmoitti keskiviikkona europarlamentaarikkoja (edellisestä meppikaartista muun muassa Heidi Hautalaa) koskeneiden vastapakotteiden poistamisesta. Eleellä Kiinan tulkitaan pyrkivän lievittämään jännitteitä Euroopan kanssa kauppasodan keskellä ja elvyttämään neljä vuotta sitten jäihin laitettua investointisopimusta. Pakotteiden purku ei kuitenkaan tarkoita suhteiden normalisointia: parlamentti aikoo jatkaa ihmisoikeusloukkausten arvostelua. Investointisopimuksen elvyttämiseen ei kuitenkaan juuri uskota – ei parlamentissa, ei komissiossa eikä asiantuntijakentässä.
Euroopan Kiina-linjaan vaikuttaa luonnollisesti myös ensi viikolla Saksassa hommat aloittava liittokansleri Friedrich Merzin hallitus, kirjoittaa Noah Barkin. Saksan Kiina-linjaa ovat pitkään hallinneet lyhytnäköiset teollisuusintressit ja pelko Kiinan vastatoimista, ja Merz on luvannut linjan selkeyttämistä, parempaa koordinointia ja vahvempaa yhteistyötä Ranskan ja Puolan kanssa. Merzin hallitusohjelmaan jäi kuitenkin myös heikkouksia, kuten vientirajoitusten löyhennykset ja epämääräisyys Huawein asemasta 5G-verkoissa.
Yle (30.4.2025): “Kiina halusi minusta vakoojan”
Yle julkaisi kuluneella viikolla useamman artikkelin Kiinan monimuotoisesta keinokavalkadista ulkomailla asuvien kansalaistensa vakoilemiseksi tai uhkailemiseksi. Otsikon jutussa perehdytään Kiinan turvallisuusviranomaisten yrityksiin värvätä ulkomailla asuvia kiinalaisia vakoojiksi. Artikkelissa haastatellaan esimerkiksi uiguuritaustaista Tursunia, joka muutti Kiinasta 2010-luvun puolivälissä ja on sittemmin saanut jatkuvasti yhteydenottoja ja ääniviestejä, joissa häntä taivutellaan antamaan tietoja paikallisen uiguuriyhteisön asioista.
Toisessa jutussa haastateltiin puolestaan Kiinasta Suomeen paennutta Niu Guangfa’ta, falun gongin harjoittajaa, joka osallistuu toistuvasti mielenosoituksiin Sibelius-monumentin läheisyydessä. Niu kertoo haastattelussa mielenosoittajiin tasaisin väliajoin kohdistuvasta häirinnästä, ja juttuun liitetyssä videossa toiminta on nähtävissä käytännössä, kun joukko kiinalaismiehiä esittää Niulle painavat mielipiteensä. Kiinan suurlähetystö kiisti jyrkästi usuttavansa ketään mielenosoittajien kimppuun, mutta Ylen ja Kansainvälinen toimittajaverkosto ICIJ:n mukaan esimerkkejä samanlaisesta toiminnasta löytyy runsaasti muualta maailmasta. Savuavan aseen löytäminen on vaikeaa, sillä Kiina hyödyntää painostuksessa kommunistiseen puolueeseen kytkeytyneitä järjestöjä sekä kohdemaiden kansalaisia.
Lopuksi Yle kirjoitti myös Kiinan yrityksistä hyödyntää kansainvälistä poliisijärjestö Interpolia kansalaistensa valvontaan ja pidättämiseen. Jutun mukaan Kiina on käyttänyt esimerkiksi Interpolin etsintäkuulutusjärjestelmää saadakseen korruptiosta epäiltyjä virkamiehiä palautetuksi takaisin Kiinaan.
Pakolaisvakoilun tematiikasta kiinnostuneiden kannattaa lukaista samaan syssyyn The Ulkopolitistin aihetta käsittelevä tuore artikkeli, jossa sivutaan myös Kiinaa.
CNN (29.4.2025): "‘Don’t come here’: Warning from the frontlines to Chinese nationals thinking of fighting for Russia"
Yksi viime kirjeen kärkiaiheista, kiinalaissotilaat Ukrainan sotatantereilla, on pysynyt otsikoissa. CNN on haastatellut artikkeliinsa Venäjän ja Ukrainan riveissä taistelleita palkkasotureita, kuten kiinalaista Michaelia, joka liittyi Venäjän riveihin ensin osana Wagner-palkkasoturiarmeijaa, ja myöhemmin suoraan Venäjän asevoimien alaisuudessa. Artikkeli tarjoaa mielenkiintoisen, kiinalaisen näkökulman Ukrainan sodan rintaman karuun todellisuuteen sekä kiinalaisten lähtijöiden motiiveihin.
The Diplomat (23.4.2025): "The Sino-Russian Alignment Stops at Arctic Trade"
Kiina ja Venäjä ovat kuvanneet suhteitaan esimerkiksi “rajattomaksi” kumppanuudeksi. Uusimman terminologian mukaan maat ovat “ystäviä ikuisesti, vihollisia ei koskaan”. The Diplomatille kirjoittavan Farrell Gregoryn mukaan yhteistyön rajoja kuitenkin koetellaan arktisella alueella, jossa Venäjä haluaa säilyttää täyden kontrollin alueen raaka-aineisiin ja kulkuväyliin. Arktiselle alueelle levittäytyvä Kiina haluaa tuskin kuitenkaan alistua esimerkiksi Venäjän tiukkoihin merenkulkusäädöksiin tai maksuihin, minkä vuoksi Kiina saattaa pyrkiä hyödyntämään kasvavaa taloudellista puristusotettaan Venäjästä saadakseen toiminnanvapautta arktisella alueella.
Foreign Affairs (22.4.2025): "The Once and Future China"
Tunnetuimpiin Kiina-historioitsijoihin lukeutuva Rana Mitter muistuttaa tuoreessa Foreign Affairsin artikkelissaan Kiinan tulevaisuuden kehityksen arvioinnin vaikeudesta. Samassa yhteydessä Mitter kuitenkin maalaa vision 2030-luvun Kiinasta, joka olisi “hillinnyt” autoritarisminsa astetta, rakentanut luottamukselliset suhteet itäaasialaisten naapuriensa kanssa ja kykenisi esiintymään houkuttelevana vaihtoehtoisena johtovaltiona kansainväliselle järjestykselle. Tämä edellyttäisi Kiinan nykyjohdon korvaamista nuoremmalla, 1990- ja 2000-lukujen vapaampaan Kiinaan tottuneella sukupolvella, joka ei luopuisi puolueen ylivallasta, mutta pehmentäisi sekä sisä- että ulkopolitiikan linjauksia, ja kykenisi aiempaa avoimempaan itsekritiikkiin. Mitterin mukaan tällainen Kiina voisi hyvin ottaa keskeisemmän maailmanpoliittisen johtoroolin ja saada kannatusta etenkin globaalin etelän keskuudesta.
Lyhyesti:
AP News (30.4.2025): Yhdysvallat ja Kiina kiistelevät chileläisestä observariosta.
BBC (30.4.2025): "Kiina-haukka" David Perdue Yhdysvaltojen Pekingin suurlähettilääksi.
The Strategist (28.4.2025): Kiina valtasi Sandy Cayn riutan Etelä-Kiinan merellä.
Talous
Kuumaa: Kolmen tonnin iPhone jää haaveeksi.
Helsingin Sanomat (1.5.2025): “Kiinalainen somejätti vahvistaa: Suomi saamassa miljardin euron datakeskuksen”
Vapun alla alkoi kantautua tietoja siitä, että kiinalaisen Bytedancen omistama Tiktok suunnittelee miljardiluokan datakeskuksen rakentamista Suomeen osana Euroopan-laajuista Clover-hankettaan. Hankkeen tarkoituksena on vakuuttaa EU-viranomaiset siitä, että täkäläisten käyttäjien data säilytetään turvallisesti ja pysyy Euroopassa. Suomessa hankkeesta ei ainakaan datakeskuspiireissä tiedetty Hesarin mukaan etukäteen. Invest in Finlandin mukaan datakeskushanke ei välttämättä tuo toivottua tuotekehitystä tai tekoälyinvestointeja Suomeen.
Norjassa Tiktokin samanlainen datakeskushanke herätti pari vuotta sitten huomiota, sillä se vei sähköt Norjan valtion sekä Patrian yhdessä omistaman Nammon tehdaslaajennukselta. Paikallinen verkkoyhtiö myönsi datakeskukselle sähköt, sillä se oli apajilla ensiksi, eikä Nammon suunniteltu tuotannonlisäys tuolloin onnistunut. Kissavideot vievät yrityksemme kasvun, tuhahti Nammon toimitusjohtaja Financial Timesille tuolloin.
Suomen-datakeskuksen sijainnista tai koosta Tiktok ei ole vielä kertonut. Datakeskusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja arvelee, että Tiktokin serverihalli voisi olla kapasiteetiltaan noin 30 megawattia eli samaa kokoluokkaa Norjaan rakennetun kanssa.
Bloomberg (1.5.2025): “Nvidia CEO Urges Trump to Change Rules for AI Chip Exports”
Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang on viime viikkoina yrittänyt tasapainotella yhtiön kotivaltion Yhdysvaltojen ja tärkeän kohdemarkkinan Kiinan välillä. Trumpin hallinto pisti pari viikkoa sitten pystyyn myyntirajoitukset Nvidian heikennettyjen H20-sirujen Kiinan-viennin osalta. Pian tämän jälkeen Huang lensi yllättäen Pekingiin, tapasi Kiinan kauppaneuvottelijoita ja kertoi, että yhteistyötä halutaan jatkaa, vaikka Yhdysvalloissa meno kovenee.
Seuraavaksi Huang kehui Trumpille yhtiönsä 500 miljardin dollarin suuruisia investointeja Yhdysvaltoihin ja yritti vedota, että Yhdysvallat uudistaisi vientisääntöjään tekoälyteknologian saralla. Nvidia ja Huang vaikuttavatkin nyt yrittävän pelata useampaa rintamaa yhtäaikaa: lobata sääntöjä lievemmiksi Washingtonissa, mutta pitää ovet auki Kiinaan, jossa kilpailu Huawein kanssa käy yhä kovemmaksi.
Kiel Institute for the World Economy (30.4.2025): “US-China trade war: serious consequences, mostly for the USA”
Liennytystä Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä kauppasodassa on odoteltu kuluneen kahden viikon ajan. Nokittelu on saavuttanut pisteen, jossa retoriikka kovenee, mutta hyötyjä on vaikea enää nähdä. Kielin taloustutkimuslaitoksen simulaatioiden mukaan uusimmat tulli- ja vastatullikierrokset voisivat supistaa Kiinan ja Yhdysvaltojen välistä kauppaa jopa 70 prosenttia. Kuluttajahintojen nousu ja tuotantoketjujen sekaannus iskevät ennen kaikkea Yhdysvaltoihin, mutta myös Kiina joutuu valmistautumaan pitkäjänteiseen välirikkoon. Euroopan unioni puolestaan jää toistaiseksi sivustakatsojaksi, joka voi jopa hyötyä tilanteesta, mikäli se ei itse sorru protektionismiin, instituutti kirjoittaa.
Zongyuan Zoe Liu kirjoittaa Foreign Affarisissa, ettei Xi Jinpingin Kiina suhtaudu kauppasotaan vain taloudellisena riskinä, vaan myös mahdollisuutena. Xi on vuosia rakentanut itsenäisempää talousstrategiaa ja valmistanut järjestelmää sietämään ulkoista painetta. Tullit ja kauppasodan uhka vahvistavat kertomusta “ulkomaailman vihamielisyydestä”, jonka varjolla keskushallinto voi legitimoida sekä taloudellisia että poliittisia linjanmuutoksia.
Trumpin suora neuvottelustrategia, jossa presidentti itse haluaa pelata pääroolia, on ristiriidassa Xi Jinpingin varautuneen ja delegoivan tyylin kanssa, Liu huomauttaa. Näin ollen korkean tason huippukokousta on vaikea järjestää ilman kasvojen menetyksen riskiä – puolin ja toisin.
Kiina panostaa nyt kotimarkkinoihin, teknologiseen omavaraisuuteen ja kauppakumppaneiden hajauttamiseen. Suhteita syvennetään muun muassa ASEAN-maihin, Persianlahden valtioihin ja Eurooppaan. Rhodium Groupin mukaan toimitusketjut ovat valuneet Kiinasta ennen kaikkea Kaakkois-Aasiaan, mikä on tehnyt niistä vaikeasti jäljitettäviä mutta samalla altistanut koko alueen Trumpin tullipolitiikan oikuille. Esimerkiksi Vietnam on jo reagoinut tulliuhkaan lupaamalla muun muassa ostaa jenkkien puolustusteollisuuden tuotteita.
Reuters (29.4.2025): “New Tata plant starts iPhone production, Foxconn close behind as Apple looks to India, sources say”
Kauppasodan temmellyksessä Apple pyrkii siirtämään Yhdysvaltoihin vietävien iPhone-puhelinten kokoonpanon Intiaan. Kiinalainen monialayhtiö Tata on Reutersin lähteiden mukaan alkanut kasata vanhempia puhelinmalleja Etelä-Intiassa, ja taiwanilainen Foxconn on käynnistämässä kokoonpanolinjaa Bengalurussa. Trumpin hallinnon haaveet amerikkalaisvalmisteisesta iPhonesta käyvät toteen, sillä asiantuntijoiden arvion mukaan täysin jenkki-iPhonelle tulisi todennäköisesti hintaa rapiat 3 500 dollaria.
BOFIT (28.4.2025): “BOFIT Forecast for China 2025–2027”
Kauppasodan keskellä Pekingin päättäjillä riittää pähkäiltävää kotimaan kamarallakin, sillä maan talouden todellinen kasvu jäänee lähivuosina alle neljään prosentin vuodessa, arvioi Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen tuore ennuste. Todennäköisesti kasvu hidastuu 3,5 prosenttiin ensi vuonna ja kolmeen prosenttiin vuonna 2027, vaikka viralliset luvut olisivatkin viiden prosentin tienoolla.
Samalla kauppasota pakottaa Kiinan lisäämään julkisia menojaan ja kasvattamaan alijäämäänsä taloutensa tukemiseksi. Elvytyksen tehokkuus on kuitenkin kyseenalaista, sillä monella sektorilla kapasiteetti ylittää kysynnän jo nyt, ja tuottajahinnat laskevat. Kotitalouksien kulutusta tukevat toimet ovat puolestaan toistaiseksi vaatimattomia eikä niillä arvioida olevan pitkäkestoista kasvua vauhdittavaa vaikutusta. Tuttu tarina siis: rakenteellisia uudistuksia kaivattaisiin, mutta tällä hetkellä kasvutoimet rakentuvat velalle.
Bloomberg (28.4.2025): “Trump’s Missing Climate Invite Makes US Look Even More Isolated”
Kiina ottaa ilmastodiplomatiassa tilaa haltuun samalla, kun Yhdysvallat jättäytyi tämän vuoden YK:n ilmastokokouksen suunnittelutapaamisesta pois. Xi Jinping lupasi videopuhelussa valtionpäämiehille, että Kiinan uusi päästövähennyssitoumus kattaa koko maan talouden ja kaikki kasvihuonekaasut vuoteen 2035 mennessä. Videopuhelu oli Xin ensimmäinen kansainvälinen ilmastoesiintyminen sitten vuoden 2021.
Toisaalta Kiina on pahasti jäljessä ilmastositoutumisensa toteuttamisessa, sillä energiankulutuksen nopean kasvun vuoksi talouden niin kutsuttu hiili-intensiteetti laski vuosikymmenen alkupuoliskolla vain vajaat kahdeksan prosenttia, vaikka tavoite oli 18. Hiilellä on edelleen merkittävä asema maan sähköjärjestelmässä, mikä on jarruttanut kehitystä. Kiinan ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija Lauri Myllyvirran mukaan Kiinan tulisi asettaa aiempaa jyrkempiä päästötavoitteita ja pitää niistä myös kiinni, jos se aikoo lunastaa Pariisin sopimuksen mukaiset lupauksensa.
Toistaiseksi Kiina jatkaa kotimaisessa energiapolitiikassaan kahta eri polkua yhtäaikaa, sillä se investoi vahvasti ydinvoimaan ja uusiutuviin energianlähteisiin mutta jatkaa massiivisten hiilivoimaloiden rakentamista. Kiina hyväksyi tällä viikolla kymmenen uuden ydinreaktorin rakennusluvat ja maassa on tällä hetkellä rakenteilla 30 ydinreaktoria. Maaliskuussa tuuli- ja aurinkovoiman tuotantokapasiteetti puolestaan ylitti ensi kertaa fossiilisten kapasiteetin, mutta uusiutuvien osuus sähköntuotannosta jäi 22,5 prosenttiin, sillä sähkönsiirtoyhtiöt Kiinassa priorisoivat edelleen fossiilisia voimaloita.
Kesäkuusta alkaen uudet aurinko- ja tuulivoimahankkeet Kiinassa siirtyvät markkinaehtoiseen hinnoittelumalliin, mikä voi tehdä uusiutuvista aiempaa halvemman mutta sijoittajille epävarmemman vaihtoehdon. Siirtymä näkyy jo nyt rakentamispiikkinä ennen sääntöjen muuttumista, kirjoittaa Myllyvirta.
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Robottimaraton ja yksikätinen yksinpurjehdus.
CNN (21.4.2025): “Chinese robots ran against humans in the world’s first humanoid half-marathon. They lost by a mile.”
Pekingissä järjestettiin viime kuussa puolimaraton, jolle osallistui ihmisten lisäksi yli 20 humanoidirobottia. Eri kokoiset ja tyyppiset robotit edustivat eri yrityksiä ja yliopistoja, ja vaikka saavutus oli teknisesti kunnioitettava, jäivät ne kuitenkin vielä selvästi ihmisjuoksijoiden vauhdista. Nopeiten eli kahdessa tunnissa ja 40 minuutissa maaliin suoriutui Beijing Humanoid Robot Innovation Centerin robotti, jonka suoritus jäi lähes kaksi tuntia puolimaratonin maailmanennätyksestä.
Robotit juoksivat 21 kilometrin lenkin ihmisistä erotetulla kaistalla, ja siinä missä ihmisille sallitaan kisan aikana nestetankkaus, roboteille sai vaihtaa akkuja. Ihmisistä poiketen robottiyksilöitä sai myös vaihtaa uusiin kisan aikana. Helsingin Sanomien jutusta löytyy runsaasti kuvamateriaalia tapahtumasta.
Sixth Tone (21.4.2025): “Sail of the Century: One-Armed Skipper’s Global Odyssey”
Roboteilta onnistuu ehkä puolimaraton, mutta yksinpurjehdus maailman ympäri lienee yhä vain ihmisten heiniä. 35-vuotias kiinalainen Xu Jingkun teki tällä saralla historiaa aiemmin tänä vuonna, kun hänestä tuli ensimmäinen Vendée Globe -maailmanympäripurjehduksen suorittanut kiinalainen. Saavutuksen merkitystä lisää se, että Xulla on vain yksi käsi – hän menetti toisen kätensä ilotuliteonnettomuudessa 12-vuotiaana.
Xu ei antanut tämän häiritä, vaan aloitti purjehduksen 14-vuotiaana ja alkoi haaveilla maailman ympäri purjehtimisesta osallistuttuaan Pekingin vuoden 2008 paralympialaisiin. 99 päivää kestänyt purjehdusurakka sai paljon huomiota Kiinassa, ja Xu toivookin voivansa innostaa maan nuoria purjehtimaan ja tavoittelemaan unelmiaan.
China Books Review (17.4.2025): “The Race to Type in Chinese”
China Books Reviewin arvosteluesseessä kirjailija Jonathan Chatwin pohtii kiinalaisen konekirjoituksen historiaa Thomas S. Mullaneyn aihetta käsittelevien kirjojen The Chinese Typewriter ja The Chinese Computer kautta. Mullaney paneutuu kirjoissaan siihen, miten kiinalaiset kirjoitusmerkit saatiin aikanaan toimimaan aakkosjärjestelmän pohjalle rakennetun modernin teknologian kanssa. Keskeinen ongelma oli, miten kiinalaista kirjoitusta voitaisiin tuottaa 1800-luvun jälkipuoliskolla yleistyneillä kirjoituskoneilla sekä vuosisata myöhemmin kotitietokoneilla. Pulmaan kehiteltiin useita ratkaisuja, mutta onnistunein oli menetelmä, jossa näppäinkomennoilla haetaan merkkejä, ja sitten valitaan haluttu merkki näkyviin tulevasta luettelosta. Sama perusmenetelmä on käytössä tänäkin päivänä.
South China Morning Post (19.4.2025): “China’s museums get new mission: promote ethnic unity, counter ‘wrong historical views’”
Pekingissä järjestettiin viime kuussa museonjohtajille suunnattu kansallinen koulutustapahtuma, jossa Kiinan etnisten asioiden komission johtaja Pan Yue kertoi, miten museoiden tulisi varjella maan etnistä harmoniaa. Museoiden pitäisi torjua kaikki sellaiset “väärät historialliset näkemykset”, jotka pyrkivät luomaan vastakkainasetteluja han-kiinalaisen kansan ja Kiinan etnisten vähemmistöjen välille. Lisäksi museoiden pitäisi kytkeä kaikki esineet ja narratiivit “moninaisen mutta yhtenäisen” kiinalaisen kansakunnan yleiseen kehitykseen. Täten esimerkiksi Keski-Aasian paimentolaiskansat sekä Xinjiangin uiguurit ovat kuuluneet kiinalaiseen kulttuuripiiriin “muinaisista ajoista alkaen”.
Lyhyesti:
Helsingin Sanomat (27.4.2025): Norjalaisurheilijat pakkasivat omat ruoat Kiinaan, koska paikallisen lihan pelätään sisältävän dopinglistalla olevia aineita.
Yle (25.4.2025): Maailman korkein hylätty rakennus saa uuden mahdollisuuden Kiinassa.
Helsingin Sanomat (25.4.2025): Ensi kertaa suomeksi ilmestynyt hongkongilainen kirjaklassikko on nyt yllättävän ajankohtainen.
BBC (24.4.2025): Kiina antoi Yhdysvalloille pääsyn Kuusta tuomiinsa näytteisiin maiden jännitteisistä suhteista huolimatta.
Helsingin Sanomat (24.4.2025): Joutsassa uiskenteli harvinainen mandariinisorsa.
BBC (22.4.2025): Kiina teloitti miehen, joka puukotti viime vuonna japanilaisen koulupojan.
Katsele & kuuntele
Aeon (1.5.2025): “When East met West in the images of an overlooked, original photographer”
Aeonin videoesseessä tutustutaan hongkongilaisen valokuvaaja Tseng Kwong Chin (1950–1990) tuotantoon. Tseng vaikutti Yhdysvalloissa 70- ja 80-luvuilla Andy Warholin kaltaisten aikalaisten rinnalla, ja hänet tunnetaan parhaiten Kiinan ja Yhdysvaltojen avautuvien suhteiden kontekstiin ajoittuvasta East Meets West -valokuvasarjasta, jossa hän poseeraa Mao-takissa amerikkalaisten nähtävyyksien edustalla.
Sinica Podcast (29.4.2025): “The EU-China Relationship in the Age of Trumpian Disruption, with Finbarr Bermingham of the SCMP”
EU:n ja Kiinan välisistä suhteista South China Morning Postille raportoiva irlantilaistoimittaja Finbarr Bermingham käy Kaiser Kuon vieraana läpi Euroopan mahdollisia vaihtoehtoja tasapainotella Kiinan ja Yhdysvaltain välissä. Keskustelussa käydään läpi myös arvopohjaisen diplomatian ja ihmisoikeuspolitiikan jäämistä taka-alalle Euroopassa (helou, arvopohjainen realismi) ja ikuisuusongelmaa siitä, miten Bryssel yrittää tasapainoilla kansallisten intressien ja unionin yhteisen Kiina-politiikan välillä.
ChinaTalk (28.4.2025): “Allied Scale: Net Assessment with Rush Doshi”
Hiljattain mittavan artikkelin Foreign Affairsissa julkaissut ja Joe Bidenin halllinnossa Kiina-diplomatiaa koordinoinut Rush Doshi on ChinaTalkin vieraana. Laaja-alaisessa keskustelussa käydään läpi Yhdysvaltain Kiina-strategiaa ja sen taustaolettamuksia molempien osapuolten vahvuuksista ja heikkouksista. Lisäksi käydään läpi muun muassa liittolaisverkostojen merkitystä sekä Kiinalle että Yhdysvalloille.
Yle Ulkolinja (21.2.2025): "Kiina, USA ja Xi Jinping"
Xi Jinping nousi Kiinan johtoon vuonna 2012. Sen jälkeen hän on keskittänyt valtaa itselleen ja muokannut maan lakeja niin, että hän voi jatkaa Kiinan johdossa kuolemaansa saakka. Kuka on Maon kaltaiseksi hallitsijaksi luonnehdittu Xi? Entä millainen on hänen visionsa Kiinan tulevaisuudesta, ja sen maailmanlaajuiset seuraukset? Frontlinen kaksiosainen dokumenttisarja pureutuu näihin kysymyksiin.
Tapahtumat
Keskustelutilaisuus: Itä-Aasian kirjalliset perinteet. 10.5.2025, 14:00, Keskustakirjasto Oodi, Helsinki.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 16.5.2025. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2025 Kiina-ilmiöt Oy