#160 – Tullit, tubettajatuttavuus ja Tiktok-takaraja
Pete Hegseth matkusti Aasiaan. Trump kertoi tulleista ja Kiina vastatulleista. Tiktokin myynnin takaraja häämöttää. Euroopassa pohditaan teknologiasiirtojen edellyttämistä Kiinalta.
4.4.2025
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Politiikassa huomiota on herättänyt Yhdysvaltojen puolustusministeri Pete Hegsethin ensimmäinen matka Aasiaan. Filippiineillä ja Japanissa vieraillut Hegseth vannoi Yhdysvaltojen vahvistavan alueellisia liittoumiaan ja torjuvan “aggressiivisen Kiinan” uhkaa. Hegsethin vierailun lisäksi asiaa EU:n Kiina-suhteesta sekä Yhdysvaltojen uudesta hunaja-ansa-agendasta.
Talousuutisten keskiössä on tietenkin kauppasota ja Donald Trumpin torstaina ilmoittamat tullit, joihin Kiina lupasi vastaavansa. Huomenna lauantaina häämöttävä Tiktokin myyntitakaraja myös nivoutuu kauppasotaan – Trumpin mukaan tullit ovat neuvotteluväline kaupan hieronnassa. Euroopassa puolestaan pohditaan, voisiko EU vaatia kiinalaisilta sähköautoyhtiöiltä teknologiansiirtoa.
Kulttuurin ja ilmiöiden saralla kerrotaan Kiinan kaksijakoisesta roolista Kaakkois-Aasian maanjäristyksen jälkimainigeissa, minkä lisäksi asiaa Kiinan alhaisesta syntyvyydestä, huonosta jalkapallomenestyksestä, ilmastotoimien riittämättömyydestä ja amerikkalaisen somejulkkiksen Kiinan-kiertueesta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Hunaja-ansa-aloite.
AP News (3.4.2025): "US bans government personnel in China from romantic or sexual relations with Chinese citizens"
Yhdysvallat kieltää valtionhallinnossa työskenteleviltä sekä kaikilta salaisen tiedon käsittelyoikeuksia omaavilta alihankkijoilta “romanttiset tai seksuaaliset suhteet” Kiinan kansalaisten kanssa. Linjauksen nuiji jo tammikuun puolella pöytään Yhdysvaltain Pekingin-suurlähettiläs Nicholas Burns juuri ennen poistumistaan Kiinasta. Päätös koskee kuitenkin vain Kiinassa (esim. Yhdysvaltojen suurlähetystössä ja konsulaateissa) työskentelevää henkilöstöä, joten Kiinan ulkopuolella valtion virkamiesten romanssit kiinalaisten kanssa saavat jatkua entiseen malliin.
Myöskään olemassa olevia suhteita ulkoministeriö ei suoraan pakota lopettamaan, mutta edellyttää “poikkeusluvan” anomista. Tiukan linjauksen taustalla lienee pelko Kiinan tiedustelupalveluiden virttämistä “hunaja-ansoista”, eli romanttissävytteisten kohtaamisten hyödyntämisestä henkilötiedustelussa. AP:n mukaan samanlainen linjaus oli kylmän sodan aikana voimassa myös Yhdysvaltojen Neuvostoliittoon lähettämille diplomaateille.
Yle (2.4.2025): “Analyysi: Trump on työntänyt EU:ta ja Kiinaa lähemmäs toisiaan, mutta ystävyyden tiellä on ainakin kaksi asiaa”
Kiinan ja Euroopan välisiin suhteisiin vaikuttaa parhaillaan puhaltavan kevyt liennytyksen henkäys, jonka taustalta paljastuu presidentti Donald Trumpin ailahteleva ulkopolitiikka. Ylen mukaan pehmeämpi linja on näkynyt esimerkiksi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin lausunnoissa, ja Suomessa muun muassa kansanedustaja Tytti Tuppuraisen kommentissa, jonka mukaan Kiinan ja Euroopan taloudellinen yhteistyö “tukee Eurooppaa” ja voi parhaimmillaan eristää Kiinaa ja Venäjää toisistaan. Trumpin toinen tuleminen ei ole kuitenkaan poistanut Euroopan ja Kiinan välisiä kipukohtia (mm. kaupan epäsuhtaa sekä Kiinan ja Venäjän sydämellisiä suhteita), joiden vuoksi syvempi liennytys on epätodennäköinen.
Eurooppa vaikuttaa ajautuvan sivuun maailmanpolitiikan suurista päätöksistä myös Tyynenmeren suunnalla. Ylen aiemmin haastattelema Upin tutkimusprofessori Mikael Mattlin piti mahdollisena, että Yhdysvallat voisi sopia Kiinan kanssa jonkinlaisen “diilin” Taiwanin kuulumisesta Kiinan etupiiriin. Etupiiriajattelun paluu ei olisi Euroopalle (varsinkaan Suomelle) hyvä juttu, minkä vuoksi Mattlin toivoo Euroopan kehittävän Kiina-suhdettaan sopivien ja toimiviksi havaittujen yhteistyöalueiden kautta.
Euroopan kauppapolitiikkalinjauksia Kiinan suhteen pohtii myös SCMP:n Brysselin-kirjeenvaihtaja Finbarr Bermingham, joka jatkaa Institut Montaignelle kirjoittaneen François Godement’n pohdintoja. Voisiko EU vaatia Kiinalta akkuteknologian ja sähköautojen suhteen yhteisyrityksiä ja teknologiasiirtoja, kuten Deng Xiaoping aikoinaan edellytti vastaavia menettelyitä Euroopalta?
Kiinan suostuminen niihin ei ainakaan heti häämötä näköpiirissä, Bermingham kirjoittaa. Kiina on esimerkiksi jo estänyt sähköautoyhtiö BYD:n investoinnin Meksikoon, peläten teknologiansa valuvan Yhdysvaltoihin. Taustalla kummittelee myös mahdollisuus, että jos yhteistyötä ei synny, Eurooppa saattaa tarttua protektionismiin ja rakentaa omia tukijärjestelmiään – aivan kuten Kiina teki 45 vuotta sitten. EU:n kauppakomissaari Maroš Šefčovič vieraili viime viikolla Pekingissä ja tapasi kauppaministeri Wang Wentaon ja varapääministeri He Lifengin. Keskustelun aiheena olivat kaupan tasapuoliset toimintaedellytykset, mutta paljoa muuta ei julkisuuteen tapaamisista kerrottu. Huhtikuun aikana Pekingiin kauppasuhteita hieromaan matkustaa eurooppalaispampuista ainakin Espanjan pääministeri Pedro Sanchez.
The New York Times (30.3.2025): “Hegseth Pledges to Step Up Military Cooperation With Japan”
Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth teki viikonloppuna ensimmäisen virallisen Aasian kierroksensa. Hegseth aloitti matkansa suuntaamalla Havaijin ja Guamin kautta Filippiineille, jossa hän vannoi Trumpin siirtävän Yhdysvaltojen ulkopolitiikan painopisteen “ennennäkemättömällä tavalla” Tyynenmeren alueelle. Hegseth lupasi Yhdysvaltojen myös lisäävän niin sanotusti “rautaa rajalle”, ja siirtävänsä Filippiineille mm. meritorjuntaohjuksia tulevien sotaharjoitusten ajaksi. Filippiineiltä puolustusministerin Aasian kierros jatkui Tokioon, jossa Hegseth vakuutteli Yhdysvaltojen ja Japanin turvallisuusyhteistyön tiivistyvän, ja että maat seisovat jämerinä “kommunistisen Kiinan aggressiivisten ja painostavien toimien edessä”. Vaikka transatlanttinen akseli Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä vaikuttaakin olevan vastatuulessa, tuntuu Yhdysvallat hellivän “indopasifisia” kumppaneitaan – ainakin toistaiseksi.
Foreign Affairs (27.3.2025): “China Sees Opportunity in Trump’s Upheaval”
CSIS:n Kiina-tutkija ja Pekingology-podcastin tuottaja Jude Blanchette arvioi artikkelissaan Kiinan ulkopolitiikan näkymiä Trumpin toisella kaudella. Blanchetten mukaan seuraavat neljä vuotta voivat tarjota Kiinalle joitain mahdollisuuksia suhteiden parantamiseen sekä Euroopan että Yhdysvaltojen kanssa (jälkimmäisen kanssa jopa suurella diilillä), mutta todennäköisimmät voittonsa kiinalainen diplomatia tulee saavuttamaan globaalissa etelässä: Afrikassa, Etelä-Amerikassa sekä Kiinan aasialaisessa naapurustossa, joita Trumpin hallinto hyljeksii. Tietyltä osin Blanchetten teksti liittyy siten kirjeessämme jo useaan otteeseen toistettujen argumenttien joukkoon, jonka mukaan Trumpin valtakausi tarjoaa Kiinalle hyviä pelinpaikkoja vaikutusvaltansa vahvistamiseksi.
Naval News (25.3.2025): “Stairway To Taiwan – The Chinese Amphibious Bridging System”
Kiinan asevoimille on tiettävästi asetettu tavoitteeksi rakentaa kapasiteetti Taiwanin miehittämiseksi vuoteen 2027 mennessä. Vaikka aikaraja ei viittaa offensiivin käynnistämiseen, tuntuu Kiina kehittävän miehitysoperaatioon vaadittavia suorituskykyjä nopealla vauhdilla. Naval News valistaa artikkelissaan katseensa Kiinan merivoimien kehittämiin maihinnoususiltoihin (amphibious bridging system), joilla asevoimien raskasta kalustoa voidaan siirtää kuljetusaluksista maihin tukeutumatta varsinaisiin satamiin.
Käytännössä maihinnoususillat ajavat rannikon läheisyyteen ja pureutuvat jättimäisillä jaloillaan merenpohjaan, minkä jälkeen kuljetusalukset voivat telakoitua niihin ja siirtää kalustonsa siltoja pitkin maalle. Naval Newsin mukaan maihinnoususillat tulisivat tuskin käyttöön maihinnousun ensimmäisessä aallossa, vaan auttaisivat toimittamaan lisäjoukkoja, kun jonkinlainen sillanpääasema Taiwaniin olisi jo saavutettu.
Lyhyesti:
Reuters (3.4.2025): Yhdysvaltojen ja Kiinan asevoimien edustajat keskustelivat Shanghaissa.
CNN (2.4.2025): Kiina järjesti kovapanosammunnat Taiwanin lähistöllä.
BBC (2.4.2025): Kuusi australialaista yliopistoa laittoi lapun Kungfutse-instituuttiensa luukuille.
The Guardian (27.3.2025): Taiwanissa vangittiin vakoilusta epäiltyjä sotilaita.
Talous
Kuumaa: Tiktok-dedis.
Bloomberg (4.4.2025): “China Imposes 34% Tariffs on All US Imports as Retaliation”
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti Yhdysvallat keskiviikkona taloudellisesti itsenäiseksi, ja globaalia kauppasotaahan se tietää. Kuten mediat laajasti noteerasivat, Yhdysvallat asetti tullinsa mielivaltaisesti kullekin maalle kauppa-alijäämästä ja tuonnin arvosta saadun osamäärän perusteella.
Tässä mekaanisessa laskutavassa Kiinalle ja usealle muulle Aasian maalle arpaonni oli synkin. Kiinalle lätkäistiin 34 prosentin tullit aiempien päälle, mikä tarkoittaa, että vastavuoroisten tullien voimaan tullessa 9. huhtikuuta Kiina pulittaa Yhdysvaltain-viennistään 54 prosentin tullit. Trump pääsee tällä jo likelle 60 prosentin tulleja, joita hän presidenttikampanjansa aikana Kiinalle lupasi asettaa.
Vähällä ei päässyt kauppasodan viime tyrskyissä hyvin selvinnyt Vietnam, noteeraa Helsingin Sanomat – tulliarvonnassa Vietnamin lukema oli 46 prosenttia. Siispä kiinalaistavaran kierrättäminen Vietnamin tai Meksikon kautta ei sekään auta. Kiinan kauppaministeriö suorastaan komensi Yhdysvaltoja välittömästi luopumaan asettamistaan tulleista. Kiina oli jo etukäteen ilmoittanut vastaavansa tulleihin yllättävien yhteistyökumppaneiden – Japanin ja Etelä-Korean – kanssa. Perjantaina Kiinan valtiollinen uutistoimisto Xinhua kertoikin asettavansa kaikille amerikkalaistuotteille 34 prosentin tuontitullit huhtikuun 10. päivästä alkaen.
Financial Times (4.4.2025): “Donald Trump floats China tariff relief in exchange for TikTok sale approval”
Bytedancen omistaman Tiktok-videosovelluksen löysä hirsi Yhdysvalloissa on viimein – ilman uutta presidentillistä interventiota – tulossa tiensä päähän huomenna lauantaina. Bytedance sai presidentti Donald Trumpilta 75 päivää armonaikaa etsiä Tiktokin Yhdysvaltain-toiminnoille ei-kiinalainen omistaja tai sovellusta uhkaa sulkeminen.
The Guardianin mukaan Tiktokia kärkkyvät ainakin teknologiayhtiö Oracle, varainhoitoyhtiö Blackstone, pääomasijoittaja Andreessen Horowitz ja monialayhtiö Amazon. Myös Tiktokia jo nykyään omistavat sijoittajat, kuten KKR, säilyttäisivät omistuksensa, ja Bytedance säilyisi vähemmistöomistajana. Trump on viikon kuluessa esiintynyt varmana siitä, että Tiktok-kauppa saadaan viimeisteltyä ennen lauantain takarajaa ja 170 miljoonaa amerikkalaista saa jatkossakin turruttaa itsensä Tiktok-algoritmien parissa. Viimeisimpien mediatietojen mukaan Trump kytkee kauppaneuvotteluihin myös tullimaksut.
Carnegie China (27.3.2025): “Chinese Banks Are Told to Expand Consumer Lending”
Kotimaisen kysynnän heikkoutta on pidetty Kiinan talouskasvun murheenkryyninä, ja sen piristäminen nostettiin maaliskuun kaksoiskokouksessa maan talouspolitiikan ytimeen. Pankkeja painostetaankin nyt madaltamaan lainakorkoja ja keventämään ehtoja, jotta setelit vedettäisiin patjan alta ja saataisiin kiertämään torikaupoilla, kirjoittaa professori Michael Pettis.
Kulutusluottojen lisääminen voi tuottaa lyhytaikaista piristystä mutta ei kuitenkaan ratkaise Kiinan pitkäaikaisempaa ongelmaa, joka on kotitalouksien heikko tulotaso suhteessa BKT:hen. Ilman rakenteellisempia tulojen uudelleenjakoja kulutusbuumi perustuu lähinnä velan kasvattamiseen. Lisäksi osa uusista kulutusluotoista päätyy todennäköisesti pörssikeinotteluun – näin kun nähtiin myös vuonna 2015, Pettis arvioi.
Lyhyesti:
Reuters (3.4.2025): Intel ja TSMC sopivat alustavasti yhteisyrityksestä Yhdysvaltain sirutehtaiden pyörittämistä varten.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (3.4.2025)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Kiina auttaa – tai sitten ei.
Reuters (3.4.2025): “With US absent, China steps in for earthquake-hit Myanmar”
Kiina on ottanut aktiivisen auttajan roolin Myanmarissa, jota ravisteli viikko sitten tuhansia kuolonuhreja vaatinut maanjäristys. Kiina on tähän mennessä luvannut yli 100 miljoonan yuanin (n. 12 miljoonan euron) edestä avustustarpeita ja lähettänyt yli 600 avustustyöntekijää järistysalueelle. Männävuosina kernaasti apuaan tarjonnut mutta hiljattain maailmannäyttämöltä vetäytynyt Yhdysvallat on sen sijaan lähettänyt vain kolmen hengen avustustiimin ja pari miljoonaa dollaria. Täten myös katrastrofiapu näyttää muodostuvan osa-alueeksi, jolla Kiina astuu ilolla täyttämään Yhdysvaltain jättämää tyhjiötä.
Maanjäristys ei silti ole tuonut Kiinalle pelkkää positiivista huomiota. Myanmarin naapurimaa Thaimaan pääkaupunki Bangkokissa järistys sai rakenteilla olevan 30-kerroksisen pilvenpiirtäjän sortumaan. Kyseinen tornitalo oli ainoa Bangkokissa sortunut rakennus, mikä on herättänyt kysymyksiä sitä rakentaneen kiinalaisen urakoitsijan toimintatavoista. Kiinassa median ja somen jutut rakennuksen sortumisesta poistettiin sukkelaan, kun taas Thaimaassa viranomaiset pidättivät neljä kiinalaista, jotka yrittivät viedä asiakirjoja rakennusalueelta. Tapaus muistuttaa korruptoituneiden kiinalaisfirmojen kyhäämistä “tofurakennuksista”, joiden sortumiset aiheuttivat kohun Kiinaan vuonna 2008 iskeneen maanjäristyksen jälkeen.
Kiinan on otaksuttu pistävän pystyyn avustushankkeita, jotka korvaisivat Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto USAIDin hankkeet. Maaliskuun lopulla Bloomberg kertoi Kiinan pistäneen pystyyn humanitaarisia hankkeita muun muassa Kambodžassa, Ruandassa ja Nepalissa.
Project Syndicate (28.3.2025): “Why China’s Marriage Crisis Matters”
Kuten uutiskirjeessämmekin on viime vuosina useampaan otteeseen todettu, Kiinaan ei synny tarpeeksi lapsia. Tänä vuonna syntyvyyden arvioidaan laskevan entisestään, ja negatiivinen kehitys on viime vuosina ollut niin nopeaa, että aiemmin tässä kuussa pääministeri Li Qiang ilmoitti jälleen uusista toimista tilanteen korjaamiseksi. Project Syndicatelle kirjoittavan tutkija Yi Fuxianin mukaan syntyvyyskriisin aiheuttaa avioliittokriisi: kiinalaiset eivät enää avioidu entiseen tapaan. Taustalla vaikuttaa yhdistelmä yhden lapsen politiikan ja kungfutselaisuuden perintöä: kun lapsia sai vain yhden, tyttöjä abortoitiin poikia enemmän, jolloin miehille ei jäänyt tarpeeksi vaimoja, ja tyttölastenkin kohdalla koulutus oli avioitumista tärkeämpää. Helppoja ratkaisuja pulmaan ei ole näköpiirissä.
Kiinalaisten ihmissuhdedynamiikka on viime vuosina ollut yleisemminkin modernisaation aiheuttamassa murroksessa. Helsingin Sanomat kertoo uudenlaisesta “kumppanuuden” (dazi) käsitteestä, joka on jossain ystävyyden ja tuttavuuden välimaastossa. Yhä useammat kiinalaiset hakevat ihmissuhteita yhteisten kiinnostuksen kohteiden perusteella ilman sitoutumisen luomia paineita. Esimerkiksi HS:n haastattelema nuori nainen hakee “itkukumppania”, jonka kanssa voisi sopimuspohjalta jakaa tunne-elämän ongelmia.
South China Morning Post (27.3.2025): “China hails US YouTube star IShowSpeed who had 10 million views on Beijing, Shanghai streams”
Amerikkalainen somejulkkis IShowSpeed, tuttavallisemmin Speed, laskeutui viime viikolla Kiinaan ja matkusteli ympäri maata livestriimaten tuntikaupalla riehakasta sisältöä paikallisten fanien parveillessa ympärillä ja miljoonien ihmetellessä menoa verkossa. Kiinalaisyleisön hurmioitunut suhtautuminen estoitta hilluvaan amerikkalaiseen on saanut myös Kiinan valtiollisen median toitottamaan vierailua osoituksena Kiinan kulttuurisesta vetovoimasta. Joidenkin arvioiden mukaan Speedin Kiinan-kiertue onkin pönkittänyt maan pehmeää vaikuttamista enemmän kuin useimpien diplomaattien toimet. Kiinan hallinto on tunnetusti pyrkinyt houkuttelemaan länsimaisia somettajia esittelemään maata mahdollisimman positiivisessa valossa, mutta Speedin kaoottinen spontaanius näyttää tavoittavan myös tavalliset kiinalaiset kaduntallaajat.
BBC (27.3.2025): “China’s dream of becoming a football superpower lies in tatters”
Jalkapallofanina tunnettu Xi Jinping esitti aikanaan kolme toivetta: Kiinan tulisi päästä jalkapallon maailmanmestaruuskisoihin, isännöidä niitä ja lopulta voittaa ne. Nyt unelma näyttää kuitenkin olevan riekaleina. Viime aikoina Kiinan joukkue on rypenyt korruptioskandaaleissa ja hävinnyt milloin millekin pikkumaalle (mukaan lukien Hongkongille), ja tuore häviö Australialle sinetöi sen jumbosijan MM-karsintalohkossa. Vuonna 2023 Xi itsekin totesi tilanteen surkeuden videolle tallentuneessa juttutuokiossa Thaimaan pääministerin kanssa. Syyllistä etsiessään pääsihteeri saattaa kuitenkin tarvita peiliä, sillä asiantuntijain mukaan ongelman syy palautuu puoluevaltion keskusjohtoiseeen rakenteeseen, joka ei vastaa huipputason joukkueurheilun tarpeita.
Foreign Policy (20.3.2025): “China Is No Climate Savior”
Foreign Policy -lehden analyysissä ilmastoasioihin erikoistuneen Breakthrough Institute -keskuksen asiantuntijat argumentoivat, ettei Kiinasta ole ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun keihäänkärjeksi. Etenkin Donald Trumpin vedettyä Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta Kiina on usein esitetty vihreän siirtymän ja uusiutuvan energian edelläkävijänä, mutta maan päästötilastot eivät tue tätä näkökulmaa. Pariisin sopimuksen jälkeen Kiina on muodostanut yli 90 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöjen kasvusta, eikä sen käytännön politiikka tue Xi Jinpingin julki lausumaa tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2060 mennessä. Kirjoittajat listaavat kosolti muitakin indikaattoreita, joiden valossa Kiinaa ei käy kiittäminen ilmastokatastrofin tehokkaasta torjunnasta.
Lyhyesti:
BBC (30.3.2025): Kiinalainen vaihto-opiskelija ajoi autolla 10 000 kilometriä Aasian ja Euroopan halki brittiläiseen vaihtoyliopistoonsa.
Ars Technica (30.3.2025): Yhdysvalloissa työskennellyt kiinalaisprofessori katosi selityksettä ja hänen tietonsa pyyhittiin yliopiston verkkosivuilta – FBI ratsasi kodin.
STT (22.3.2025): Suomalaisprofessorin mukaan koronapandemia alkoi todennäköisemmin luonnosta kuin wuhanilaisesta laboratoriosta.
Katsele & kuuntele
The Little Red Podcast (1.4.2025): “China on the Couch: Xi Jinping's Psy-boom”
Mikä vie kiinalaiset, jopa kouluikäiset, nyt ennennäkemättömällä tavalla psykiatrin pakeille? Tätä kysyy Little Red Podcast, joka luo katsauksen Kiinassa verrattain nuoreen terveydenhuollon muotoon. Mieltä vapautetaan kuitenkin tätä nykyä jopa puolueen piirissä mindfullness-harjoituksin.
Yle (24.3.2025): “Mao - Kiinan punainen keisari”
Sarjassa perehdytään Maon elämään ja samalla Kiinan historiaan ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. Vaikka Mao yhdisti maan, niin nälänhätä ja vainot veivät miljoonien kiinalaisten hengen. Miten Maon ajan yhteiskuntajärjestys ja visiot heijastuvat nykypäivän Kiinaan ja sen johtajan Xi Jinpingin politiikkaan?
Yle (21.3.2025): “Ruben Stiller: Opettele mandariinikiinaa!”
Ruben Stiller pohtii ohjelmassaan, että selviääkö Kiina suurvaltojen kamppailusta voittajana. Geopoliittisten skenaarioiden pyörityksen lisäksi ohjelmassa puhutaan esimerkiksi Kiinan ja Venäjän suhteiden historiasta ja Kiinan historiakäsityksestä. Vieraina ovat Kiina-asiantuntijat Sari Arho Havrén ja Jyrki Kallio.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran kiirastorstaina 17. huhtikuuta 2025. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2025 Kiina-ilmiöt Oy