#157 – Käänteis-Nixon ja Hevosjaskan paluu

Yhdysvallat yrittää vetää Venäjän irti Kiinan syleilystä. Kiina puolestaan liehittelee Eurooppaa. Jack Ma palasi parrasvaloihin. Kiinalaisanimaatio kilisyttää kassakonetta.

Feb 21, 2025

21.2.2025

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Politiikkauutisissa huomiota herättivät Ukrainan kohtalo sekä Kiinan Eurooppaan kohdistunut hurmaushyökkäys, kun ulkoministeri Wang Yi vakuutteli Münchenin turvallisuusfoorumissa eurooppalaisia johtajia Kiinan yhteistyökyvykkyydestä.

Talouden saralla eniten huomiota herättänyt yksittäinen uutinen on Alibaba-pamppu Jack Man rehabilitaatio pitkän poissaolon jälkeen. Hänen paluunsa parrasvaloihin on tulkittavissa eritoten liennytyksenä Kiinan teknologiasektorille, jota maa tarvitsee talouskasvun vauhdittamiseksi. Lisäksi asiaa Deepseekin asemasta Kiinan tekoälysektorilla sekä Yhdysvaltain ja taiwanilaisen TSMC:n välisestä suhteesta.

Kulttuuripuolella ihmetellään kiinalaisen Ne Zha 2 -animaatioelokuvan ennätysmäisiä lipputuloja, Kiinan “planetaarisia puolustusvoimia” sekä Deepseek-tekoälyn terapeuttista potentiaalia. Lisäksi asiaa Okinawan saariryhmän asukkaista ja pandemiapelkoja aiheuttavasta lintuinfluenssasta, joista molempien juuret vaikuttavat olevan Kiinassa.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Hurmahyökkäys Euroopan suuntaan.

CNN (19.2.2025): “What China fears most about Trump’s turn toward Russia”

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin tuoreimmat Ukrainaa koskevat lausunnot ovat myötäilleet vahvasti Kremlin linjaa. Linjanmuutos on herättänyt tyrmistystä Euroopassa mutta mietityttää CNN:n arvion mukaan myös Pekingissä. Ukrainan ja EU:n lisäksi myös Kiina on työnnetty sivuun orastavista rauhanneuvotteluista Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä, mistä se on tuskin mielissään. Kiinan johtoa voi CNN:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan hyvinkin huolettaa Yhdysvaltojen yritys vetäistä niin sanotut “käänteis-Nixonit”: iskeä kiilaa tai vähintään idättää epäilyksen siemeniä Kiinan ja Venäjän välisiin suhteisiin. Ilman tätäkin Yhdysvaltojen ja Venäjän liennytys mahdollistaa Yhdysvaltojen strategisen painopisteen siirron Itä-Aasiaan, minkä Trumpin hallinto on jo vihjaillut tekevänsä.

Käänteis-Nixonien estäminen on Kiinan ykköstavoitteita, arvioi myös Ylen haastattelema amerikkalaisen Johns Hopkins -yliopiston professori Sergei Radtšenko, joka on erikoistunut kylmään sotaan sekä Kiinan ja Venäjän välisiin suhteisiin. Radtšenkon mukaan uusi kylmä sota Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä on tulossa väistämättä, mutta se ei muistuta täysin edeltäjäänsä, koska samanlaista ideologista vastakkainasettelua ei tällä kertaa ole. Kiinan ja Venäjän suhteen osat ovat myös vaihtuneet, sillä toisin kuin edellisessä kylmässä sodassa, tällä kertaa Venäjä on ajautunut Kiinan “apupojaksi”. Sellaisena Kiina haluaa professorin mukaan suhteen säilyvän myös jatkossa, sillä Kiina haluaa pohjoisrajansa pysyvän vakaana ja turvallisena samaan aikaan, kun Yhdysvallat pyrkii rakentamaan patoavaa liittolaisrengasta etelässä ja idässä.

Lapin yliopiston Kiinan kulttuurin ja yhteiskunnan professori Matti Nojonen arvioi Uudessa Jutussa, että mikäli Trump poistaa Venäjä-pakotteita, on tilanne Venäjälle hyvä neuvottelumahdollisuus Kiinan kanssa. Venäjällä on Nojosen mukaan iso tarve Siperian ja Kaukoidän satamainvestoinneille, mutta siitä huolimatta Venäjä ei ole halunnut ottaa sinne vaikkapa kiinalaisia yrityksiä. “Se on kertonut Venäjän ja Kiinan välisestä ystävyydestä ilman rajoja paljon”, Nojonen sanoo.

Ranskan Institut Montaignen Mathieu Duchâtel kysyy analyysissään mitä voitettavaa, jos mitään, Euroopalla olisi mahdollisessa lähentymisessä Kiinan suuntaan transatlanttisen suhteen kriisiytyessä. Duchâtel näkee potentiaalisten lisähyötyjen olevan lähinnä taloudellisia ja niidenkin melko rajoitettuja ja suosittelee Eurooppaa keskittymään sisäisen taloudelliseen ja poliittisen voimansa parantamiseen.

Duchâtel sanoo, että Kiinalla ei ole mitään todellista syytä joustaa kahdessa Euroopan ja Kiinan suhteiden avainkysymyksessä eli Venäjälle annettavassa tuessa ja teknologis-taloudellisessa kilpailussa ja kiinalaistuotteiden kasvavassa ylivoimassa. Kiinan päätavoitteet eli transatlanttisen Kiina-politiikan synnyn estäminen ja pääsy Euroopan markkinoille puolestaan toteutuvat jo nyt, joten lisämyönnytyksiä ei tarvita. Yksittäiset yritykset voivat kyllä edelleenkin saada hyötyjä Kiinan-kaupasta, mikä nähtiin esimerkiksi Xin taannoisen Ranskan-vierailun yhteydessä solmittujen sopimusten määrässä.

South China Morning Post (16.2.2025): “China courts frazzled Europe as Western alliance wavers”

Eurooppalaisten johtajien tyrmistyessä Yhdysvaltojen ulkopolitiikan uusista käänteistä Münchenin turpo-superviikonlopun aikana Kiina käynnisti suoranaisen “hurmaushyökkäyksen”, raportoi SCMP. Kiinan ulkoministeri Wang Yi tapasi viikonlopun aikana mm. Naton pääsihteeri Mark Rutten sekä useiden Euroopan maiden johtajat (muun muassa Saksan Olaf Scholzin), joille Wang vannoi Kiinan ylläpitävän vakautta kansainvälispoliittisen turbulenssin keskellä. Pian varapresidentti J.D. Vancen jälkeen puhunut Wang totesi, että puheet Kiinan pyrkimyksistä murentaa kansainvälistä järjestystä ovat vaienneet, koska järjestystä vaikuttaa tällä hetkellä murentavan aivan toinen valtio. EU-johdon Kiina-lausunnot ovatkin SCMP:n mukaan pehmenneet jo jonkin aikaa, mikä viittaa siihen, että Trump voi laukaista jonkinlaisen liennytyksen unionin ja Kiinan välillä.

Myös Reuters tunnisti Kiinan käynnistämän diplomaattisen offensiivin EU:n ja Kiinan suhteiden parantamiseksi. DW:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Trump syöttää Kiinan lapaan erinomaisen tilaisuuden vahvistaa vaikutusvaltaansa niin globaalisti kuin Euroopassakin. Toistaiseksi Kiinan läheinen suhde sotaa käyvään Venäjään on ollut merkittävä hidaste, joten mikäli Kiina ottaa osaa Ukrainan rauhansopimuksen laadintaan, on sen esitettävä tavoittelevansa sopimusta, joka ei astu Euroopan varpaille.

Newsweek (10.2.2025): "Chinese Spy Balloon Was Packed With American Tech"

Kaksi vuotta sitten kiinalainen vakoilupallo eksyi pahasti reitiltään ja ajelehti Yhdysvaltojen rannikolta toiselle. Huono-onninen pallo joutui F-22-hävittäjän alas ampumaksi, minkä jälkeen pallon vakoilulaitteet päätyivät Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaisten käsiin. Newsweekin artikkeli esittelee uusia tietoja vakoilupalloon lastatuista laitteista. Lehden mukaan pallo oli täynnä amerikkalaista teknologiaa, mukaan lukien kameroita ja sensoreita sekä satelliittiyhteyksiä hyödyntänyt kommunikaatiojärjestelmä. Kiina pysyi Newsweekin mukaan virallisessa narratiivissa: kyseessä oli säähavaintopallo, joka eksyi Yhdysvaltojen ilmatilaan force majeuren seurauksena.

Lyhyesti:

South China Morning Post (20.2.2025): Hongkongin perinteinen demokraattipuolue on aikeissa lopettaa toimintansa.
Helsingin Sanomat (17.2.2025): Kiina närkästyi: Yhdysvallat poisti viittauksen Taiwanin asemasta ulkoministeriön sivuilta.
Taipei Times (15.2.2025): Taiwanin presidentti Lai pyrkii nostamaan sotilasmenojen tason kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Yle (14.2.2025): Kiina vastustaa yhdysvaltalaista ohjusjärjestelmää Filippiineillä.
Iltalehti (11.2.2025): IL selvitti: Ainakin nämä vihreät poliitikot ovat olleet Taiwanissa lahjamatkalla puolisonsa kanssa.
Politico (10.2.2025): Kiina tarjoutunut kompensoimaan useita USAID:in keskeyttämiä kehityshankkeita.

Talous

Kuumaa: TSMC-diili.

Yle (17.2.2025): “Jopa Alibaban Jack Ma pääsi pannasta, kun Kiinan Xi tarvitsee kipeästi yksityistä sektoria vauhdittamaan kasvua”

Kiinan johtoa ja sen yksityisen sektorin kurmootusta sättinyt Mr. Alibaba eli Jack Ma luuli varmasti olevansa tuomittu sadan vuoden yksinäisyyteen, mutta vapahtajaksi osoittautui lopulta Kiinan yskivä talous. Neljän vuoden katumusharjoitusten jälkeen ruotuun asettunut Hevosjaska taltioitiin taputtamassa Xi Jinpingin sisääntulobiisin tahtiin liike-elämän kermaa koonneessa tapahtumassa. Jack Man uuteen tulemiseen liittyy väistämättä symboliikkaa, jota ei voi täysin olkia kohauttamalla ohittaa: miehen näkyminen tilaisuudessa voi kertoa siitä, että valtiovalta tarjoaa taas kurinpidon sijaan liekaa yksityisyrityksille, joiden toivotaan osallistuvan kansakunnan taloustalkoisiin.

Lawfare Media (14.2.2025): “Beyond DeepSeek: How China’s AI Ecosystem Fuels Breakthroughs”

Deepseek-tekoälysovellus puhuttaa edelleen, ja erinäiset analyysit ovat alkaneet siirtyä teknisistä yksityiskohdista myös uusien teknologiafirmojen nousun mahdollistavan teollisuus- ja teknologiapolitiikan analyysiin. Lawfare tarjoaa helppolukuisen ja selkeän esittelyn teknokraattisempiin yksityiskohtiin eli esimerkiksi ansioituneille yritykseille annettaviin niin sanottuihin “kansallisten korkean teknologian yritysten” nimityksiin ja valtiollisiin “ohjausrahastoihin”, jotka molemmat ovat käytännön keinoja, joilla valtion tukea pyritään kanavoimaan sitä ansaitseville ja tehokkaasti käyttäville yrityksille. Artikkelista selviää esimerkiksi, että Deepseek sai kyseisen nimityksen Zhejiangin paikallishallinnolta vuoden 2023 lopulla, mikä puolestaan auttaa arvioimaan yrityksen saamia tukiaisia.

The Diplomat puolestaan esittelee Kiinan energiapolitiikan nykyisyyttä ja tulevaisuudensuunnitelmia tekoälyn kehityksen mahdollistajina. Kiinalla vaikuttaa olevan kaksi vähemmän tunnettua etua tekoälyn saralla: energiatehokkaammiksi kehitetyt tekoälymallit sekä suuri kapasiteetti tuottaa halpaa sähköä. Sähkö on Kiinassa jo nyt yli puolet Yhdysvaltoja halvempaa, ja vaikka ero johtuu osittain valtiontuista, Kiina on myös pidemmällä älykkäiden sähköverkkoratkaisujen kehittämisessä. Lisäksi käynnissä on suuria projekteja, joissa maan harvaan asuttuja länsiosia käytetään tuottamaan sähköä teollistuneeseen Itä-Kiinaan.

Toisaalta SCMP uutisoi, että Kiina olisi siirtymässä markkinaehtoiseen hinnoitteluun uusiutuvassa energiassa nykyisen säädellyn systeemin sijaan. Kiinan asennetusta tuotantokapasiteetista jo noin 40 prosenttia tulee uusiutuvista lähteistä. Paikallishallinnoille on annettu vuoden loppuun aikaa kehittää suunnitelmat muutoksen toteuttamiseksi. Muutoksen jälkeen enemmistö Kiinan sähkömarkkinoista olisi markkinahinnoittelun piirissä. Yksi syy muutokselle on kansallisen sähkömarkkinan luonti. Nykyisellään Kiinan sähköverkko on jaettu kuuteen alueelliseen osaan.

Bloomberg (14.2.2025): “TSMC Considers Running Intel’s US Factories After Trump Team Request”

Taiwanilainen sirumahti TSMC on saanut kulisseissa Donald Trumpin hallinnolta pyynnön ottaa Intelin Yhdysvaltain-tehtaat pyörittääkseen. Bloombergin sisäpiirilähteistä saamien tietojen mukaan Trump on ehdottanut TSMC:lle kauppaa Intelistä, ja tätä ehdotusta on taiwanilaisyhtiössä kuunneltu tarkoin ja harkiten. Lähteiden mukaan mahdollisen kaupan kanssa ollaan kuitenkin vielä alkutekijöissään. Bloomberg mainitsee, että Trumpin havitteleman siruhegemonin aseman takaava kauppa todennäköisesti vaatisi yhdysvaltalaisia kumppaneita tai valtion osallisuutta, sillä Amerikka ei tule mahtavaksi ulkomaalaisomisteisten yritysten kautta.

Rhodium Group (10.2.2025): “How Can China Boost Consumption?”

Tähän mennessä jo vanhaksi opiksi muodostunut hokema siitä, että Kiinan pitäisi etsiä uutta kasvua yksityisestä kulutuksesta, on helpommin sanottu kuin tehty. Rhodium Group tarjoaa analyysissään mahdollisia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Viime aikoina on kokeiltu muun muassa suoria kulutustukia, palkankorotuksia ja koronlaskuja, melko laihoin tuloksin. Rhodium Group listaa omia suosituksiaan, joilla yksityistä kulutusta voitaisiin saada nostettua.

Pääteemoihin kuuluu maaseudun asukkaiden ja kaupunkien siirtotyöläisten aseman parantaminen esimerkiksi sosiaaliturvaa ja palveluita kehittämällä, mikä voisi vapauttaa suuria summia kulutukseen. Lisäksi suositellaan paikallishallintojen tulojen lisäämistä verouudistuksilla sekä investointeja kotitalouksien kustannuksella suosivien valtionyritysten reformia.

Lyhyesti:

Yle (14.2.2025): Kiina tutkii maan suurimpaan alumiinin valmistajaan liittyvää korruptiota.
Helsingin Sanomat (12.2.2025): Kiinan it-osakkeissa hurja nousu tekoäly-yhtiö Deepseekin julkistuksen vanavedessä.
SCMP (11.2.2025): Kiina sijoittaa 200 miljoonaa dollaria Norsunluurannikon kaakaopapujen käsittelylaitoksiin – osto-oikeus 40 prosenttiin tuotannosta.

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (20.2.2025)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Ennätysmäinen elokuvamenestys.

RADII (20.2.2025): “‘Ne Zha 2’ Surpasses ‘Inside Out 2’ to Become the Highest-Grossing Animated Film Ever”

Kiinan elokuva-ala saavutti tällä viikolla ison virstanpylvään, kun sikäläisen uudenvuoden lomapäivinä lippuluukuille lasketusta Ne Zha 2 -elokuvasta tuli maailman kaikkien aikojen tuottoisin animaatioelokuva. Keskiviikkoon mennessä kiinalaiseen mytologiaan pohjaava, demoneja vastaan taistelevasta pojasta kertova elokuva oli kerännyt 12,4 miljardin yuanin (1,7 miljardin dollarin) lipputulot.

Saavutuksen erityislaatuisuudesta kertoo se, että potti on tullut kiinalaiselokuville ominaiseen tapaan lähes yksinomaan Kiinan kotimarkkinoilta. Elokuvan ennustetaan vielä ylittävän 15,1 miljardin yuanin (2,07 miljardin dollarin) rajapyykin, mikä tekisi siitä näytellyt elokuvatkin mukaan laskien maailman kaikkien aikojen viidenneksi katsotuimman elokuvan.

Kotimaisen elokuvan menestys on tuttuun tapaan ruokkinut kiinalaisten kansallistunnetta. Elokuvan on katsottu osoittavan Xi Jinpingin peräänkuuluttamaa “kulttuurista itseluottamusta”, ja sosiaalisessa mediassa ollaan oltu erityisen hyvillään siitä, että samaan aikaan katsojista kilpaileva Hollywood-rämistely Captain America: Brave New World on jäänyt täysin jalkoihin.

The Guardian (14.2.2025): “China opens recruitment for ‘planetary defence force’ amid fears of asteroid hitting Earth”

Alkuvuoden isoihin avaruusuutisiin on lukeutunut vastikään löydetty asteroidi, jolla on mahdollisuus osua Maahan vuonna 2032. Sattumaa tahi ei, Kiina alkoi viime viikolla rekrytoida avaruus- ja ilmailualan osaajia “plantetaarisiin puolustusvoimiin”, joiden tehtävä on tutkia Maata lähellä olevien asteroidien valvonta- ja varoitusratkaisuja. Kiinan keskeisiin kiinnostuksen kohteisiin vaikuttaa kuuluvan maata uhkaavan asteroidin tuuppaaminen pois törmäyskurssiltaan. Se valmistelee samanlaista testiä, jossa Yhdysvaltain avaruushallinto taannoin törmäytti luotaimen avaruudessa kiertävään asteroidiin.

BBC (13.2.2025): “‘DeepSeek moved me to tears’: How young Chinese find therapy in AI"

Talousmaailman tajuntaan salaman lailla iskenyt tekoälysovellus Deepseek ei ole pelkkää teknopöhinää, vaan nuorille kiinalaisille siitä on tullut myös emotionaalisen tuen lähde. Länsimaiset tekoälysovellukset ovat Kiinassa kiellettyjä, ja aiemmat kiinalaisvastineet jättivät toivomisen varaa, joten Deepseekin myötä kiinalaiset ovat ensi kertaa päässeet joukolla käsiksi tekoälyn terävimpään kärkeen. Monille tämä on ollut tunnetasolla häkellyttävä kokemus, ja BBC:n haastattelemat käyttäjät kertovat liikuttuneensa tekoälyn kyvystä kuunnella ja tarjota huomaavaisia vastauksia vaikeisiin aiheisiin. Mielenterveyspalvelut ovat Kiinassa kortilla ja niihin liittyy yhä tietynasteinen stigma, joten tekoäly on alkanut toimia monille terapeuttina.

South China Morning Post (13.2.2025): “Chinese study tracing Okinawan roots to home of Confucius hits a nerve in Japan”

Kiinan tiedeakatemian tuoreen geneettisen tutkimuksen mukaan Japaniin kuuluvan Okinawan saariryhmän asukkaiden esi-isät tulivat Kiinan itäisen Shandongin maakunnan alueelta, Kungfutsen synnyinsijoilta. Kiinalaistutkijoiden mukaan löydös tarjoaa tärkeää tietoa itäaasialaisten kansojen alkuperästä, mutta se osuu arkaan aiheeseen historiallisesti Kiinan ja Japanin vaikutuspiirien välissä sijainneella alueella. Okinawalla on nykyisin kimurantti suhde emämaa Japaniin, ei vähiten sinne sijoitettujen amerikkalaisten sotilastukikohtien takia, ja viitteet vahvoista siteistä Kiinaan voivat entisestään kyseenalaistaa nykyjärjestelyä.

Okinawalla toimii itsenäisyysliike, ja vaikka sen kannatus kansalaisten parissa on toistaiseksi ollut heikkoa, viime aikoina huomiota ovat herättäneet kiinalaiset sosiaalisen median disinformaatiokampanjat, jotka tukevat Okinawan itsenäisyyttä, sekä Kiinan valtion edustajien tiheät vierailut Okinawalla. Joidenkin analyysien mukaan liikehdintä on osa Kiinan strategiaa Okinawan ja Kiinan välissä sijaitsevan Taiwanin suuntaan.

Nautilus (12.2.2025): “The Unnatural History of Bird Flu”

Hädin tuskin on koronaviruksesta päästy, kun jo pelätään seuraavaa pandemiaa. Huolia aiheuttava H5N1-lintuinfluenssa saattaa muuntua ihmisväestössä leviäväksi missä tahansa, mutta tämänkin viruksen tausta on Kiinassa. Se tunnistettiin kolme vuosikymmentä sitten Etelä-Kiinan Guangdongissa, jossa siipikarjatuotanto teollistettiin länsimaisen tietotaidon avulla 1970-luvulta alkaen. Vieri vieressä eläneet lintu- ja ihmispopulaatiot sekä sijainti tärkeällä lintujen muuttoreitillä tekivät Guangdongista otollisen paikan uusien influenssavirusten ilmestymiselle. H5N1 vakiintui kiinalaisiin siipikarjapopulaatioihin, joista se levisi 2000-luvun alussa Kaakkois-Aasian, Mongolian ja Venäjän kautta muualle maailmaan. Tiedelehti Nautiluksen artikkeli korostaa, että luonnollisuudestaan huolimatta viruksen leviämisen taustalla on ihmisen muovaama globaali teollisuus.

Lyhyesti:

Yle (16.2.2025): Kiinasta Suomeen adoptoitu Xiaohong Lin löysi biologisen äitinsä vahingossa DNA-testillä.
Helsingin Sanomat (16.2.2025): Kiinalaiset käyttävät tekovatsoja saadakseen täydellisen raskauskuvan – elämää lavastetaan yhä innokkaammin somea varten.
AP (13.2.2025): Viisi ihmistä kuoli ja useita loukkaantui ostoskeskuksessa tapahtuneessa kaasuräjähdyksessä Taichungin kaupungissa Taiwanissa.
South China Morning Post (10.2.2025): Ilmansaasteiden aiheuttamat tupakoimattomien keuhkosyöpätapaukset lisääntyvät, ja valtaosa kasvusta on tapahtunut Kiinassa.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 7.3.2025. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.