#150 – Kanaa ja Apulantaa Kiinaan
Stubb vieraili Xin tykönä. Kiinassa on osattu kiertää puolijohderajoituksia. Halloween kiellettiin Shanghaissa. Kiina vei nuoren miehistön avaruuteen.
1.11.2024
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Presidentti Alexander Stubb vieraili Kiinassa ja keskusteli Xi Jinpingin kanssa Ukrainan sodasta. Vierailun jälkeen Suomen ja Kiinan suhteet ovat edelleen hyvällä tolalla, mutta maiden solmima puitesopimus on tavoitteiltaan huomattavasti aiempaa kevyempi. Otsikoissa pyörivät myös Kiinan, Venäjän ja Pohjois-Korean suhteet sekä tykkivenediplomatia kiinalaisin erityispiirtein.
Talouden saralla huomio on kiinnittynyt kiinalaisyritysten onnistumisiin puolijohdeteknologian vientirajoitusten kiertämisessä. Esimerkiksi Huawei on hankkinut edistynyttä teknologiaa länsimaisilta valmistajilta välikäsien kautta ja investoinut merkittävästi kotimaiseen tuotantoon. Lisäksi asiaa jälleen EU:n sähköautotulleista sekä Espanjan ja Kiinan välisistä taloussuhteista.
Kulttuurin saralla otsikoihin nousi Halloween-juhlijoiden poistaminen kaduilta Shanghaissa. Sen lisäksi uutisissa Kiinan tuorein avaruuslento sekä HS:n kirjeenvaihtajan testaama “nuorten vanhainkoti”. Asiaa myös kiinan kielen erityispiirteistä niin kirjoitusmerkkien kuin puhutun kielen osalta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Antibioottivapaat hunajamarinoidut kanan varpaat.
Helsingin Sanomat (31.10.2024): “Stubb ei edes ehtinyt pois Kiinasta, kun maa jo julisti, ettei sen Venäjä-suhteeseen pidä puuttua”
Kuluneiden viikkojen suurin kotimainen Kiina-uutinen oli tietenkin presidentti Alexander Stubbin valtiovierailu Kiinaan ja tapaaminen Xi Jinpingin kanssa. Oli Stubbin (斯图布, Situbu) vierailu kuitenkin hetkellisesti iso uutinen myös Kiinassa, sillä se nostettiin komeasti esimerkiksi kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Kansan päivälehden etusivulle. Lehden ylistävän äänensävyn mukaan Suomen ja Kiinan suhteet ovat huipputolalla ja eräänlainen malliesimerkki kulttuurisesti ja institutionaalisesti erilaisten valtioiden välisestä ystävyydestä. Myös änkyränationalistisista näkemyksistään tunnettu Global Times arveli tapahtuman “buustaavan” maiden välistä yhteistyötä ja peräti helpottavan Kiinan ja EU:n välillä vallitsevia jännitteitä. Kotimaisen päivälehtemme Hesarin mukaan Suomi mainittiin varsin positiivisessa sävyssä myös Kiinan sosiaalisessa mediassa. Soittipa Kansan vapautusarmeijan soittokunta valtiojohtajien illallisen taustalla perinteisempien sävelmien lisäksi Apulantaa ja Juha Tapiotakin.
Tasavallan presidentin verkkosivuilta ja kotimaisen median kirjoittelusta piirtyy hieman toisenlainen kuva vierailun annista ja suhteiden nykytilasta. Stubbin itsensä mukaan keskustelujen painopiste oli Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Naton varsin aiheellisesti sodan “ratkaisevaksi mahdollistajaksi” nimittämälle Kiinalle haluttiin Suomen valtiojohdon suulla viestiä, kuinka vakavasti sotaan suhtaudutaan Europassa ja Suomessa. Kiritysruuvina toimivat Kiinalle tuikitärkeät Euroopan sisämarkkinat, kun Stubb antoi ymmärtää, että sitä vähemmän kiinnostusta kauppasuhteille Euroopassa on, mitä pidempään Kiina taloudellista tukeaan Venäjälle jatkaa.
Tapaamisen yhteydessä Suomi ja Kiina allekirjoittivat toimenpideohjelman, joka oli edellistä, vuonna 2019 hyväksyttyä ohjelmaa huomattavasti lyhyempi ja yksinkertaisempi. Edellisen, yksityiskohtaisesti yhteistyön eri vektoreita avaavan 32-sivuisen ohjelman sijaan Pekingissä allekirjoitettiin 5-sivuinen paperi, jonka määrittämät yhteistyön alueet rajoittuvat pääosin vihreiden ratkaisujen ja wellnessin saralle. Varsin tärkeänä yksittäisenä seikkana STT nosti esiin, että arktista yhteistyötä ei ohjelmassa mainittu lainkaan, minkä voi tulkita niin, että Kiinan markkinoima “Jääsilkkitie” ei enää ulotu Suomeen.
Vaikka keskustelut olivat vakavia ja toimenpideohjelma melko vaatimaton, ovat suhteet yhä virallisesti hyvällä tolalla ja muodostavat kiinalaisen typologian mukaan edelleen “uudentyyppisen tulevaisuus-orientoituneen kumppanuuden“. Tapaamisen tuloksina esiin mediassa nousivat etenkin Kiinan suomalaisille myöntämä 15 vuorokauden viisumivapaus sekä kotimaisen siipikarjan viennin avaaminen. Viisumivapautta voidaan pitää aivan minimitavoitteena Stubbin matkalle – Kiina on jakanut niitä tänä vuonna eri maille ilman valtiovierailujakin.
The Diplomat (30.10.2024): “China, North Korea Hold Talks With Russia Amid Reports of North Korean Troop Deployments”
Kiinan ja Pohjois-Korean ulkoministerit ovat tavanneet Venäjän virkaveljiään Ukrainan sodan uusimman käänteen vanavedessä: Pohjois-Korea lähetti Venäjälle 10 000 sotilasta, jotka komennettaneen lähiaikoina Ukrainan rintamalle. Kiinan ja Venäjän ulkoministeriöiden välisestä tapaamisesta ei ole tihkunut juuri mitään tietoa, eikä Kiina ole muutoinkaan kommentoinut tapahtunutta, mutta Pohjois-Korea-tematiikka on luultavimmin ollut tuoreen tapaamisen agendalla. Useiden asiantuntijoiden mukaan Kiina tuskin kuitenkaan on innoissaan Venäjän ja Pohjois-Korean syvemmästä veljeilystä.
Brookings (29.10.2024): “Has India made friends with China after the Modi-Xi agreement?”
Viimeviikkoinen Kazanin BRICS-huippukokous Venäjällä vaikutti pyrkivän antamaan kuvaa nousevasta maaryhmästä, joka yhä enenevässä määrin löytää omaa ääntään kansainvälisessä politiikassa globaalin etelän edustajana ja muuttuu koherentimmaksi organisaatioksi. Suurin huomio oli ryhmän vaikutusvaltaisessa Kiina-Venäjä-Intia -kolmikossa ja näiden suhteissa, sillä etenkin Kiinan ja Intian jäiset suhteet on nähty esteenä järjestön suuremmalle yhteiselle vaikutusvallalle maailmanpolitiikassa. Maiden välejä hiertää vuosikymmeniä vanha rajakiista, ja etenkin muutaman vuoden takaisen, useiden sotilaiden hengen vaatineen väkivaltaisen Himalajan yhteenoton jälkeen liennytyksen merkkejä ei pahemmin ole nähty.
Nyt kuitenkin Xi ja Intian pääministeri Narendra Modi tapasivat BRICS-kokouksen yhteydessä ja julkistivat sopimuksen, jonka toivotaan johtavan jonkinlaiseen vakaampaan yhteiseloon rajalla. Maiden välillä on ollut viranomaistapaamisia jo jonkin aikaa ja merkkejä sopimuksesta on ollut ilmassa. Maiden välisten suhteiden paranemisen varaan ei kuitenkaan kannata laskea, kirjoittaa Brookingsin tutkija Tanvi Madan. Intia pyrkii edelleen vähentämään Kiina-riippuvuuksiaan ja on samaan aikaan lähentynyt Yhdysvaltoja ja myös esimerkiksi Taiwania kohtaan. Tilanne hankaloittanee jatkossakin BRICSin vaikutusvallan kasvattamista.
Foreign Affairs (22.10.2024): “China’s Agents of Chaos”
Kiina, Venäjä, Pohjois-Korea ja Iran niputetaan länsimaisissa analyyseissä yhä useammin “uudeksi pahan akseliksi”, joka tavoittelee Yhdysvaltojen hegemonian kumoamista, kirjoittaa tutkija Oriana Skylar Mastro. Kiina ei ole tästä metaforasta mielissään, ja pyrkii kaikin retorisin keinoin etäännyttämään itsensä moisesta ryhmittymästä, vaikka jatkaakin käytännön tasolla tiivistä yhteistyötä kolmikon kanssa. Löyhänäkin verkostona “autoritaarinen quad” hajauttaa Yhdysvaltojen huolella kutomia liittolaisrakennelmia keskittämästä voimiaan Kiinaa vastaan.
Mastrolla on ollut vientiä, sillä myös Ulkopolitiikka-lehti julkaisi Italiasta lomailemasta tavoitetun tutkijan haastattelun. Haastattelussa Mastro ilmaisee olevansa huolissaan Yhdysvaltojen kyvystä puolustaa Taiwania Kiinan mahdolliselta hyökkäykseltä: voimatasapaino on kehittynyt Kiinan eduksi, ja Kiinalla on alueella selkeä kotikenttäetu, koska se voi sotia omalta maaperältään käsin. Yhdysvallat sen sijaan joutuisi tukeutumaan tukikohtiinsa ja lentotukialuksiinsa, joiden huoltaminen valtameren yli on huomattavasti haastavampaa.
Suomen Kuvalehti (19.10.2024): “Yhdysvaltojen Kiina-strategia varautuu kylmän sodan toisintoon”
Ensi viikolla Yhdysvalloissa valitaan uutta presidenttiä melko jännittyneissä tunnelmissa. Vaalien lopputuloksella voi olla merkittäviä vaikutuksia myös maailmanpolitiikan näyttämöillä, joskin Yhdysvaltojen Kiina-strategia tulee tuskin radikaalisti mullistumaan. Sekä demokraattien että republikaanien leireissä maailmanpolitiikan tila kehystetään yhä useammin “uudeksi kylmäksi sodaksi”, ja molemmat ajavat ulkopolitiikassaan varsin kovaa Kiina-linjaa. Suomen Kuvalehden artikkelin mukaan Kamala Harrisin hallinto kuitenkin jatkaisi pitkälti presidentti Joe Bidenin viitoittamalla liittoumaverkostojen kutomisen tiellä, kun taas Donald Trump saattaisi ryhtyä ajamaan ankaraa suurvaltakilpailua esikuvanaan Ronald Reaganin kaltaiset kylmät soturit.
Naval War College Review (10.2024): "China’s Naval Diplomacy in the Baltic Sea at the Beginning of the Twenty-First Century—A Lost Window of Opportunity"
Yhdysvaltojen merivoimien yliopiston akateemisessa julkaisussa tarkastellaan Kiinan merellistä diplomatiaa Itämerellä, ja palstatilaa saa osakseen myös Suomi. Artikkelin mukaan Kiinalla oli vielä vuosikymmen sitten varsin kova pyrkimys lähestyä alueen valtioita myös Kansan vapautuarmeijan merivoimien kohteliaisuusvierailuita hyödyntäen. Jonnet eivät ehkä muista, mutta kiinalaisia sota-aluksia vieraili useamman kerran myös Helsingissä. Artikkelin kirjoittaneen Tobias Kollakowskin mukaan Kiinan alusvierailut Itämeren alueen maissa (Suomessa, Saksassa, Latviassa ja Venäjällä) olivat luonteeltaan varsin yhteistyökykyistä, mutta Kiinan ulkopolitiikan aggressiivinen käänne on sittemmin pilannut orastavan meridiplomatian saavutukset, eivätkä Kiinan laivaston alukset ole alueella enää toivottuja vieraita Venäjää lukuunottamatta.
Lyhyesti:
BBC (22.10.2024): Kiina järjesti sotaharjoitukset Taiwania lähimmällä Niushanin saarellaan.
Newsweek (18.10.2024): Kiina väittää murtaneensa edistyneen kryptausjärjestelmän kvanttitietokoneella.
Talous
Kuumaa: Huokoinen puolijohdepato.
Reuters (31.10.2024): “Democratic lawmaker takes aim at Biden over TSMC chip in Huawei product, letter shows”
Yhdysvaltain asettamat puolijohdeteknologian vientirajoitukset sisältävät paljon aukkoja, joita kiinalaiset yritykset ovat pystyneet hyödyntämään, toteaa puolijohdealaa seuraava Semianalysis kattavassa raportissaan. Huomiota on herättänyt esimerkiksi se, miten taiwanilaisen TSMC:n siruja on päätynyt Huawein laitteisiin rajoituksista huolimatta. Rajoitusten ja niiden valvonnan heikkous on saanut kritiikkiä Yhdysvalloissa senaatttoritasolla asti.
Semianalysis käyttää esimerkkinään Kiinan suurimman puolijohdevalmistaja SMIC:in kahta tehdasta, jotka ovat fyysisesti lähekkäin, mutta joita niiden omistamien kuoriyhtiöiden johdosta käsitellään sääntelyn näkökulmasta erillisinä yksikköinä. Toinen tehdas on Yhdysvaltojen pakotelistalla ja valmistaa edistyneitä siruja, kun taas toinen voi vapaasti tuoda maahan länsimaisia laitteita, koska se väittää valmistavansa vain "perinteisiä" siruja. Käytännössä tämä mahdollistaa teknologian jakamisen rajoituksista huolimatta. Huawei käyttää samaa pelikirjaa ja rakentaa omaa kotimaista tuotantokapasiteettiaan. Vuonna 2024 Huawein arvioidaan käyttävän noin 7,3 miljardia dollaria ulkomaisen puolijohdeteknologian hankintaan, mikä tekisi siitä maailman neljänneksi suurimman ostajan tällä alalla.
Vaikka vientirajoitukset ovat hidastaneet Kiinan etenemistä puolijohderintamalla, ne eivät ole siis estäneet sitä. Lisäksi länsimaiset laitevalmistajat ovat osittain edesauttaneet tätä kehitystä. Monet yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan maihin, joista vienti Kiinaan on vähemmän säänneltyä, Semianalysis havainnoi. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Lam Research valmistaa tärkeitä laitteita Malesiassa ja voi näin ollen viedä niitä Kiinaan ilman samoja rajoituksia, jotka koskisivat Yhdysvalloissa valmistettuja tuotteita.
Jos aiemmassa kirjeessä kirjoitimme, miten Yhdysvaltain havittelemien uusien vientirajoitusten ulkopuolelle ovat jäämässä hollantilainen ASML ja japanilainen Tokyo Electron, kiertely osataan myös Amerikassa. Yhdysvaltojen puolijohdealan yritykset ovat myös vastustaneet tiukempia rajoituksia vedoten taloudellisiin menetyksiin. Semianalysisin mukaan nämä yritykset ovat menestyneet hyvin rajoituksista huolimatta, ja niiden liikevaihto sekä osakkeenomistajien tuotot ovat kasvaneet. Semianalysisin arvio on, että Yhdysvaltojen tulisi tiukentaa rajoituksiaan ja parantaa niiden valvontaa. Lisäksi analyysissä ehdotetaan, että rajoituksia tulisi soveltaa myös keskeisiin komponentteihin, ei vain valmiisiin laitteisiin.
NYT (30.10.2024): “Spain Opens Its Doors to China as a European Trade War Looms”
Espanja pyrkii vahvistamaan taloussuhteitaan Kiinan kanssa samaan aikaan, kun Euroopan unionin jännitteet Kiinan kanssa kasvavat. Heinäkuussa Barcelonan satama hyväksyi suunnitelmat uuden terminaalin rakentamiseksi, joka tarjoaa suoran rautatieyhteyden Kiinan Eurooppaan tuomille sähköajoneuvoille. Syyskuussa pääministeri Pedro Sánchezin vierailun aikana Pekingissä kiinalainen tuuliturbiinijätti Envision Energy puolestaan sopi investoivansa miljardin dollarin vihreän vedyn teollisuuspuiston rakentamiseen Espanjaan.
Espanja on Euroopan toiseksi suurin autovalmistaja Saksan jälkeen, ja autoteollisuus on maan talouden kulmakiviä. Kiinalaiset autovalmistajat, kuten Chery, ovatkin ilmoittaneet tekevänsä merkittäviä investointeja Espanjaan. Maa on esimerkki yksittäisen suuren EU-valtion tasapainoilusta taloudellisten etujen ja kansainvälisten liittoumien välillä – Espanja esimerkiksi pidättäytyi Suomen tapaan äänestämästä EU:n sähköautotulliasiassa. Tulliäänestyksen jälkeen Chery ilmoitti lykkäävänsä Espanja-investointiaan vuodella.
DW (30.10.2024): “China decries new EU tariffs on its electric vehicles”
EU:n pitkään valmistellut ja paljon kiistaa aiheuttaneet sähköautotullit kiinalaisia valmistajia vastaan tulivat voimaan keskiviikkona. Toistaiseksi Kiina on vastannut uhkaamalla sakottaa ranskalaisia liköörejä ja väläyttämällä sianlihaan ja maitotuotteisiin kohdistuvia toimia. Muistettakoon, että EU:n tullit ovat silti alle puolet siitä, mitä USA:ssa ja Kanadassa, ja EU viestitti loppuun asti haluaan löytää ratkaisuja valtiontukiongelmaan yhdessä autonvalmistajien kanssa. Kiina ei tosin tästä pitänyt, sillä sen mukaan kahdenväliset neuvottelut autofirmojen kanssa heikentävät molemminpuolista luottamusta.
Tullimaksusaaga paljasti jälleen Euroopan sisäiset jakolinjat maiden välillä kuin myös eri teollisuudenalojen sisällä. Esimerkiksi Ranskan autoteollisuus kannatti tulleja, kun taas Saksan Kiina-riippuvaiset autonvalmistajat olivat vastaan. Saksan lisäksi muun muassa Espanjan Pedro Sánchez ilmaisi tyytymättömyytensä tullimaksuja kohtaan – ks. ylempi pätkä Espanjan ja Kiinan taloussuhteista. Suomi piti melko matalaa profiilia valmistelujen ajan, mutta kuului periaatteessa vapaakauppaa korostavaan blokkiin jossa tulleihin suhtauduttiin kriittisesti.
Financial Times (29.10.2024): “China loses third of its billionaires as economy falters”
Jos Kiinan keskiluokalla on ollut vaikea vuosi, niin täysin ongelmilta eivät ole säästyneet maan miljardööritkään. Vuosittaista dollarimiljardöörien listaa koostava Hurun-tutkimuslaitos sanoo miljardöörien määrän olleen huipussaan vuonna 2021 ja laskeneen siitä noin 36 prosenttia nykyiseen 753:een. Joukossa on tapahtunut myös liikahdus nuorempiin raharikkaisiin vanhempian kiinteistömiljardöörien poistuessa listalta. Kiinan rikkain ihminen on listan mukaan nyt Tiktokin omistavan Bytedance-yhtiön johtaja Zhang Yiming.
Lyhyesti:
Reuters (30.10.2024): Yhdysvaltojen vaalien lopputuloksella voi olla hyvin erilaisia vaikutuksia Kiinan markkinoilla.
South China Morning Post (22.10.2024): Kiinan paikallishallinnoilla on valtavat määrät kansalaisten dataa – keskushallinto kehottaa pohtimaan sen kaupallistamista.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (31.10.2024)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Halloween kielletty.
BBC (30.10.2024): “China declares success as its youngest astronauts reach space”
Kiina on laukaissut “kaikkien aikojen nuorimman kiinalaismiehistön” onnistuneesti avaruuteen. Maan avaruusohjelman tuoreimmalla lennolla Tiangong-avaruusasemalle ammuttiin kolme taikonauttia, joista kaksi on syntynyt vuonna 1990. BBC:n toimittaja sai harvinaislaatuisen tilaisuuden seurata raketin laukaisua paikan päällä Gansun maakunnassa Jiuquanin avaruuskeskuksessa. Keskuksen tueksi rakennetussa Dongfengin avaruuskaupungissa katukuvaa koristivat sekä Kiinan liput että muoviset avaruusraketit, ja öistä laukaisua juhlistettiin lapsikuoron kajauttamalla kansallislaululla. Avaruuden valloituksella on keskeinen rooli kansallistunteen pönkittämisessä, ja Kiinan tähtäimessä on saada ihminen Kuuhun vuoteen 2030 mennessä.
Helsingin Sanomat (29.10.2024): “Nuorten eläkeutopia”
Oravanpyörään kyllästyneistä kiinalaisnuorista on viime aikoina kirjoitettu paljon, ja nyt saamme tutustua jälleen uuteen vaihtoehtoisen elämänfilosofian ilmentymään, “nuorten vanhainkotiin”. Kiinan syrjäseuduille on kuluneen vuoden aikana avattu nuorten yhteisöllisiä majapaikkoja, joissa digitaaliset nomadit voivat harjoittaa hitaampaa ja helpompaa elämäntapaa. HS:n kirjeenvaihtaja asusti muutaman päivän tällaisessa kommuunissa ja totesi, että kokemus ei aivan vastannut mainospuheita. Kenties huolettoman elämäntyylin ilmentymänä nuorten vanhainkodin asiakaskokemus oli sekavanpuoleinen, ja seesteiseen utopiaan lienee vielä matkaa.
The New York Time (29.10.2024): “China’s Latest Security Target: Halloween Partygoers”
Viime vuonna Shanghain kaduilla juhlittiin iloisesti Halloweenia mitä mielikuvituksellisimmissa puvuissa, ja paikallishallinto jopa kehui biletyksen kertovan kaupungin kulttuurisesta suvaitsevaisuudesta. Liekö meno äitynyt liiankin suvaitsevaiseksi, sillä tänä vuonna oli toinen ääni kellossa. Virkavalta oli jalkautunut viime vuonna juhlien keskipisteeksi muodostuneelle Julu Roadille ja poisti teeman mukaisesti pukeutuneita kansalaisia kaduilta minkä kerkesi. Poliisin talutusotteessa paikalta joutuivat poistumaan esimerkiksi Buddha, pökäle-emoji ja korvansa satuttanut Donald Trump. Vastaavaa linjaa noudatettiin muissakin kaupungeissa, ja esimerkiksi Hangzhoussa poliisin nähtiin poistavan kadulta Batmanin ja Deadpoolin kaltaisia supersankareita.
Global China Pulse (22.10.2024): “Character Amnesia in China”
Kiina on kuuluisa vuosituhantisesta kirjoitusjärjestelmästään, mutta kirjoitusmerkit aiheuttavat haasteita ulkomaisten lisäksi myös kiinalaisille itselleen. Satojen tai tuhansien merkkien opettelu vaatii kiinalaisiltakin aikaavievää pänttäystä, mistä johtuen kommunistipuolue aikanaan yksinkertaisti Manner-Kiinan kirjoitusmerkit ja loi niiden tueksi länsimaisia aakkosia käyttävän pinyin-järjestelmän. Tästä huolimatta kiinalaiset unohtelevat tavan takaa merkkien kirjoitusasuja, ja 2000-luvulla ongelma on digitalisaation myötä kasvanut, kun kirjoittaminen tapahtuu yhä useammin aakkosnäppäimistöllä. Kielitieteilijä David Moser avaa ilmiön taustoja ja merkitystä Global China Pulsen artikkelissa.
Financial Times (19.10.2024): “The Canadian comedian who became China’s most famous foreigner”
Jos ovat kirjoitusmerkit vaikeita, ei tonaalisen mandariinikiinan lausuminenkaan ole helpoimmasta päästä. Nimi Dashan (“Iso vuori”) lienee tuttu jokaiselle kiinan kieltä tosissaan opiskelleelle länsimaalaiselle. Tätä nimeä tottelee kanadalainen Mark Rowswell, josta on vuosikymmenten varrella tullut yksi Kiinan kuuluisimmista ulkomaalaisista. Rowswellin maine perustuu hänen kiinan kielen puhetaitoonsa, jota hyödyntäen hän nousi 1990-luvulla kiinalaiskansan tietoisuuteen esittämällä perinteisiä xiangsheng-komediaperformansseja. Kansan hauskuuttamisesta virheettömällä kiinalla aukesi ura, joka on jatkunut tähän päivään asti.
Nyt Dashan kiertää jälleen Kiinaa kolmen vuoden tauon jälkeen osana The Shawshank Redemption -elokuvan teatterisovitusta, jossa jokaisessa roolissa on kiinaa puhuva ulkomaalainen. Financial Times haastattelee miestä tämän kokemuksista julkkiksena Kiinassa.
Lyhyesti:
South China Morning Post (20.10.2024): Kiina aikoo lähettää miehitetyn sukellusaluksen tutkimaan Jäämeren pohjaa.
Deadline (28.10.2024): Yhdysvaltain elokuva-akatemia hylkäsi Kiinan Oscar-ehdokkaan, koska siinä puhutaan liikaa englantia.
Yle (20.10.2024): Haikeat hyvästit pandoille – tuhannet näkivät Lumin ja Pyryn ensimmäisen ja viimeisen kerran.
Katsele & kuuntele
ChinaPower (31.10.2024): “PRC Leadership Decisionmaking: A Conversation with Mr. Jon Czin”
CSIS:n Kiina-podcastin tuoreessa jaksossa Brookingsin johtava tutkija ja entinen CIA:n Kiina-asiantuntija Jonathan Czin käy läpi Kiinan ylimmän johdon sisäistä dynamiikkaa ja päätöksentekoa sekä Xin tyyliä johtajana ja tapoja, jolla hän eroaa edeltäjistään.
A-Talk (31.10.2024): “Mitä Kiina tavoittelee?”
Alexander Stubbin Kiinan-matkan jälkilöylyjä käytiin läpi torstai-illan A-Talkissa. Studiossa tutkija Linda Jakobson, Ulkopoliittisen instituutin vt. johtaja Mikael Mattlin, Turun yliopiston professori Lauri Paltemaa, sekä Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta.
Tapahtumat
Suomen Pankin BOFIT Kiina-tietoisku 2024**
Suomen Pankin Rahamuseolla sekä verkossa maanantaina 4.11.2024 klo 13.00–15.30.Kowloonin Walled Cityyn sijoittuva kiinalais-hongkongilainen action-elokuva Twilight of the Warriors Night Visions -elokuvafestivaalilla.
Näytökset Helsingissä to 14.11. ja la 16.11.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Muuta kiinnostavaa
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 15. marraskuuta 2024. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2024 Kiina-ilmiöt Oy