#149 – Sotatemppuilu, taloustempoilu, suomalaisten temuilu
Kiina järjesti Taiwaninsalmella jälleen sotaharjoitukset. Puolue pyrkii piristämään taloutta uusilla ruiskeilla. Suomesta löytyy ahkeria Temu-asiakkaita, Sheinin paketeista yllätyksiä.
18.10.2024
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Politiikassa huomiota ovat herättäneet Kiinan Taiwanin edustalla järjestämät sotaharjoitukset, joista on alkanut tulla muutaman kuukauden välein toistuva spektaakkeli. Tällä kertaa laukaisevana tekijänä oli Taiwanin presidentti Lai Ching-ten kansallispäivän puhe, joka tulkittiin Kiinassa provokaatioksi. Taiwanin ohella tarjolla asiaa myös Venäjästä, Ruotsista sekä kiinalaistyyppisten kumppanuuksien semiotiikasta.
Talouden saralla Kiinan viranomaiset ovat julkaisseet piristystoimia toisensa perään. Huolta aiheuttaa varsinkin matava talous, joka tällä vauhdilla jäisi virallisesta viiden prosentin tavoitteesta. Lisäksi asiaa Kiinan ilmastotoimista, joilla on suuri merkitys Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiselle.
Kulttuuripuolella tarkastellaan tällä kertaa kiinalaisen pientavara- ja pikamuotikaupan yhteiskunnallisia ilmiöitä: mikä saa suomalaiset “temuttamaan”, mitä yllätyksiä Sheinin paketit pitävät sisällään, ja mitä Yiwun kaupungin tukkukauppa kertoo Yhdysvaltojen presidentinvaaleista? Asiaa myös varhaiskasvatuksesta ja Venetsiaan päätyneestä kiinalaispatsaasta.
Huom! Olemme avanneet lukijakyselyn, ja olisi upeaa, jos ehdit vastata siihen! Kyselyn täyttäminen vie noin 5–10 minuuttia. Kyselyyn vastaaminen on täysin anonyymiä ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Palautteenne ja kehitysehdotuksenne ovat meille kullanarvoisia – kiitos paljon ajastasi ja näkemyksistäsi! Kysely löytyy täältä.
Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Rajattomuuden rajat.
The Conversation (16.10.2024): “Why China now wants to put some limits on its ‘no limits’ friendship with Russia”
Kiinan ja Venäjän välille kehittyneeseen “rajattomaan kumppanuuteen” on alkanut ilmaantua tiettyjä rajoja, argumentoi Guangyi Pan The Conversationissa. Kirjoituksen pääpointtina on, että siinä missä Venäjä on yrittänyt retorisesti edelleen lujittaa maiden ystävyyttä ja hakenut sivulauseissa maaperää jopa liittoutumiselle, on Kiina ottanut puolestaan askelia taaksepäin siinä, kuinka pullantuoksuinen suhde lopulta onkaan. Syiksi Kiinan takapakille esitetään ennen kaikkea Venäjästä irti saatavan hyödyn vaihtoehtoiskustannusta, eli välien hiipumista länteen, jossa Kiina tulkitaan jo Venäjän sotaretken ratkaisevaksi mahdollistajaksi. Toisaalta Kiinan valtiojohdon uskotaan havahtuneen lyhyenlännän Wagner-kapinan aikana myös siihen, kuinka nopeasti valta Venäjällä voi lopulta mennä vaihtoon.
Jonkinlainen happotesti kirjoituksen oletukselle saataneen ensi viikolla, kun BRICS-maiden johtajat Xi mukaan lukien tulevat Putinille kylään Venäjälle. Tiettävästi Putinilla on joitakin kahdenvälisiä tapaamisia kokouksen aikana, mutta ainakaan toistaiseksi ei suoraan ole ilmaistu, että Xi tapaisi kahdenkeskisesti Putinin, joka on verrannut suhteen läheisyyttä veljeyteen.
Merics (15.10.2024): “What’s in a name? A rough guide to China’s elaborate labeling of bilateral relations in Europe”
Strateginen kumppanuus, kokonaisvaltainen strateginen kumppanuus, ystävällismieliset ja yhteistyölliset suhteet… Kiinan bilateraalisten suhteiden kategoriat muodostavat terminologisen viidakon, josta ei ota proverbiaalinen Erkkikään selvää. Onneksi saksalainen tutkimuslaitos Merics on koostanut artikkeliinsa kaikkien EU-maiden Kiina-suhteiden ylevät tittelit ja avaa samalla niiden taustalla piileviä merkityksiä. Unkarin ja Kiinan välille keväällä solmittu “kaiken sään kestävä kumppanuus” edustaa Euroopan korkeinta tasoa, kun taas Serbian kanssa on muodostettu “Kiinan ja Serbian kohtalonyhteisö”.
Vaan kyllä esimerkiksi Saksassakin voitaneen myhäillä tyytyväisinä “joka suunnan strategisen kumppanuuden” vuoksi. Sen sijaan Suomen ja Kiinan välinen kumppanuussuhde edustaa pandamenneisyydestään huolimatta hierarkian köykäisintä sarjaa: “uudentyyppinen yhteistyökykyinen (mutta ei strateginen) kumppanuus” (new-type cooperative partnership). Tittelit eivät ole kuitenkaan staattisia, vaan niitä voidaan sekä päivittää että alentaa suhteissa vallitsevan dynamiikan mukaan. Jäämme siis odottamaan, päivittääkö presidentti Stubb Suomen Kiina-suhteet uudelle tasolle Pekingin-matkallaan.
Reuters (14.10.2024): "China ends war games around Taiwan, but leaves door open to more"
Kiina järjesti Taiwanin ympärillä massiiviset “Joint Sword-2024B” -sotaharjoitukset eräänlaisena jatko-osana keväällä nähdylle “Joint Sword-2024A” -pullistelulle. Harjoitukset nähtiin vastareaktiona Taiwanin presidentti Lai Ching-ten pitämään kansallispäivän (10.10.) puheeseen, joka ei kuitenkaan ollut tyyliltään tai sisällöltään erityisen provokatiivinen. Kiinan mukaan useat laivasto-osastot lähestyivät harjoituksen aikana Taiwania ja keskittyivät mm. tärkeimpien satamien saartamiseen. Myös lentotukialus Liaoning osallistui harjoitukseen Taiwanin itäpuolella.
Vaikka sotaharjoitusten kokoluokka oli massiivinen (Taiwanin ilmapuolustusvyöhykkeellä tehtiin jälleen päiväkohtainen ennätys kiinalaiskoneiden määrässä), jäi kokonaisuus Reutersin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi vuoden 2022 harjoituksia kevyemmäksi, kenties Yhdysvaltojen lähestyvien vaalien vuoksi.
Swedish National China Centre (11.10.2024): “Chinese presence in the Swedish wind energy sector: Vulnerabilities and risks”
Ruotsin kansallisen Kiina-tutkimuskeskuksen raportin mukaan Kiinan valtio-omisteiset yritykset omistavat noin 10 prosenttia Ruotsin tuulivoimakapasiteetista, mikä vastaa yli kolmea prosenttia maan koko sähköntuotannosta. Raportissa arvioidaan tilanteesta syntyviä mahdollisia riskejä. Raportti ei näe kovin suurena riskiä esimerkiksi sitä, että omistaja voisi sulkea energiantuotantoa painostaakseen Ruotsia tai sitä, että tuulivoimaomistuksia käytettäisiin tiedonhankintaan esimerkiksi sähköverkon toiminnasta.
Suurin riski on raportin mukaan siinä, että Euroopan oma teollisuus – joka on riippuvaista kiinalaisista osista eikä pysty vastaamaan maanosan kysyntään – jää ennen pitkää paitsioon, jolloin osaaminen menetetään Kiinalle ja riippuvuus Kiinasta kasvaa.
Tasavallan presidentin kanslia (9.10.2024): “Presidentti Stubb valtiovierailulle Kiinaan”
Pian tiristetään diplomatian kirkkainta tislettä, kun Suomen presidentti Alexander Stubb pakkaa mukaansa puolison, muutaman ministerin ja elinkeinovaltuuskunnan ja paukkii valtiovierailulle Kiinaan. Moisesta onkin vierähtänyt aikaa viisi vuotta, mikä tarkoittaa sitä maailman aikaa, jolloin ei tiedetty vielä pandemiasta tai Venäjän täysmittaisesta hyökkäyssodasta. Stubb tapaakin nyt ensimmäistä kertaa Nato-Suomen valtionpäämiehenä presidentti Xi Jinpingin, jolla on taskussaan pakti rajattomasta ystävyydestä Venäjän kanssa.
Kuten Hesarikin arvioi, Stubbilla on nyt tuhannen taalan paikka esittää Xille henkilökohtaisesti, miten yksi puhelinsoitto Pekingistä Moskovaan päättäisi sodan. Nähtäväksi jää myös, mitä kotiintuomisia reissulta Suomi-Kiina-suhteisiin on tarjolla, semminkin kun maidemme lämpimiä suhteita kuvastaneet pörröiset pandakarhutkin palaavat Kiinaan. Kiinnostavaa on myös nähdä, millä tavoin Balticconnectorin katkaisseen kiinalaisaluksen tilanne nostetaan esiin, vai nostetaanko lainkaan.
Lyhyesti:
SCMP (15.10.2024): Kiina haluaa johtavaksi avaruusvallaksi 2050 mennessä: Julkisti 17 prioriteettia - mukana maan kaltaisten planeettojen ja elämän etsintä.
Yle (11.10.2024): Svenska Yle selvitti: Balticconnector-putken rikkonut kiinalaisalus kärsi ongelmista jo Kiinassa.
Reuters (10.10.2024): Kiinan keskuspankin varajohtaja Fan Yifei tuomittiin kuolemaan korruptiorikoksista.
Talous
Kuumaa: Ruiskeita toisensa perään.
Bloomberg (18.10.2024): “China Moves to Support Markets After Data Showing Economy Slowed”
Kiinan bruttokansantuote kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 4,6 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan nähden. Kasvutahti jää virallisesti lausutusta kuluvan vuoden viiden prosentin tavoitteesta, vaikka olikin ekonomistiennusteita hivenen parempi. Vaikka syyskuun kulutus- ja teollisuustuotantoluvut ylittivät odotukset, murheenkryyninä on vanha tuttu kiinteistösektori: esimerkiksi uusien asuntojen hinnat suurimmissa kaupungeissa laskivat Reutersin mukaan elokuussa 5,3 prosenttia, nopeimmin yhdeksään vuoteen.
Pian talouslukujen julkistamisen jälkeen perjantaina Kiinan keskuspankin pääjohtaja Pan Gongsheng ilmoitti lisätoimista talouden piristämiseksi, oletettavasti tuon viiden prosentin vuosikasvun saavuttamiseksi. Keskuspankki ilmoitti käynnistävänsä kaksi uutta rahoitusohjelmaa, joiden tavoitteena on syöttää jopa 100 miljardia euroa maan osakemarkkinoille. Uutinen piristi ainakin pörssiä, nostaen Shanghain yleisindeksin neljän prosentin nousuun. Sijoittajat odottavat, että yhä useampi yritys ilmoittaa omien osakkeiden ostoista edullisia lainoja hyödyntäen, mikä voisi antaa lisäpotkua osakemarkkinoille.
Perjantain piristysshotti tulee osana pitkää ruiskeiden sarjaa. Vaikka lokakuun alussa Kiinan pörssit pöhisivät, reaalitalouden saralla käännettä ollaan jääty odottamaan. Viime lauantaina Kiinan valtiovarainministeriö kertoi pääomittavansa paikallishallintoja ja pankkeja. Eilen Kiinan asuntoministeriö piti oman tilaisuutensa, missä se kertoi valtion aikovan kaksinkertaistaa keskeneräisille asuntoprojekteille suunnatun lainakiintiön noin 500 miljardiin euroon vuoden loppuun mennessä. Tavoitteena on rahoittaa valikoituja, kannattavaksi arvioituja hankkeita, jotta keskeneräiset asunnot saadaan valmiiksi ja toimitettua niitä odottaville ostajille. Samalla valtio on kehottanut pankkeja myöntämään lainoja ja nopeuttamaan niiden käsittelyä.
Reutersin haastattelemat ekonomistit varoittavat, että Kiina saattaa olla ajautumassa täysimittaiseen deflaatioon. He korostavat tarvetta puuttua rakenteellisiin ongelmiin, kuten ylikapasiteettiin, korkeaan velkatasoon ja väestön ikääntymiseen. Yhtenä merkkinä sekä rakennusalan heikosta tilanteesta että ylikapasiteettiongelmista mainittakoon Kiinan teräsvienti, joka oli syyskuussa suurinta kahdeksaan vuoteen. Odotusarvo on, että tulevissa keskeisissä kokouksissa, kuten loppukuusta koittavassa kansankongressin pysyvän komitean istunnossa, saadaan lisätietoja mahdollisista elvytystoimista.
Foreign Policy (9.10.2024): “China’s Climate Targets Could Make or Break the Paris Agreement”
Kiina aikoo lähikuukausina julkistaa uudet ilmastotavoitteensa, ja niiden merkitys Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiselle on suuri. Ilman Kiinan suunnanmuutosta globaalia päästöhuippua on vaikea saavuttaa ajoissa, kirjoittavat energia- ja ilmastopolitiikan asiantuntijat Lauri Myllyvirta ja Byford Tsang Foreign Policyssa. Viimeaikaisten politiikkalinjausten perusteella vaikuttaisi siltä, että Kiinan ilmastopäästöt olisivat huipussaan vähän ennen vuotta 2030, eikä merkittävää päästövähennystä tavoiteltaisi ennen vuotta 2035. Tämä kunnianhimoton linja ei asiantuntijoiden mukaan riittäisi pitämään ilmaston lämpenemistä 1,5 asteessa.
Puolueen tähänastinen linja on ristiriidassa suhteessa uusiutuvan energian kasvulukuihin Kiinassa. Vuonna 2023 Kiinan aurinko- ja tuulivoimainvestoinnit lähes kaksinkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna. Siitä huolimatta Kiinan viranomaiset vaikuttavat epäröivän sitoutua kunnianhimoisempiin ilmastotavoitteisiin – taustalla saattaa olla halu asettaa matala rima nyt ja ylittää se myöhemmin. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa matala sisäinen tavoite olisi ikävä viesti.
Lyhyesti:
Helsingin Sanomat (17.10.2024) Kiinalaisvalmisteinen robotti-imuri alkoi laukoa rasistisia solvauksia, mikä paljasti laitteen tietoturva-aukon.
Financial Times (7.10.2024): Macaon kasinoilla menee kovien koronavuosien jälkeen lujaa, mikä saattaa kertoa Kiinan talouden elpymisestä – tai sitten ei.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (17.10.2024)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Venetsian leijona ja Bristolin skorpioni.
Helsingin Sanomat (16.10.2024): “Temu nousi Suomessa hurjaan suosioon – Nyt puhuvat "temuttajat", joita halpakaupan huono maine ei haittaa”
Helsingin Sanomat kertoo suomalaisista “temuttajista”, jotka ovat hurahtaneet maailmanlaajuiseksi ilmiöksi nousseeseen kiinalaiseen verkkokauppaan. Vuonna 2022 markkinoille tupsahtaneesta Temusta on tullut Suomen toiseksi suosituin verkkokauppa, joka on myös saanut kyseenalaisen maineen esimerkiksi manipuloivan markkinoinnin ja tuotteiden heikon laadun takia. Temuttajat kuitenkin tilaavat kiinalaiskaupasta tiuhaan käyttö- ja koristetavaraa – HS:n haastatteleman asiakkaan mukaan “paljon sellaista, mitä ihminen ei tiedä tarvitsevansa”. Kulutustutkija Terhi-Anna Wilskan mukaan temuttaminen on tyypillistä heikon taloustilanteen kuluttajakäytöstä, hintojen noususta kumpuavaa tietoista normien uhmaamista.
Kaikkialla ei temuttamiseen suhtauduta yhtä ymmärtäväisesti. Indonesia kielsi hiljattain Temun toiminnan maassa vedoten siihen, että kauppa näännyttää maan omat pienyritykset hengiltä, South China Morning Post kirjoittaa.
MTV Uutiset (12.10.2024): “Suomi ja Kiina jakavat samoja varhaiskasvatuksen arvoja, mutta linjaavat opetusta eri tavoin”
Tuoreen suomalais-kiinalaisen varhaiskasvatusta koskevan tutkimuksen mukaan sekä kiinalaiset että suomalaiset arvostavat suuresti varhaiskasvatusta, mutta Kiinassa lähestymistapa on opettajajohtoinen Suomen korostaessa lasten oma-aloitteisuutta ja erityistarpeita. Kiinalaisessa varhaiskasvatuksessa näkyy maan kouluopetuksesta tuttu kaavamaisuus: opettaja suunnittelee ja toteuttaa opetuksen täsmälleen suunnitelman mukaisesti. Kiinassa myös korostetaan lasten turvallisuutta Suomea enemmän, mikä on ymmärrettävää vilkasliikenteisissä suurkaupungeissa. Tutkimuksen tarkoitus ei ollut arvioida, kummassa maassa onnistutaan paremmin, vaan lisätä molemminpuolista ymmärrystä varhaiskasvatuksesta.
South China Morning Post (12.10.2024): “Was the Lion of Venice made in China more than 1,000 years ago? Italian scientists have evidence”
Venetsian symboli, Pyhän Markuksen aukiolla pylvään päässä patsasteleva siivekäs leijona, kulkeutui kaupunkiin aikanaan Kiinasta, väittävät italialaistutkijat. Patsaasta otettuja näytteitä analysoimalla leijonan alkuperä jäljitettiin Tang-dynastian (618–907) aikaiseen Luoteis-Kiinaan Jangtsejoen suistoon, jossa patsas on mahdollisesti alun perin vartioinut hautaa. Sitä, miten tuhansia kiloja painava patsas on 1200-luvulla kulkeutunut Euraasian toiselle puolelle ei tiedetä. Uusi tieto selittää myös leijonapatsaan ulkoasun, joka on pitkään ollut arkeologeille arvoitus. Korkealla pylvään päällä seisovaa patsasta lähemmin tutkimalla siinä vaikuttaa olevan ilmiselviä kiinalaisia piirteitä.
Yle (11.10.2024): “Shein-paketista paljastui iljettävä yllätys: sisällä oli elävä skorpioni”
Temun ohella myös toinen maailmanmarkkinoille rynninyt kiinalainen verkkokauppa Shein nittää kyseenalaista mainetta: pikamuotia tarjoavan firman paketista paljastui Englannissa skorpioni. Tilauksen tehnyt Bristolin yliopiston opiskelija onnistui karkottamaan hyvävointisen otuksen kylpyammeeseen, josta eläintiedettä opiskeleva kämppäkaveri siirsi sen pihdeillä muoviastiaan odottamaan asiantuntijan noutoa.
National Centre for Reptile Welfare -järjestön asiantuntijan mukaan tapaus ei suinkaan ollut ainoa laatuaan, sillä kuluneen kuukauden sisällä Isossa-Britanniassa on löydetty postipaketeista kolme samaan lajiin kuuluvaa kiinalaista skorpionia. Tapausten määrä näin lyhyen ajan sisällä on järjestön mukaan huolestuttavaa, sillä kyseinen skorpionilaji on hyvin myrkyllinen, ja sen pisto voi pahimmillaan olla hengenvaarallinen. Kaikki kolme skorpionia olivat eri yritysten paketeissa, mikä kertoo ongelman olevan Kiinassa eikä tietyssä yrityksessä.
Yle (8.10.2024): “Suomalaisten suunnittelema jättimäinen oopperatalo avattiin Kiinassa – ‘Näin suuria ei jatkossa ehkä enää rakenneta’”
Nanchangin kaupunkiin on valmistunut suomalaisen PES-Arkkitehdit Oy:n suunnittelema oopperatalo. PES on jo konkari Kiinassa, sillä vuodesta 2005 asti maassa toiminut arkkitehtitoimisto on suunnitellut suuriin kiinalaiskaupunkeihin useita merkittäviä rakennuksia. Kiinassa kaikki on suurempaa – ja edullisempaa. Nyt valmistunut oopperatalo on esimerkiksi PES:n suunnittelemaa Turun musiikkitalo Fuugaa kolme kertaa suurempi mutta kustannuksiltaan samaa luokkaa. Oopperatalossa pelkistetty suomalaistyyli yhdistyy kiinalaisiin vaikutteisiin, kuten Jiangxin kuuluisaan keramiikkaan ja bambuun. Vaikka Kiinassa on yhä kysyntää suurille kulttuurirakennuksille, rakennus- ja kiinteistöalan yskähtely saattaa tarkoittaa, ettei näin suuria projekteja enää tehtailla entiseen malliin.
Helsingin Sanomat (8.10.2024): “‘Trump on aina Trump’”
Kuka voittaa Yhdysvaltain presidentinvaalit? Eräs vaalimenestyksen ennusmerkki löytyy kiinalaisesta Yiwun kaupungista, jossa sijaitsee maailman suurin pientavaran tukkumarkkina. Siellä valmistetaan yllä mainittujen Temun ja Sheinin tusinatavaran ohella myös läjäpäin fanituotteita Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Vientimäärien perusteella Yiwussa arvattiin oikein Donald Trumpin voitto vuonna 2016, ja nyt yritetään ennustaa ensi kuun vaalien tulosta. Yiwu-indikaattori ei povaa hyvää demokraattien Kamala Harrisille, sillä hänen kasvojaan ei HS:n kirjeenvaihtaja bongaa tukkutorin tiskeiltä kertaakaan. Trump-tavaraa sen sijaan piisaa, ja moni kauppias kertoo taannoisen salamurhayrityksen tehneen hyvää myynnille. Muistettava on kuitenkin, että viime vaalit voitti Joe Biden, vaikka silloinkin Trump oli tavaramyynnissä lyömätön.
Lyhyesti:
Helsingin Sanomat (16.10.2024): Toimittaja Anna-Stiina Nykänen kävi katsomassa Ähtärin pandoja, kun vielä ehtii.
The Athletic (10.10.2024): Hongkongin mielenosoituksiin liittyneen kohun takia NBA-korisliigan pelejä ei ole pelattu Kiinassa viiteen vuoteen, mutta liigan pomo uskoo, että Kiinaan palataan vielä.
Katsele & kuuntele
Kiina-ilmiöt (12.10.2024): “Suurvaltojen salaliitot ja vaalisalaisuudet”
Podcastimme tuoreessa jaksossa asiantuntijavieraanaa on Kiina-ilmiöiden oma Niki Sopanen, joka käy läpi Kiinan ja Yhdysvaltojen sisäisten salaliittodiskurssien piirteitä. Mistä ollaan epäluuloisia, mistä epäluulot juontuvat? Lisäksi käydään läpi kiinalaisia näkökulmia Yhdysvaltain lähestyviin presidentinvaaleihin.
Muuta kiinnostavaa
Maanpuolustuskorkeakoulu etsii tutkijaa hankkeeseen, joka perehtyy Kiinan ja Venäjän arktisen yhteistyön ulottuvuuksiin. Hakuaika 31.10.2024 saakka.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 1. marraskuuta 2024. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2024 Kiina-ilmiöt Oy