#138 – Puheluita, hakkereita ja aamutohveleita
Xi ja Biden soittelivat. Korkean tason Kiina-diplomatia EU:ssa ja Yhdysvalloissa keskittyy lähipäivinä kauppasuhteisiin. Maa järisi Taiwanissa.
5.4.2024
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa. Toivotamme kaikille lisäksi hyvää Qingming-juhlaa!
Politiikkauutisten rintamalla päähuomion kaappasi Xi Jinpingin ja Joe Bidenin välinen “rakentava ja rehellinen” puhelinneuvottelu, joka vaikuttaa jonkinlaisen liennytyskauden pelinavaukselta. Keskusteluilta käytäneen lähipäivinä myös Xin ja Taiwanin entisen presidentin Ma Ying-jeoun välillä.
Taloudessa katse on kiinnittynyt Kiinan tuotannon ylikapasiteettiin ja sen purkuun, sekä analyysin että diplomatian saralla. Siinä missä viime vuosikymmenellä huolena oli esimerkiksi terästuotannon purkautuminen Kiinasta maailmalle, nyt Eurooppa ja Yhdysvallat voihkivat tilannetta, jossa Kiina tuottaa arvoketjussa yhä korkeammalla olevia tuotteita, kuten sähköautoja, yli kotimarkkinoiden tarpeiden. Lähipäivinä onkin ohjelmassa keskeisiä päättäjätapaamisia aihepiiriin liittyen.
Kulttuurin ja ilmiöiden saralla käsitellään puolestaan kiinalaisten tietotyöläisnuorten toimistomuotia sekä Netflix-sarjan myötä lisää huomiota länsimaissa saavaa Kolmen kappaleen probleemaa ja sen tekijää Liu Cixiniä. Taiwanin maanjärjestys on ollut kuluneen viikon merkittävä uutinen, jossa on menehtynyt tuoreimpien tietojen mukaan 10 henkeä ja loukkaantuneita on yli tuhat.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Puhelinlangat laulavat Valkoisesta talosta Zhongnanhaihin.
Reuters (2.4.2024): “Biden, Xi call navigates Philippines and Taiwan tensions”
Presidentit Joe Biden ja Xi Jinping ottivat luurin kouraan tiistaina ja puhuivat puhelimessa ensi kertaa sitten marraskuisen tapaamisen. Valkoisen talon mukaan puhelu kesti 105 minuuttia ja siinä käsiteltiin muun muassa Taiwanin ja Etelä-Kiinan meren sotilaallisia jännitteitä. Vaikka tiedotuslinjat Tyynenmeren vastakkaisilla rannoilla korostivat hieman erilaisia näkökohtia (lue Valkoisen talon ja Kiinan ulkoministeriön tiedotteet), kuvasivat molemmat päämiehet puhelua kuitenkin rehelliseksi ja rakentavaksi.
Yhdysvaltain ja Kiinan diplomaattisuhteet vaikuttavat olevan muutenkin lämpenemässä, sillä valtiovarainministeri Janet Yellen saapui Kiinaan torstaina tavatakseen tänään ja lähipäivinä pääministeri Li Qiangin, talouspolitiikan veteraani Liu Hen sekä Kiinan keskuspankin pääjohtaja Pan Gongshengin kaltaisia keskeisiä päättäjiä. Yellenin vierailusta lisää talousosiossamme. Ulkoministeri Anthony Blinkenin on määrä matkustaa Kiinaan pian, ja puolustusministeri Lloyd Austin puolestaan soittelee lähiaikoina tuoreen vastinparinsa Dong Junin kanssa.
The New York Times (31.3.2024): “Beijing Deplores Taiwan’s Next President, but Welcomes an Old One”
Kiinan ja Taiwanin kireät suhteet ovat lyhyellä erätauolla ennen tammikuussa valitun uuden presidentin Lai Ching-ten virkaanastumista. Kiina on julistanut Lain vaaralliseksi separatistiksi, eikä luultavimmin tule ylläpitämään Lain hallintoon minkäänlaisia yhteyksiä, vaan päinvastoin lisännee sotilaallista painostusta virkaanastujaisia juhlistaakseen. Samaan aikaan Taiwanin entinen presidentti Ma Ying-jeou on vierailulla Kiinassa tapaamassa mahdollisesti jopa presidentti Xi Jinpingiä. Man edustaman Kuomintang-puolueen mukaan on hyvä, että kansantasavaltaan säilytetään edes jonkinlainen keskusteluyhteys. Xille puolestaan kelvannee osoittaa, ettei Taiwan ole itsenäisyysmielisen DPP:n valtakaudesta huolimatta tyystin lipunut Kiinan ulottumattomiin.
CNN (30.3.2024): “This US state is not covered by the NATO treaty. Some experts say that needs to change”
Nato-jäsenyytensä myötä myös Suomi on velvoitettu osallistumaan Yhdysvaltojen puolustamiseen, mikäli maa sattuisi joutumaan hyökkäyksen kohteeksi. Vaan ei siinä tapauksessa, että hyökkäys tapahtuisi Tyynellämerellä esimerkiksi Havaijille tai Guamille, sillä Nato on nimensä mukaisesti pohjoisen Atlantin puolustusliitto. CNN:n artikkelin mukaan monet asiantuntijat ovatkin sitä mieltä, että vuonna 1949 allekirjoitettu Pohjois-Atlantin sopimus tulisi päivittää nykypäivän realiteettien mukaiseksi, sillä kollektiivisen puolustuksen ulottaminen Tyynellemerelle voisi muodostaa järeän pelotteen Kiinan suunnittelemaa Taiwanin operaatiota vastaan. Toisaalta asiantuntijat pitävät todennäköisenä, että Yhdysvallat saisi ilman varsinaisia turvatakuitakin mobilisoitua Natosta “halukkaiden koalition” myös Tyynenmeren operaatioitaan tukemaan.
China Brief (29.3.2024): “Foreign Intelligence Hackers and Their Place in the PRC Intelligence Community”
Mainitsimme taannoisessa kirjeessämme verkkoon vuodetusta isosta nivaskasta kiinalaisen kybertiedustelun alihankkijayrityksen, iS00Nin (爱洵) asiakirjoja. Analyytikot ovat sittemmin peranneet aineistoa läpi ja todenneet sen suoranaiseksi tiedon aarreaitaksi, joka tarjoaa mielenkiintoisia välähdyksiä kiinalaisen kybertiedustelun salatusta maailmasta. Aineiston mukaan iS00N on tehnyt keikkaa Kiinan tiedustelupalveluille esimerkiksi uiguurien valvomiseksi ja teknologian varastamiseksi mutta tarjoaa myös palveluita esimerkiksi sähköpostiliikenteen tai somealustojen tarkkailuun. Tämän lisäksi asiakirjat ovat valottaneet esimerkiksi alihankkijahakkerien palkkatasoa, jota voi pitää aivan mukiinmenevänä.
Kybertiedustelu kohosi otsikoihin myös muissa merkeissä, kun sekä Yhdysvallat että KRP ilmoittivat kiinalaisen APT31-hakkeriryhmän olleen useiden laajojen verkkohyökkäysten takana. Wuhanista käsin operoivaa ryhmää epäillään Suomen eduskuntaan vuonna 2020 kohdistuneen kyberhyökkäyksen suorittajaksi. Kurkkaa myös Katsele & kuuntele -osio, jossa on lisää sisältöä hakkerointiin liittyen.
The Ulkopolitist (25.3.2024): “Taloustilanne ja kiihtyvä suurvaltakilpailu asettavat nyt ennennäkemättömiä paineita Kiinan suurten tavoitteiden saavuttamiselle”
The Ulkopolitistin Sasu Katajamäen tuoreessa artikkelissa pohditaan Kiinan strategisten päätavoitteden, kuten Taiwanin yhdistämisen sekä teknologiseksi ja sotilaalliseksi suurvallaksi kohoamisen tulevaisuudennäkymiä lukemattomien uusien haasteiden muodostamassa ristiaallokossa. Tummia pilivä tavotteiden ylle muodostaa ennen kaikkea Kiinan yskivä talouskehitys, joka linkittyy monin tavoin kiristyneeseen globaaliin suurvaltakilpailuun. Artikkelin mukaan Kiinan johto onkin nyt “ennennäkemättömän haastavassa tilanteessa”, sillä se on monilta osin riippuvainen muun maailman kehityksestä eikä kykene täysin suojautumaan yhä epävakaammaksi muuttuvan maailmanjärjestyksen synnyttämiltä yllätyksiltä.
Lyhyesti:
South China Morning Post (2.4.2024): Jälleen ministeri korruptiotutkinnassa, tällä kertaa entinen oikeusministeri Tang Yijun.
AP (1.4.2024): Ranska kannustaa Kiinaa puhumaan Venäjälle järkeä.
Atlantic Council (1.4.2024): Miten Kiina voisi vastata Yhdysvaltojen talouspakotteisiin? Tuore raportti valaisee.
South China Morning Post (28.3.2024): Kiinan turvallisuusministeriö varoittaa vakoilevista konsulteista.
Talous
Kuumaa: Sofistikoitunut ylikapasiteetti.
Reuters (4.4.2024): “Yellen faces tough road on China's vast overproduction problem”
Samalla kun amerikkalaispäättäjiä virtaa nyt Kiinaan, Pekingin valtion vierastalot ovat olleet kovassa käytössä myös korkea-arvoisten eurooppalaisvieraiden matkojen seurauksena. Pekingissä on nähty Xin toukokuulle suunnitellun Pariisin-matkan edellä ainakin Hollannin väistyvä pääministeri Mark Rutte sekä Ranskan ulkoministeri Stéphane Séjourné. Myös Saksan Olaf Scholzin on määrä matkustaa Kiinaan myöhemmin tässä kuussa.
Samaan aikaan on kuulunut tietoja, joiden mukaan Yhdysvallat yrittäisi saada liittolaismaita kuten Hollantia rajoittamaan yritystensä kykyjä toimittaa Kiinalle paitsi uutta edistynyttä teknologiaa, myös esimerkiksi puolijohteita valmistavien koneiden huoltopalveluja. Tämä olisi tietenkin Kiinalle epämieluisaa, ja Rutte sai ilmeisesti vierailuillaan kuulla Kiinan tyytymättömyyttä huhuihin. Hollanti on jo asettanut hivenen vastentahtoisesti rajoituksia itse koneiden viennille.
Kauppasuhteet ovat sekä eurooppalais- että amerikkalaispäättäjien vierailuiden asialistalla korkealla. Paraikaa Kiinan-matkalla olevan Yhdysvaltain valtiovarainministeri Janet Yellenin pääviesti liittyy Kiinan teollisuuden ylikapasiteettiin ja sen purkuun maailmalle. Keskeinen ongelma on käytännössä liian suuri määrä liian kilpailukykyisten tuotteiden vientiä liian halvalla.
Eurooppalaishuolissa painottuvat hieman eri asiat. Ranskan ulkoministeri Séjourné patisti Kiinaa toimimaan Ukrainan suvereniteetin puolustamiseksi ja vakuutti, ettei Ranska halua katkoa kauppasuhteita Kiinaan. Puoluetoveri, valtiovarainministeri Bruno Le Maire puolestaan on toivonut Euroopan Unionilta toimia Kiinan- ja Yhdysvaltain-kaupan epäsuhdan tasapainottamiseksi. Perusteena Le Maire käytti eritoten ympäristövaatimuksia. Hänen on määrä tavata Kiinan kauppaministeri Wang Wentao maanantaina. Wangin Euroopan-matkan tavoitteena on keskustella Ranskallekin tärkeästä aiheesta, Euroopan huolista Kiinan sähköautovientiin liittyen.
Kauppalehti (2.4.2024): “Kiina huiputti länttä vuosia ja EU uhkaa tippua kyydistä – Edessä on täysin uudenlainen markkinatalous, Mikael Wigell sanoo”
Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigell käy Kauppalehden haastattelussa läpi Suomen ja EU:n geoekonomista tilannetta Kiinaan ja Yhdysvaltoihin nähden ja antaa yrityksille listan keskeisistä huomioon otettavista asioista tulevaisuuteen varauduttaessa. Niitä ovat digitalisaatio, vihreä siirtymä, turvallistaminen, talouden aseellistaminen sekä toimintaympäristön pirstoutuminen ja tavaravirtojen hallinta. Näihin kaikkiin liittyy keskeisesti Kiina. Mukana myös lukusuosituksia geoekonomiasta kiinnostuneille.
Bloomberg (29.3.2024): “Bank of Russia Sees No Alternative to Yuan for Its Reserves”
Venäjän keskuspankin vuosiraportin mukaan Venäjän hylkiövaltion asema vaikuttaa rajaavan luotettavien ja vakaiden taloudellisten kumppanimaiden määrän yhteen, Kiinaan. Pankki kertoo, että ystävällisten maiden joukossa on lähinnä maita, joiden arvopapereissa on liikaa epävarmuuksia: valuuttakurssit heittelehtivät, valuuttavarannot ovat heikot ja pääoman liikutteluun liittyy rajoituksia. Keskuspankki päätyykin johtopäätökseen, että mittavien länsipakotteiden seurauksena Kiinan juan on reservivarannoissa avainasemassa. Juan oli keskuspankin mukaan myös viime vuonna Venäjällä vaihdetuin valuutta ohittaen Yhdysvaltain dollarin, mikä on iso muutos sotaa edeltäneeseen aikaan, jolloin juanin vaihto oli lähes merkityksettömällä tasolla.
Rhodium Group (26.3.2024): “Overcapacity at the Gate”
Viikon kuuma hittitermi Kiinan taloudesta puhuttaessa on ollut “ylikapasiteetti”. Jos viime vuosikymmenen puolivälin tienoilla kiristeltiin hampaita Kiinan terästeollisuuden ylikapasiteetin vuoksi, nyt ovat kyseessä arvoketjussa korkeammalle yltävät teollisuustuotteet, kuten sähköautot. Kiinaan erikoistuneen tutkimusyhtiö Rhodium Groupin viime viikolla julkaistu raportti analysoi Kiinan maaliskuisen kansankongressin päätöksiä, erityisesti suurten tukisummien suuntaamista teollisuudelle sen sijaan, että kotitalouksien kulutusta tuettaisiin enemmän, kuten monet taloustieteilijät ovat suosittaneet.
Yksi seuraus voi olla, että Kiinan teollisuuden tuotantokapasiteetti kasvaa entisestään, ja Kiinan kotimaisen kulutuksen ollessa matalaa kohdistuu painetta erityisesti vientiin matalammilla hinnoilla. Tämä puolestaan huolettaa esimerkiksi eurooppalaista autoteollisuutta. Aurinkopaneeleissa eurooppalaisyritykset ovat jo tunteneet vaikutukset nahoissaan, kuten olemme aiemmissa kirjeissä kertoneet.
Rhodium Group perustaa raporttinsa Kiinan tilastokeskuksen dataan. Viesti on, että ylikapasiteettia on nähtävissä yhä useammilla sektoreilla, ja Kiinan talouspolitiikka vaikuttaa vain vahvistavan kehitystä. Rhodium Group myös huomauttaa, että vaikka Kiinan hallitus puhuu ylikapasiteetin kitkemisestä, tällä tarkoitetaan todennäköisesti vanhemman sukupolven vanhentunutta valmistuskapasiteettia, ja kehittyneissä teknologioissa tuotantokapasiteettiä pyrittäneen päinvastoin kasvattamaan.
Toisaalta kaikki eivät jaa Rhodium Groupin raportin johtopäätöksiä. Tom Hancock kirjoittaa Bloombergillä, miten ylikapasiteettia on kyllä esimerkiksi aurinkopaneeleissa sekä hätää kärsivän rakennussektorin raaka-aineiden, kuten sementin tuotannossa, mutta paljon pelättyä polkuhintaisten sähköautojen tulvaa saadaan vielä odottaa. Kiinan viennin osuus sähköautojen kokonaistuotannosta on vielä kansainvälisessä vertailussa pieni, ja sähköautoteollisuudessa ylikapasiteettia on lähinnä yrityksillä, joita ei pidetä markkinoiden kilpailukykyisimpinä – esimerkiksi BYD:llä merkittävää ylikapasiteettia ei vaikuttaisi olevan.
Suurempana kysymyksenä on, miten eurooppalaiset aikovat tilanteeseen vastata. Esimerkiksi Ranska on tukenut EU:n tutkintoja Kiinan valtiontukiin liittyen ja Hollanti on rajoittanut teknologiavientiä Yhdysvaltojen vanavedessä, mutta esimerkiksi Saksa varoo edelleen laajalti suututtamasta Kiinaa. Lyhyellä tähtäimellä Saksan autoteollisuus näkee edelleen merkittäviä voittoja Kiinassa, vaikka pidemmällä tähtäimellä kotimarkkina voisikin olla uhattuna. Joka tapauksessa Saksan teollisuus pelännee Kiinan mahdollisia vastatoimia, mikäli Euroopassa aletaan ottaa käyttöön esimerkiksi tuontitulleja kiinalaistuotteille.
Lyhyesti:
Reuters (3.4.2024): Autokauppaa Kiinassa yritetään piristää poistamalla käsirahavaatimus kokonaan uusien autojen ostajilta.
Helsingin Sanomat (3.4.2024): Kiinalaisen kännykkäfirman sähköauto revittiin käsistä: lähes satatuhatta tilausta tunnissa.
Financial Times (2.4.2024): Teslan ja Kiinan BYD:n sähköautomyynti laski alkuvuonna.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (4.4.2024)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Hyvästi, smart casual.
The Guardian (5.4.2024): “‘Everything is still moving’: shock and grief take hold in Hualien”
Taiwania ravisteli keskiviikkona maan voimakkain järistys 25 vuoteen. Maanjäristyksen keskus oli Hualienin piirikunnan alueella Taiwanin vuoristoisella itärannikolla, ja sen jäljiltä rakennuksia on osittain sortunut, liikenneyhteyksiä katkennut ja ihmisiä jäänyt loukkuun. Tuoreimpien tietojen mukaan kuolonuhreja oli 10 ja loukkaantuneita yli tuhat. Suomen kaupallisen edustuston mukaan Taiwanissa on noin sata suomalaista, eikä suomalaisten tiedetä loukkaantuneen tai kuolleen järistyksessä. Sen sijaan Hualienissa ollut matkailusomettaja Ville Pääkkö livestriimasi kuvaa hotellistaan juuri järistyksen sattuessa.
Tragediasta huolimatta mediat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, kuinka vähällä Taiwan näyttää selvinneen katastrofista. Valtaosa kuolemantapauksista johtui kivivyöryistä vuoristoisilla alueilla, kun taas rakennukset pysyivät pääosin pystyssä. Mannerlaattojen liitoskohdassa sijaitsevassa Taiwanissa maanjäristykset ovat yleisiä, ja varautumisessa on opittu paljon vuoden 1999 suuresta järistyksestä, jossa kuoli yli 2000 ihmistä.
Kiinan ja Taiwanin väliseltä poliittiselta nahistelulta ei vältytty tässäkään tapauksessa. Kiina tarjosi Taiwanille apuaan järistyksen jälkeen, mutta Taiwan kieltäytyi kohteliaasti tarjouksesta. Myöhemmin Taiwanin ulkoministeriö sätti Kiinaa “hävyttömäksi”, kun Kiinan YK-edustaja kiitti kansainvälistä yhteisöä myötätunnosta “Kiinan Taiwania” kohtaan ikään kuin Kiina olisi maailmalta tulleiden tuenosoitusten vastaanottaja.
Yle (31.3.2024): “Koodinimi ‘maailmanympärimatka’”
Kaikki ei ole koronapandemian jälkeisessä Kiinassa kohdallaan, sillä viime vuonna Yhdysvaltojen etelärajalla viranomaisten haaviin jäi 37 000 kiinalaista, mikä on enemmän kuin edellisinä kymmenenä vuotena yhteensä. Kiinan sosiaalisessa mediassa kiertää videoita, joissa mainostetaan “maailmanympärimatkoja” – se on koodikieltä laittomalle rajanylitykselle Yhdysvaltoihin Väli-Amerikan kautta. Tulijat lentävät yleensä ensin Ecuadoriin, jonne kiinalaiset pääsevät ilman viisumia, ja sieltä matka käy rajalle, jossa he yleensä antautuvat viranomaisille. Osalle myönnetään turvapaikka, ja sitä ilmankin maahan jäädään usein laittomasti. Syiksi maanpaolle annetaan usein Kiinan kiristynyt politiikka ja heikentynyt taloustilanne.
The Guardian (28.3.2024): “Liu Cixin: ‘I’m often asked – there’s science fiction in China?”
Tieteiskirjailija Liu Cixinin menestysteos Kolmen kappaleen probleema on jälleen noussut bestseller-listoille Netflixin tv-sarjaversion ansiosta. Liu kertoo The Guardianille halunneensa vuosikymmen sitten kirjan käännettävän englanniksi, jotta lännessä ymmärrettäisiin, että Kiinassakin on sci-fi-kirjallisuutta. Kirjasta tuli suurmenestys, mutta Liu sanoo, ettei itsekään tiedä menestyksen salaisuutta. Hän ei usko tutkijoiden selityksiin siitä, että kirja on auttanut länsimaalaisia ymmärtämään Kiinaa, vaan veikkaa kirjan vetovoiman syntyvän siitä, että se käsittelee ihmisiä kokonaisuutena.
Tv-sarjan julkaisu on tuonut takaisin otsikoihin myös sen tuotantoon kytkeytyvän murhatapauksen. Kiinan videopelialalla vaikuttanut miljardööri Lin Qi hankki aikanaan Liu Cixinin kirjojen oikeudet ja alkoi työstää Netflix-projektia amerikkalaisten kanssa. Lin kuitenkin kuoli kaunaa kantaneen kollegansa myrkyttämänä vuonna 2020. Murhatapa sai osakseen paljon huomiota, sillä kollega oli kyhännyt amerikkalaisen Breaking Bad -tv-sarjan innoittamana kotitekoisen laboratorion, jossa hän testasi Internetin pimeästä verkosta hankkimiaan myrkkyjä lemmikkieläimillä. Myrkyttäjä tuomittiin viime kuussa kuolemaan shanghailaisessa tuomioistuimessa.
The New York Times (24.3.2024): “Furry Slippers and Sweatpants: Young Chinese Embrace ‘Gross Outfits’ at Work”
Valkokaulustyöläisten ammattikunta ei ehkä ole hävityksen partaalla, mutta heidän nimensä määrittelevää pukeutumistyyliä haastetaan nyt Kiinassa. Kiinan somessa ovat viime viikkoina lähteneet lentoon päivitykset, jotka ylistävät rumaa toimistomuotia. Toimistoille raahaudutaan Kiinassa nyt korona-ajan etätöistäkin tutuissa pyjamissa, aamutakeissa tai muissa mukavan epämuodollisissa oloasuissa.
Totunnaisuuksien haastossa nähdään tässäkin suhteessa viitteitä nuorten kyllästymisestä suorituskeskeisyyteen, minkä sijasta elämässä keskitytään mukavuudenhaluisuuteen. New York Timesin haastatteleman asiantuntijan mukaan kyseessä on kuitenkin “vastuullinen protesti”, sillä pukeutumisesta huolimatta työt hoidetaan yhä. Myös nuorten heikkoa moraalia ja elämänvalintoja paheksunut media on päättänyt olla toistaiseksi tuomitsematta “rumaa” toimistopukeutumista.
Lyhyesti:
CNN (3.4.2024): Kiina avasi Mount Everestin Tiibetin-puoleisen reitin ulkomaalaisille ensi kertaa koronapandemian jälkeen.
The Guardian (30.3.2024): Arvoituksellinen denisovanihminen saattoi kuulua samaan ihmislajiin kuin Pohjois-Kiinassa 150 000 sitten elänyt “lohikäärmemies”.
Variety (22.3.2024): Wuhanissa ja Shanghaissa salaa kuvattu dokumentti koronapandemiasta on tunnelmaltaan kuin kauhuelokuva.
Katsele & kuuntele
Pekingology (4.4.2024): “Understanding China's Regionally Administered Totalitarianism”
CSIS:n podcastissa haetaan vastauksia melko perimmäisiin nyky-Kiinan tutkimuksen kysymyksiin. Miten Kiinan kommunistisesta puolueesta on kehittynyt niin hyvin kriisejä kestävä organisaatio? Entä miksi maa on luopunut niistä rakennuspalikoista, joilla maailman toiseksi suurin talous kasvatettiin? Stanfordin yliopiston tutkija Chenggang Xu avaa Kiinan poliittista taloutta hahmottelemansa alueellisesti hallinnoidun totalitarismin käsitteen avulla.
Chinese Whispers (28.3.2024): “What Chinese hackers want”
Suomessakin on vuodelta 2021 kokemusta kiinalaishakkeriryhmän kyberhyökkäyksestä eduskunnan tietoihin. Chinese Whispers -podi katsahtaa nyt Kiinan kybermuskeliin brittiläisestä vinkkelistä, sillä myös Britanniassa on hiljan tunnistettu kaksikin hyökkäystä, joiden jäljet johtavat Kiinaan. Kiinan tavoitteista kybermaailmassa kertoo entinen MI6-tiedustelupomo ja nykyinen ajatushautomo IISS:n kyberturva-asiantuntija Nigel Inkster.
The Economist (21.3.2024): “Money Talks: Why Amazon should be afraid of Temu”
Joko sinulla on omat Temu-kokemuksesi? Yleisellä elämänkokemuksella uskaltaa jo väittää, että aika monella on. Aggressivisella somekampanjoinnilla aivan liian hyvältä kuulostavia hintoja tarjoava kiinalaisverkkoalusta valtaa nyt verkkokrääsämarkkinaa kovalla vimmalla. Miten tämä vaikuttaa verkkokauppaa dominoivaan Amazoniin? Tätä tematiikkaa perataan The Economistin podcastissa.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 19. huhtikuuta 2024. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2024 Kiina-ilmiöt Oy