#135 – Yhteistyöterveiset Münchenistä ja viipyilevä talouskokous
Kiina tunnusti Talebanin ja pyrki vakuuttelemaan Münchenissä hyvistä aikeistaan. Puolueen tärkeää talouskokousta odotellaan edelleen. Messin oharit kuohuttavat Kiinassa yhä.
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Politiikkaosastolla näkyi kaksiviikkoisen aikana Münchenin turvallisuuskonferenssi, jossa Kiina pyrki vakuuttelemaan eurooppalaisia hyvistä aikeistaan. Kiinalaistyyppinen diplomatia osoitti kyntensä myös Pekingin päässä, kun Kiina akkreditoi Taleban-hallinnon uuden suurlähettilään ja de facto tunnusti ensimmäisenä valtiona Taleban-hallinnon Afganistanin legitiimiksi hallitukseksi. Politiikka-blokissa esillä myös muun muassa Balticconnector sekä Suomen Nato-jäsenyys.
Kiinan München-vakuuttelut eivät kuitenkaan riittäneet estämään kiinalaistahojen päätymistä EU:n Venäjä-pakoterintaman kohteeksi. Luvassa voi olla pakotevyöry myös Yhdysvaltain suunnalta. Talousdessa ruodimme myös Kiinan tekoälykehityksen tilaa ja sitä, missä viipyy taloussuunnitelmia tyypillisesti julkistava puolueen keskuskomitean kolmas täysistunto.
Entä miten käy MeiXin eli jalkapallotähti Lionel Messin, joka on joutunut kiinalaisfanien kiirastuleen? Lisäksi juttua esimerkiksi Kiinan kadonneesta indie-elokuvaskenestä ja fiksatuista scifi-palkinnoista.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Tunnustetut Talebanit.
NATO Stratcom COE (22.2.2024): “Are Russian Narratives Amplified by PRC Media? A Case Study on Narratives Related to Sweden’s and Finland’s NATO Applications”
Mitä mieltä Kiina on Suomen Nato-jäsenyydestä? Ulkoministeriön kyselytunnilla antamansa äärimmäisen lyhyen lausunnon lisäksi Kiina ei ole virallisesti aihetta juuri kommentoinut. Nato Stratcomin tuore raportti, joka tarkastelee Kiinan ja Venäjän narratiiveja Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä, tuo jonkin verran valoa teeman ympärille. Raportti tarkastelee Kiinan valtionmedian kansainväliselle yleisölle suuntaamaa viestintää maiden Nato-prosesseihin liittyen. Lyhyesti tiivistettäköön, että Suomen Nato-jäsenyys ei vaikuta Kiinaa miellyttävän, sillä kiinalainen media esittää sekä Euroopan että globaalin turvallisuuden heikentyvän ja Suomen ulkopoliittisen liikkumavaran kaventuvan, kun Suomi ajautuu Yhdysvaltain hegemonisten tavoitteiden käsikassaraksi.
Reuters (22.2.2024): “Finnish probe into Balticconnector gas pipe damage should yield results - minister”
Suomen talousalueella Balticconnector-kaasuputken todennäköisesti tuhonnut kiinalaisalus palasi kotimaahansa viime joulukuussa, jolloin Suomi alkoi tutkia tapausta kiinalaisviranomaisten kanssa. Ulkoministeri Elina Valtonen kertoi tuolloin Kiinan vakuuttaneen “valtavaa yhteistyöhalua” ja että uusien tietojen saamisessa menisi ainakin muutama päivä. Muutama päivä on venähtänyt reiluun kahteen kuukauteen, ja nyt Reuters on tiedustellut Valtoselta tutkinnan etenemisestä. Ulkoministeri kertoi edistystä tapahtuneen, mutta kieltäytyi menemästä yksityiskohtiin. Jonkinlainen lopputulema tutkinnassa Valtosen mukaan kuitenkin saavutettaneen.
CNN (19.2.2024): “Europe is nervous about a potential Trump win. China sees an opportunity”
Donald Trumpin mahdollinen paluu Valkoiseen taloon on herättänyt kasvavaa huolta Euroopassa. CNN:n analyysin mukaan Kiina puolestaan näkee Trumpin paluussa oivan tilaisuuden kohottaa profiiliaan maailmanjärjestyksen vakauttavana järjen äänenä. Tästä saatiin esimakua Münchenin turvallisuuskonferenssissa, kun Kiinan ulkoministeri Wang Yi toivoi Euroopan ja Kiinan jättävän ideologiset häiriötekijät taakseen ja keskittyvän yhteistyöhön. Samalla Wang perusteli eurooppalaisille Kiinan Venäjä-yhteistyön harmitonta luonnetta ja vakuutteli myös Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleballe, ettei Kiina myy Venäjälle aseita, vaan jatkaa yrityksiään rauhan rakentamiseksi. Puheella on asiantuntijoiden mukaan Euroopassa kuitenkin hyvin vähän vaikutusta niin kauan kuin sota Ukrainassa jatkuu ja Kiina pitäytyy “puolueettomana”.
Münchenin lisäksi kiinalainen diplomatia jylläsi eteen päin myös Unkarissa, kun Kiina ja Unkari solmivat turvallisuussopimuksen. Sopimuksen tarkemmasta sisällöstä ei ollut juuri muuta tietoa kuin se, että Kiina lupasi Unkarille “pitkän tähtäimen apua turvallisuusasioissa”. Ylen mukaan sopimus on laadittu Vyö ja tie -aloitteen puitteissa, ja tarkoituksena on ilmeisesti tiivistää ainakin terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden vastaista yhteistyötä. Kiinalaistyyppinen turvallisuusyhteistyö on Unkarin Kiina-linjalle sinänsä loogista jatkoa, sillä maassa sijaitsee myös esimerkiksi Huawein suurin eurooppalainen valmistus- ja logistiikkakeskus.
Foreign Policy (18.2.2024): "China’s Secret to Controlling the Internet"
Internetin sensuroinnin piti presidentti Bill Clintonin kuuluisan toteamuksen mukaan olla yhtä vaikeaa kuin “hyytelön naulaaminen seinään”, mutta Minxin Pein mukaan Kiina lopulta onnistui, ja tänä päivänä aladobi hyllyy tukevasti kiinni “Kiinan suuressa palomuurissa”. Itse asiassa Kiina on mennyt vielä tätä huomattavasti pidemmälle, sillä pelkän sensuurin lisäksi Kiinan turvallisuusviranomaiset kykenevät valvomaan, tunnistamaan ja tarvittaessa myös rankaisemaan internetin (väärin)käyttäjiä. Pein artikkeli kuvaa mielenkiintoisella tavalla Kiinan valtavan internetsensuurikoneiston ja sen alaisuudessa ahertavien kyberpoliisien toimintaa.
China Brief (16.2.2024:) “Special Issue: Taiwanese Voices On The 2024 Elections”
Jamestown Foundation -ajatushautomon uusimmassa numerossa taiwanilaiset itse kommentoivat saarivaltion turvallisuuspoliittista tilannetta. Erikoisnumeron artikkeleissa taiwanilaiset asiantuntijat ja kansanedustajat tarkastelevat esimerkiksi Taiwanin maanpuolustusjärjestelmän kehitystä, “kognitiivista sodankäyntiä” sekä Taiwanin ja kansantasavallan suhteiden tulevaisuudennäkymiä.
China Briefin Taiwan-spesiaalin lisäksi Taiwaninsalmen kireä asetelma näkyi myös monissa muissa kaksiviikkoisen aikana julkaistuissa artikkeleissa. Esimerkiksi Andrew Erickson, Gabriel B. Collins, ja Matt Pottinger kirjoittivat Foreign Affairsissa haukkamaiseen sävyyn varoittelevan artikkelin maailmanpolitiikan mullistuksista, joita seuraisi Taiwanin ajautumisesta Kiinan käsiin. Ensinnäkin Taiwanin muuttaminen Kiinan “uppoamattomaksi lentotukialukseksi” tekisi muiden alueen demokratioiden (mm. Japani ja Filippiinit) strategisen aseman hyvin tukalaksi sekä avaisi Kiinan merivoimille ladun globaaleille vesille. Kirjoittajien mukaan alueellisen sotilaallisen hegemonian lisäksi Kiina luultavimmin ottaisi Itä-Aasiassa ohjat myös taloudellisesti ja työntäisi Yhdysvallat kumppaneineen hieromaan dollarikauppaansa muualle. Kokonaisuutena kirjoittajat maalaavat kuvan Taiwanista koko nykyisen maailmanjärjestyksen etuvartiona, jonka romahtamisen myötä Kiinan autoritaarinen järjestys vyöryisi hyökyaallon lailla kaikkialle maailmaan.
Merics (15.2.2024): "The increasing challenge of obtaining information from Xi's China"
Kiinan sisäinen turvallisuustilanne on muuttunut tasaiseen tahtiin yhä kireämmäksi. “Kaiken turvallistaminen” on alkanut näkyä myös siinä, miten Kiinan hallinto on ryhtynyt rajoittamaan niin kiinalaisten kuin kansainvälisen yleisön pääsyä tärkeään informaatioon. Taustalla on kommunistisen puolueen pelko siitä, että pahantahtoiset tahot pyrkisivät käyttämään informaatiota Kiinaa vastaan. Mericsin tuore raportti tarkastelee tiedonsaannin rajoitusten vaikutuksia. Rajoituksia pidetään pysyvinä, ja niiden uskotaan heikentävän merkittävällä tavalla kansainvälisen yleisön kykyä ennakoida Kiinan kehitystä.
Al Jazeera (14.2.2024): “Why has China recognised Taliban’s envoy to Beijing?”
Kiina akkreditoi virallisesti Bilal Karimin Afganistanin Taleban-hallinnon Pekingin suurlähettilääksi. Samalla Kiinasta tuli käytännössä ensimmäinen valtio, joka tunnusti Taleban-hallinnon legitimiteetin, vaikka Kiinan ulkoministeriö on samanaikaisesti esittänyt, ettei lähettilään akkreditointi tarkoita hallinnon tunnustamista. Niin tai näin, jo ennen Karimin saapumista Pekingiin kiinalaiset yhtiöt olivat tehneet useita investointisopimuksia Taleban-hallinnon kanssa. Kiinalla ei ole varaa ylenkatsoa epävakaata rajanaapuriaan, mutta myös Talebanin ulkopolitiikassa on vivahdus pienvaltiorealismia, sillä talouskurimuksessa ja eristyksessä kärvistelevän ääri-islamilaisen hallinnon vaakakupeissa kova valuutta vaikuttaa painavan uiguurimuslimien olosuhteita enemmän.
Lyhyesti:
SpyTalk (21.2.2024): Suuri tietovuoto Kiinan tiedustelupalvelun alihankkijalta. Lataa koko paketti Githubista!
SVT (21.2.2024): Ruotsin suojelupoliisi Säpö sanoo, että Venäjä ja Kiina harjoittavat turvallisuutta uhkaavaa toimintaa Pohjois-Ruotsissa.
AP News (20.2.2024): Kiinan rannikkovartiosto nousi taiwanilaiseen turistialukseen Kinmenin edustalla.
Helsingin Sanomat (20.2.204): Australia vahvistaa puolustusbudjettiaan vastauksena Kiinan ja Venäjän korotuksille.
Helsingin Sanomat (12.2.2024): Eduskunta kieltää Tiktokin laitteillaan.
Talous
Kuumaa: Venäjä-pakotteet ulottuivat Kiinaan.
Reuters (22.2.2024): “Pressure grows on China for big policy moves to fix economy”
Kiina-tarkkaiijat ovat jo pitkään pohtineet sitä, missä viipyy kommunistisen puolueen keskuskomitean perinteinen kolmas täysistunto puoluekokouksen jälkeen; “perinteisen” aikataulun mukaisesti syksyn 2022 puoluekokouksen jälkeinen kolmas täysistunto (englanniksi third plenum) olisi ollut kalenterissa loka-marraskuussa viime syksynä, mutta tietoa sen järjestämisestä ei ole vieläkään kuulunut. Kolmas täysistunto on perinteisesti ollut tärkeä, sillä silloin kommunistisen puolueen valtaklikki on ilmoittanut taloushankkeistaan seuraavien vuosien ajalle. Mutta kuten monesti aiemminkin todettua, Xi Jinpingin Kiinassa vanhat säännöt ovat saaneet huutia.
Ratkottavista ongelmista ei ainakaan ole puutetta, mikä lienee osasyy istunnon lykkäämiselle. Pörssikurssit ovat valahtaneet alimmilleen viiteen vuoteen, deflaatio vaanii, rakennusala on edelleen kriisissä ja maakuntien tulot tipahtaneet tonttikauppojen kaikottua. Edellisestä talouden merkittävästä shokkivuodesta 2015 kommunistinen puolue selvisi devalvoimalla juania ja lisäämällä kiinteistö- ja infrainvestointeja. Nyt tuo tie on kuljettu loppuun. Kiinan keskuspankki on ilmoittanut korkotason ja vähimmäisvarantovaatimusten madaltamisesta, mutta puolueelta odotetaan kokonaisvaltaisempaa suunnitelmaa.
Kysymys kuuluukin, milloin niitä tulee? Katseet suuntautuvat nyt Kiinan kansankongressiin, joka alkaa puolentoista viikon päästä, maaliskuun 5. päivä. Tyypillisesti se ei ole ollut paikka isoille politiikka-avauksille, mutta ainakin pääministeri Li Qiangin odotetaan antavan siellä talousraporttinsa. Mysteeri sen sijaan verhoaa kolmatta täysistuntoa ja isoja taloussuunnitelmia yhä.
Euractiv (21.2.2024): “EU targets Chinese firms, North Korea in new Ukraine war anniversary sanctions package”
Euroopan unioni on päässyt sopuun uudesta erästä Venäjän vastaisia pakotteita Ukrainan sodan toisen vuosipäivän alla. Järjestyksessään 13. pakote-erä on luontojaan kohdennettu tilkitsemään aiempia vuotokohtia ja maalittaa muun muassa toimijoita, joiden unioni on katsonut mahdollistaneen Venäjän kaksoiskäyttötuotteiden hankintoja. Joukossa on ensimmäistä kertaa myös kiinalaistoimijoita, kun EU lätkäisi kaupankäyntikieltoon kolme kiinalaisyhtiötä, joiden epäillään välittäneen sotatantereelle asti päätynyttä sotilasteknologiaa Venäjälle. Pakotelistalle päätyi myös muun muassa Pohjois-Korean puolustusministeri, jonka tiedetään käyneen kauppaa ballistisilla ohjuksilla Venäjän suuntaan.
New York Times (21.2.2024): “China’s Rush to Dominate A.I. Comes With a Twist: It Depends on U.S. Technology”
ChatGPT:n menestys levitti tekoälybuumin entistä voimakkaammin myös Kiinaan, ja maassa on syntynyt jonkinlainen kultaryntäys, kun sekä isot teknologiayritykset että verkon akateemiset valmennusfirmatkin kehittelevät omia tekoälymallejaan. Menestyksekkäimmät ovat saaneet kansainvälistä huomiota ja herättäneet kysymyksiä siitä, loikkaako Kiina ennen pitkää Yhdysvaltojen edelle.
NYT:n mukaan aika ei kuitenkaan ole vielä, sillä monet kiinalaisyritysten malleista on rakennettu amerikkalaisten, vapaasti saatavilla olevien mallien pohjalle niitä jalostaen. Sen lisäksi että amerikkalaisyrityksillä on puolellaan aikaisen linnun etulyöntiasema, hankaloittavat myös politiikan ja talouden tosiasiat kiinalaisyritysten asemaa. Kiinan hallitus on asettanut rajoituksia muun muassa sille, millaista dataa tekoälyn kouluttamiseen voi käyttää, ja poliittisesti arkaluontoista tekstiä suoltavaa tekoälyä ei suvaita. Lisäksi sijoittajilla on usein lyhyt aikahorisontti, mikä johtaa matalalla roikkuvien hedelmien poimimiseen aallonharjalle pyrkimisen sijaan.
SCMP (20.2.2024): “China builds up electric power in Gobi and western deserts equal to half US capacity”
Läntiseen Kiinaan ja Gobin aavikoille on rakennettu noin 600 gigawatin kapasiteetin omaava sähkön tuotanto- ja siirtoverkko, jonka kapasiteetti vastaa puolta koko Yhdysvaltojen kapasiteetista. Lisäksi puolet tämän verkon tuotannosta tulee uusiutuvista lähteistä. Myös siirtoverkko on ilmeisen tehokas, sillä suuri osa tuotannosta menee Itä-Kiinan väkirikkaille ja teollistuneille alueille. Luoteis-Kiinassa on erinomaiset olot muun muassa aurinko- ja tuulivoiman tuotantoon, ja niiden valjastamisesta on ollut puhetta pitkään. Kehitys voi olla Kiinalle etu energiasyöpöillä aloilla, kuten tekoälyn kehityksessä ja datakeskuksissa.
Bloomberg (19.2.2024): “China’s Frugal Holiday Tourists Show Recovery Still Needs Work”
Kiinassa tehtiin tänä vuonna ennätysmäärä matkoja kiinalaisen uudenvuoden ympärillä. Arviot heidän kulutuksestaan ovat hieman vaihtelevia, riippuen kysyykö asiasta Kiinan turismi- ja kulttuuriministeriöltä vai pankkiekonomisteilta. Virallisten lukujen mukaan kulutus uudenvuoden aikana kasvoi kahdeksan prosenttia vuoden 2019 uuteenvuoteen verrattuna; Nomuran ja Goldman Sachsin tutkijoiden mukaan matkailijakohtainen kulutus sen sijaan pieneni 9,5 prosenttia koronaa edeltäviin lukuihin nähden. Asunto- ja osakemarkkinan alamäen arvioidaan heikentäneen kiinalaiskuluttajien luottamusta talouteen. Valopilkkujakin oli: elokuvateatterien lipunmyynti ylsi ennätykseensä, tosin pyhät olivat hieman tavanomaista pidemmät.
Lyhyesti:
Reuters (22.2.2024): Taiwanilaiset sirufirmat siirtävät toimintojaan enenevässä määrin Japaniin.
SCMP (21.2.2024): Kiinan sähköautoteollisuus valloittaa maailmaa, mutta akkutehtaat voivat olla terveydelle vahingollisia paikkoja työskennellä.
CNBC (19.2.2024): Yhdysvallat kaavailee pakotteita kiinalaisille yrityksille, jotka tukevat Venäjän sotatoimia.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (22.2.2024)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Lypsetäänkö Messiltä vielä anteeksipyyntö?
BBC (20.2.2024): “Lionel Messi defends HK absence as China backlash continues”
Viime kirjeessä kerroimme niin mannerkiinalaisten kuin hongkongilaisten futisfanien menneen suunniltaan, kun supertähti Lionel Messi ei terveyssyistä pelannut joukkueensa ottelussa Hongkongissa. Kohu ei jäänyt siihen, sillä Messi lisäsi suolaa kiinalaisfanien haavoihin kirmaamalla nurmelle vain muutamaa päivää myöhemmin harjoitusottelussa Japanissa. Kiinalaismediassa ihmeteltiin Messin nopeaa paranemista ja väitettiin tähden kohdelleen japanilaisia ystävällisemmin kuin kiinalaisia.
Loukkaus ei jäänyt vaille rangaistusta. Kiina ilmoitti, että maaliskuulle sovitut Messin edustaman Argentiinan näytösottelut Pekingissä ja Hangzhoussa on peruttu, koska “kaikkien tietämästä syystä edellytykset otteluiden järjestämiselle eivät täyty”. Kuten lukemattomat muut julkisuuden hahmot viime vuosina, Messi taipui lepyttelemään fanejaan Weibo-videolla, jolla hän sanoi yrittäneensä kaikkensa voidakseen pelata ja vakuutteli “erityistä kiintymystään” kiinalaisiin. Vaadittua anteeksipyyntöä vaan ei kuulunut, joten jäämme seuraamaan, joutuuko Messi vielä jatkamaan katumusharjoituksiaan. Messin tapausta ja kiinalaista jalkapallokulttuuria perattiin myös Spectatorin podcast-jaksossa.
The Guardian (20.2.2024): ‘Little by little, the truth is being discovered’: the archive rescuing China’s forbidden films”
Ennen Xi Jinpingin valtaantuloa Kiinaan oli ehtinyt kasvaa eloisa indie-elokuvakulttuuri, joka on sittemmin näivettynyt lisääntyneiden poliittisten rajoitusten takia. Kiinalaisen elokuvan niin sanotun “kultaisen aikakauden” tuotokset jatkavat kuitenkin elämäänsä tuhansien kilometrien päässä Kiinasta, Ison-Britannian Newcastleen viime syksynä avatussa kiinalaisen indie-elokuvan arkistossa. Arkistoon on koottu satoja kiinalaiselokuvia ja tekijöiden haastatteluja, joissa käsitellään arkaluontoisten aiheiden ohella myös ihmisten arkitodellisuutta vailla varsinaista poliittista agendaa.
NBC (16.2.2024): “Science fiction authors were excluded from awards for fear of offending China”
Sci-fi-kirjallisuuden tärkeimpiin tunnustuksiin kuuluvat Hugo-palkinnot jaettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa Kiinassa, ja nyt mediaan vuodetuista sähköposteista on käynyt ilmi, että järjestäjät sulkivat useita Kiinalle epäsuotuisiksi arveltuja kirjailijoita palkintoehdokkuuksien ulkopuolelle. Muun muassa Neil Gaimanin ja R.F. Kuangin kaltaiset nimet jätettiin ehdokaslistoilta pois, vaikka näille oli kertynyt ehdokkuuteen vaadittava määrä ääniä. Sähköpostit paljasti palkintotapahtuman järjestämiskomitean jäsen, jonka mukaan palkintoraadin johtaja oli ohjeistanut järjestäjiä perkaamaan pois Kiinaan, Taiwaniin, Tiibetiin tai muihin Kiinan karsastamiin aiheisiin liittyvät teokset tai kirjailijat.
CNN (13.2.2024): “In Hong Kong, abandoned villages have been reclaimed by nature”
Hongkong tunnetaan lasista ja teräksestä rakennettujen pilvenpiirtäjien viidakkona, mutta kaupunkiin mahtuu myös kosolti perinteistä viidakkoa. Kaikkien tunteman liikekeskustan ulkopuolella Hongkong on täynnä pikkusaarilla, merenrannoilla ja metsäisillä kukkuloilla kököttäviä kyliä, joista moni on tätä nykyä hylätty. 1950–60-lukujen nopean teollistumisen myötä ihmiset alkoivat muuttaa töiden perässä kylistä pois, ja joissain tapauksissa muutto tapahtui niin nopeasti, että kalenterit jäivät seinille ja koulutodistukset pöytälaatikoihin. CNN:n artikkeli esittelee valokuvaaja Stefan Irvinen kuvia Hongkongin hylätyistä kylistä, joissa luonto on alkanut vallata rapistuvia ihmisasumuksia.
Samansuuntainen teema on myös Zhang Xiaon Pohjois-Kiinan maaseudun uudenvuodenjuhlintaa esittelevissä valokuvissa. Zhangin kuvaamat kyläyhteisöt eivät kuitenkaan ole autioituneita, ja niiden asukkaat pitävät yllä kiinalaista uuttavuotta juhlistavan shehuo-festivaalin perinteitä.
Lyhyesti:
Helsingin Sanomat (22.4.2024): Useita autoja putosi veteen, kun silta katkesi rahtialuksen törmäyksessä Kiinassa.
Helsingin Sanomat (19.2.2024): Puolalainen olympiavoittaja kuoli äkisti 15 vuotta sitten – perhe epäilee syyksi Pekingin olympialaisten ilmansaasteita.
Reuters (12.2.2024): Oscar-ehdokkaana oleva lyhytelokuva kertoo Kiinan ja Taiwanin välisen kiistan arpeuttamasta Kinmenin saariryhmästä.
South China Morning Post (12.2.2024): Kiinalaisfilosofin aivot syväjäädytettiin, jotta vuosisatojen päästä voitaisiin tutkia, näkyykö niissä jäänteitä kiinalaisesta kulttuurista.
CNN (11.2.2024): 19-vuotias kiinalainen Pan Zhanle rikkoi 100 metrin vapaauinnin maailmanennätyksen uinnin maailmanmestaruuskisoissa.
Katsele & kuuntele
Yle (21.2.2024): “Brysselin kone: Kiinan ja EU:n keskinäinen riippuvuus ei ole vähentynyt vaikka kumpikin sitä haluaisi”
Kiina-riskeistä varoittelu on pesiytynyt jo EU-käytävien nopeisiin hissipuheenvuoroihin, mutta miten muotitermiä on käytännössä toimeenpantu? Tätä ja laajempaa Kiinan ja Euroopan välistä suhdetta ja mittelöä globaalin järjestyksen suunnasta on avaamassa Ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtaja Mikael Mattlin.
ChinaPower Podcast (16.2.2024): “Shedding Light on China’s Hidden Reach: A Conversation with Dr. Matthew Funaiole and Mr. Brian Hart”
ChinaPower-podarissa pureksitaan Kiinan vaikutustyötä ulkomailla. Podcastia tuottava CSIS-tutkimuslaitos on polkaissut käyntiin Hidden Reach -nimisen aloitteen, jonka tavoitteena on kerätä Kiinan kansainvälisestä vaikutusvallasta tietoa esimerkiksi satelliittikuvien ja avoimien lähteiden datan avulla. Millaisen oven nämä avaavat Kiinan ymmärtämiseen?
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 8.3.2024. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2024 Kiina-ilmiöt Oy