#134 – Lohikäärmeitä, ydinaseita ja Messin oharit
Kiinan ydinasearsenaali kasvaa. Datalakeihin suunnitellaan höllennyksiä Shanghaissa. Kiina rauhoittuu lohikäärmeen vuoden juhlintaan.
9.2.2024
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kiinan rauhoittuessa lohikäärmeen vuoden juhlintaan tänä viikonloppuna korostuivat kaksiviikkoisen politiikan uutisissa ulkomaan asiat, erityisesti Kiinan ja Venäjän lämpimät suhteet sekä Punaisenmeren konflikti. Kotimaan uutisissa Kiina kohosi myös osaksi kiivaana käyvää presidenttikamppailua, kun Pekka Haavisto nosti pöydälle Alexander Stubbin Kiinaa koskevat linjaukset.
Taloudessa nähdään merkkejä siitä, että Kiina yrittää tosissaan tehdä ryhtiliikettä talouden eri saroilla. Keinovalikoima on kahtalainen: yhtäältä sääntelyä datalakien osalta voitaisiin höllentää ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi, toisaalta kiinteistösektorilla kriisiyhtiöiden kyttäystä tehostetaan entisestään.
Kulttuurin saralla korostui puolestaan kiinalaisten pallofanien ymmärrettävä raivo supertähti Lionel Messin istuttua Hongkongissa järjestetyn näytösottelun kokonaisuudessaan vaihtopenkillä. Viikonloppuna pyörähtävät käyntiin myös kiinalaisen uudenvuoden juhlinnat. Siitäkin huolimatta, että Helsingissä ei aiempien vuosien tapaan enää kiinalaisen uudenvuoden juhlaa tänä vuonna järjestetä, haluamme toivottaa kaikille lukijoille oikein hyvää lohikäärmeen vuotta!
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Punaiset edut Punaisellamerellä.
The Moscow Times (9.2.2024): “Xi and Putin Reject U.S. 'Interference,' Hail Ties”
Presidentit Xi Jinping ja Vladimir Putin ylistivät jälleen maiden välisiä suhteita puhelinkeskustelussaan. Xin mukaan maiden tulisi tehdä tiivistä strategista yhteistyötä sekä puolustaa jaettuja turvallisuusintressejään. Tälläkin kertaa molemmat kohottivat kepin nokkaan myös Yhdysvallat, jonka esitettiin harjoittavan interventionismia ja suoranaista patoamispolitiikkaa molempia maita kohtaan.
Hieman aiemmin myös Kiinan uunituore puolustusministeri Dong Jun antoi vahvan tukensa Venäjän sodalle Ukrainassa keskusteltuaan videoyhteydellä virkaveljensä, Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigun kanssa. Venäjän julkaiseman ja kääntämän videon mukaan Dong sanoi Kiinan tukevan Venäjää “Ukrainan asiassa” Yhdysvaltojen ja Euroopan painostuksesta huolimatta. Kiinan julkaisemasta tiedotteesta kyseinen kohta puuttui.
Ulkopoliittinen Instituutti (8.2.2024): “China as the second nuclear peer of the United States: Implications for deterrence in Europe”
Amerikkalaisten arvioiden mukaan Kiinan ydinasearsenaali kohoaa noin tuhanteen ydinkärkeen vuoteen 2030 mennessä, millä voisi toteutuessaan olla kauaskantoisia, aina Euroopassa asti tuntuvia vaikutuksia. Kiinan tasavertaisuus ydinaseissa Yhdysvaltojen kanssa voisi Upin Jyri Lavikaisen uuden artikkelin mukaan venyttää Yhdysvaltojen ydinpelotteen äärimmilleen ja vaikuttaa sitä kautta Venäjän vastaiseen pelotteeseen myös Euroopan rintamalla. Lääkkeeksi artikkeli esittää Euroopan oman sotilaallisen potentiaalin vahvistamista, mikä lievittäisi Yhdysvaltojen Tyyneltämereltä Atlantille ulottuvaa puolustusvastuiden taakkaa.
Kiinan ydinaseet kohosivat esiin myös Nikkei Asian artikkelissa, joka muistutti ottamaan huomioon Kiinan sisäpoliittisen kontekstin ja erityisesti kommunistisen puolueen näkökulman. Carnegie Endowmentin tutkija Tong Zhaon mukaan Kiinan ydinasepullistelua ei tule tarkastella puhtaasti sotilasstrategisena kysymyksenä, sillä puolue tavoittelee ydinaseilla myös suurvalta-asemansa vahvistamista, millä voitaisiin parhaassa tapauksessa vakuutaa Yhdysvallat patoamispolitiikkansa hyödyttömyydestä. Amerikkalaistutkijat Jared McKinney ja Peter Harris puolestaan muistuttavat, että 2030-luvulla Yhdysvallat on todennäköisesti palannut Itä-Aasiaan voimalla ja monet uudet asejärjestelmät ovat tulleet käyttöön. Kiinan näkökulmasta aika ei siis välttämättä enää pelaakaan Kiinan eduksi Taiwanin salmella, vaan sotilasoperaation heti saattaa olla nyt, jos koskaan.
Chatham House (7.2.2024): “Yes, China pressured Iran on Red Sea attacks – but only to protect its own ships”
Viime kirjeessä uutisoimme Kiinan yrityksistä taivutella Jemenin huthikapinallisia lopettamaan ohjus- ja drooni-iskunsa Punaistamerta seilaavia kauppa-aluksia vastaan. Chatham Housen tuoreen analyysin mukaan Kiinan diplomaattisten ponnisteluiden takana ei kuitenkaan ollut alueellinen vakaus sinänsä, vaan lähinnä Kiinan omien taloudellisten intressien turvaaminen. Syy saattaa piillä siinä, ettei Kiinalla ole Iraniin niin suurta vaikutusvaltaa, kuin yleisesti ajatellaan. Lisäksi Kiinalla ei ole juuri kannustinta tukea Yhdysvaltoja Lähi-idässä, joten sille riittää aivan hyvin, etteivät huthit kohdista iskujaan kiinalaisiin kauppa-aluksiin.
Foreign Affairs (6.2.2024): “Why China Can’t Export Its Model of Surveillance”
Kiinan sisäisen turvallisuuden koneistoa, jossa tekoäly ja kaikkialle tunkeutuneet valvontakamerat paiskaavat kättä, ei ole täysin perusteetta kutsuttu “orwellilaiseksi”. Kiinalaistyyppistä valvontakoneistoa on pidetty maailmalla myös potentiaalisena vientituotteena, joka on herättänyt kiinnostusta autoritaaristen hallintojen keskuudessa.
Minxin Pein mukaan Kiinan turvallisuuskoneisto ei kuitenkaan ole helposti vietävissä ulkomaille, koska se perustuu high tech -imagostaan huolimatta edelleen pitkälti ruohonjuuritason tarkkailutyöhön, esimerkiksi massiiviseen ilmiantajien verkostoon. Pein mukaan Kiinan väestöstä n. 0.73–1.1 prosenttia (noin 15 miljoonaa henkilöä) toimii turvallisuuspalveluiden informantteina, mikä muodostaa jo varsin kattavan läpileikkauksen kiinalaiseen yhteiskuntaan. Artikkeli, joka perustuu Pein uuteen kirjaan, tarjoaa mielenkiintoisen katsauksen Kiinan turvallisuuskoneiston lähihistoriaan ja toimintalogiikkaan.
Lyhyesti:
Helsingin Sanomat (8.2.2024): Haavisto yritti haastaa Stubbia Kiina-lausunnoista Ylen viimeisessä tentissä.
South China Morning Post (7.2.2024): MSS varoittaa ulkomailla opiskelevia kiinalaisia vakoojista.
Reuters (6.2.2024): Kiinalaiset vakoojat murtautuivat Hollannin asevoimien verkkoon viime vuonna.
Helsingin Sanomat (5.2.2024): Kiinalaissyntyiselle australialaiskirjoittajalle ehdollinen kuolemantuomio.
Council on Foreign Relations (31.1.2024): Kiinan lupaukset ja todellisuus Hongkongissa CFR:n puntarissa.
Talous
Kuumaa: Paikallista höllennystä datalakeihin?
Reuters (7.2.2024): “Exclusive: Shanghai to allow faster data transfer from China for foreign firms-sources”
Viime vuosina liike-elämää säikäyttäneet Kiinan tiukat uudet datalait saattavat höllentyä lähiaikoina Shanghain alueella, kertoo Reuters. Pari vuotta sitten voimaan tulleet, tulkinnanvaraiset lait ovat edellyttäneet, että tiedonsiirrot Kiinan ulkopuolelle on selvitettävä kyberturvallisuusviranomaiselle, mikä on aiheuttanut paljon viivästyksiä ja hämmennystä. Shanghaissa tiedonsiirrolle ulkomaille määritettäisiin Reutersin lähteiden mukaan kevyempi käytäntö. Oletettavaa on, että näillä keinoin talouspulmien parissa painiva Kiina yrittää rohkaista ulkomaisia yrityksiä investointeihin.
Politico (5.2.2024): “EU mum as solar industry time bomb ticks”
Politicon mukaan EU:n aurinkopaneeliteollisuuden etujärjestö on varoittanut päättäjiä vääjäämättömästi edessä olevista massakonkursseista mikäli EU ei ala tukea teollisuudenalaa määrätietoisemmin. EU:n ongelmana on, että yhtäältä halvat kiinalaiset tuotteet sopivat vihreän siirtymän tavoitteisiin, mutta toisaalta eurooppalaista strategista autonomiaa olisi suojeltava.
Erimielisyyttä on siitä, miten eurooppalaista teollisuutta olisi tuettava, vai onko Kiina jo auttamatta voittanut tämä kilvan. Kuten Euroopan ja Kiinan välillä kytevässä sähköautokiistassakin, ovat tämän ongelman keskiössä syytökset Kiinan maksavista markkinaa vääristävistä tukiaisista. Tilanteesta kirjoitti myös Reuters.
Reuters (5.2.2024): “Nokia signs 5G patent deal with China's Vivo”
Nokia on viime aikoina saanut maaliin pitkiä patenttilisenssineuvotteluita kiinalaisten matkapuhelinvalmistajien kanssa – tammikuussa yhtiö kertoi sopineensa patenttien lisennoinnista Honorin ja Oneplus-valmistaja Oppon kanssa, ja tällä viikolla yhtiö kertoi diilistä Vivon kanssa. Sovun viivästyminen ehti vaikuttaa Nokian viime vuoden tulosnäkymiin negatiivisesti, mutta tammikuussa yhtiö ilmoitti, että sen lisensointiyksikkö Nokia Technologies käärii sievoisen summan tuottoa tänä vuonna – 1,4 miljardia euroa.
Sovun taustalla on ollut chongqingilaisen oikeusistuimen ratkaisu Oppon ja Nokian välisessä patenttikiistassa, jossa ensi kertaa määritettiin 4G- ja 5G-patenttien lisensointihinnat Kiinassa oikeusistuimessa. Tuomio suosi monin paikoin Oppoa ja Nokia valitti siitä joulukuussa, mutta toisaalta sitä on pidetty merkkitapauksena lisensointihintojen määrittelyn kannalta. Tammi-helmikuun sopimukset Nokian kanssa kertonevat siitä, että kiinalaisillekin matkapuhelinvalmistajille on ollut keskeistä saada sopu aikaan ennemmin kuin myöhemmin.
BBC (5.2.2024): “China can now monitor government-funded projects 24/7”
Viimeisin kiinteistösektorin kriisiä ja pelastuoperaatiota koskeva juonenkäänne on valtiovallan tunkeminen pelastettaviin firmoihin mittatikkujen kanssa. Pian sen jälkeen, kun asumissektorista vastaava ministeriö ilmoitti tammikuussa tarjoavansa kriisiyhtiöille apurahaa, kerrottiin myös, että avun vastineeksi yhtiöiden pitää ottaa käyttöön seurantajärjestelmät, jolla yhtiön toimintaa voidaan tarkkailla. BBC:n mukaan kontrolli pyörisi turvakameroilla, drooneilla jopa satelliiteilla. Tarkoituksena on varmistua, että valtion almuja vähintään 30 miljoonan yuanin edestä saaneet yhtiöt käyttävät rahat niille tarkoitettuun kohteeseen, kuten jonkin kohteen valmiiksi saattamiseen.
Helsingin Sanomat (27.1.2024): “Kone tarraa riskinä pidettyyn Kiinaan – ”Planeetan suurin mahdollisuus””
Hissiyhtiö Koneen liikevaihdosta noin neljännes tulee Kiinasta, joten maan merkitys yhtiölle on suuri talouden huonoinakin aikoina. Rakennussektorin kriisin aikana uusien hissien markkina on pienentynyt vuodesta toiseen mutta samalla hissiremonttien ja huollon kysyntä on kasvanut, käy ilmi yhtiön talousluvuista. Samalla yhtiön markkinaosuus nousi viime vuonna. Kiina-riskit ovat yhtiön toimitusjohtaja Philippe Delormen mukaan hallinnassa: Koneella on maassa yksi tehdas ja suurin osa työntekijöistä on huollossa ja myynnissä, joten isoja pääomariskejä maassa ei ole.
Lyhyesti:
Yle (7.2.2024): Meksiko ohitti Kiinan Yhdysvaltain tärkeimpänä kauppakumppanina, edellisen näin oli yli 20 vuotta sitten.
Bloomberg (7.2.2024): Kiina myllää sikäläistä Finanssivalvontaa, johtaja vaihtoon.
CNN (6.2.2024): Kiina pumppaa rahaa huojuville osakemarkkinoilleen.
Ilta-Sanomat (5.2.2024): Sähköauton hinnasta lähti yhdessä yössä yli 17 000 euroa – kiinalaismerkki rynnäköi nyt Eurooppaan rajuilla alennuksilla.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (8.2.2024)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Lohikäärmeen hönkäys.
South China Morning Post (6.2.2024): “All you need to know about dragons”
Tänä viikonloppuna juhlistetaan kiinalaista uuttavuotta, ja tulevan vuoden horoskooppieläin on kiinalaisen kulttuurin kunniakkaimpana olentona pidetty lohikäärme. South China Morning Postin tuhti tietopaketti kertoo kaiken tarvittavan lohikäärmeen vuodesta ja sen oikeaoppisesta juhlistamisesta. Lohikäärmeet tunnetaan voimasta ja viisaudesta, ja lohikäärmeen vuonna syntyneet ovat luonteeltaan innovatiivisia ja uteliaita. Lohikäärmeen vuosille on ajoittunut sellaisia historiallisia tapahtumia kuin puhemies Maon kuolema ja Xi Jinpingin valinta Kiinan johtajaksi. Lohikäärmeen vuoden erityinen merkitys näkyy myös tyypillisesti piikkinä syntyvyystilastoissa – saadaanko tästä hetkellinen helpotus Kiinan väestönkasvuongelmiin? Uudenvuoden tunnelmaan virittäytymisessä auttaa myös Sixth Tonen kuvakollaasi lohikäärmeteemaisista juhlallisuuksista eri puolilta Kiinaa.
Helsingissä lohikäärmeen vuotta ei kuitenkaan oteta vastaan julkisin juhlamenoin, sillä 16 vuoden ajan Helsingin ja Pekingin kaupunkien isännöimänä järjestetty kiinalaisen uudenvuoden juhla on päätetty lopettaa. Suomi-Kiina-seuran puheenjohtaja Mikko Puustisen mukaan tilanne on valitettava, sillä tapahtuma on ollut varsin suosittu. Helsingin kaupungin mukaan tapahtuma jää pois, koska kaupunki haluaa tasavertaisuuden nimissä huomioida jatkossa laajemmin monikulttuurisen Helsingin asukaspohjan.
Helsingin Sanomat (5.2.2024): “Fanit raivostuivat Lionel Messille Hongkongissa”
Potkupalloraivo jatkuu. Viime kirjeessä kerroimme kiinalaisfanien pillastuneen, kun Cristiano Ronaldon Kiinan näytösottelut peruttiin viime hetkellä. Viime viikonloppuna vastaavan pettymyksen kokivat hongkongilaiset fanit, jotka turhaan odottivat jalkavammasta kärsinyttä Lionel Messiä kentälle Inter Miamin harjoitusottelussa. Kritiikkiin yhtyi myös Hongkongin hallitus, jonka mukaan järjestäjien kanssa oli sovittu, että Messi pelaisi ottelussa vähintään 45 minuuttia. Kuten Ronaldon kohdalla, nytkin oharit kirpaisivat etenkin kaukaa tulleita – moni oli lentänyt Manner-Kiinasta varta vasten idoliaan katsomaan.
Hong Kong Free Press (4.2.2024): “Article 23 then and now: What changed between 2002 and 2024, as Hong Kong’s local security law is resurrected”
Hongkongin taannoinen protestiaalto tyssäsi Kiinan keskushallinnon säädettyä erityishallintoalueelle turvallisuuslain, jonka nojalla mielenosoittajia alettiin heittää telkien taakse. Nyt Hongkongin paikallishallinto on ottanut asiakseen säätää myös Hongkongin peruslain 23. artiklan mukaisen oman turvallisuuslakinsa, joka vuonna 2003 laitettiin laajan vastustuksen takia jäihin. Hallinto aloitti viime viikolla julkiset konsultaatiot asiaa koskien. Sen mukaan oma turvallisuuslaki tarvitaan tilkitsemään keskushallinnon säätämään lakiin jääneitä aukkoja. Suunnitelmien mukaan laki tulisi koskemaan viiden tyyppisiä rikoksia: maanpetosta, kansannousua, valtionsalaisuuksien varkautta ja vakoilua, kansallista turvallisuutta uhkaavaa sabotaasia sekä ulkoista häirintää.
Noema (1.2.2024): “Who Gets To Be Chinese?”
Mikä tekee kiinalaisen? Yhtäältä kiinalaisuutta määrittää han-kiinalainen etninen tausta, jonka pohjalta esimerkiksi maailman ulkokiinalaiset ovat varsin vahvasti kytköksissä juuriinsa, mutta toisaalta Kiina on kautta historian ollut monietninen maa, jossa valtakuntaan kuuluminen ei ole pohjannut etnisyyteen. Kirjailija Jacob Dreyer toteaa artikkelissaan, että Kiinan ydin on kansalaisuuteen pohjaavan yhteiskunnan sijaan aina ollut ennen kaikkea hallitus, joka kaitsee alaisuudessaan olevia kansoja ja alueita. Historiallisesti “han-kiinalaisuus” onkin ollut muovattavissa oleva määrite, joka on tarkoittanut barbaarikansoista erottuvaa “sivistynyttä” väestöä pikemmin kuin varsinaista etnistä ryhmää.
BBC (31.1.2024) “Myanmar hands over three junta-backed Chinese warlords to Beijing”
Myanmarissa laitonta bisnesimperiumia pyörittäneiden kolmen kiinalaisen mahtiperheen valtakausi on tullut tiensä päähän. Yli vuosikymmenen Laukkaingissa, Myanmarin Kiinan-vastaisella raja-alueella huijaussoittoja tekeviä puhelinkeskuksia pyörittäneet perheet ovat saaneet tehdä tihutöitään Myanmarin sotilasjuntan suojeluksessa. Alueella nähdyt kapinallisryhmien iskut ovat kuitenkin heikentäneet juntan valtaa, ja tähän väliin Kiina iski lähettämällä omia joukkojaan alueelle puuttumaan huijausrinkien pyörittäjiin. Kiinassa yleisestä turvallisuudesta vastaava ministeriö luonnehti miesten kiinniottoa merkittäväksi saavutukseksi. Tätä ennen huijausrinkien pikkutekijöitä on Kiinassa napattu kymmeniätuhansia, mutta nyt tiettävästi päästiin ketjun huipulle asti.
Lyhyesti:
Helsingin Sanomat (8.2.2024): Nuorten Tiktokin käytössä tapahtui muutos, joka vetää vakavaksi.
Maaseudun Tulevaisuus (4.2.2024): Kiina Xi Jinpingin aikakaudella - teos on taiten tiivistetty ja substanssiltaan rikas kirja, Lempäälän metsiin vievä kirja-arviossa toteaa.
Helsingin Sanomat (3.2.2024): “Paparazzit tulivat Kiinasta asti” – Keskellä Helsinkiä kuvattiin tv-sarjaa, jollaista ei ole ennen nähty.
IFLScience (1.2.2024): Oliko muinaisen Egyptin skorpionikuningas myös Kiinan Keltainen keisari?
Katsele & kuuntele
Yle (7.2.2024): “Kalle Haatanen: Lohikäärme myyteissä ja tarinoissa”
Alkavan lohikäärmeen vuoden teemaan voi tutustua syvällisemmin Kalle Haatasen podcast-jakson kautta, jossa tarkastellaan lohikäärmeiden kulttuurihistoriaa läpi dynastioiden Kiinan ja keskiajan Euroopan. Vieraana lohikäärmemyyttien historiaa tutkinut filosofian tohtori Otto Latva.
Tapahtumat
Poliittiset riskit varjostavat Kiinan talousnäkymiä, Suomi-Kiina-seuran tiistailuento, 13.2.2024 klo 17:00.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Muuta kiinnostavaa
Kiinan punaiset keisarit (Tammi) ilmestyy 13.2. Mikko Knuuttilan kirja käsittelee Kiinan kommunistipuolueen sisäisiä valtakamppailuja.
Ulkoministeriö hakee sinologian erityisasiantuntijaa Suomen suurlähetystöön Pekingiin 1.9.2024 alkaen tai sopimuksen mukaan 31.7.2028 asti. Hakuaika päättyy 23.2.2024 kello 16:15.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 23. helmikuuta 2024. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2024 Kiina-ilmiöt Oy