#133 – Kiina näkee punaista Punaisellamerellä ja Taiwanissa
Taiwanin vaalitulos oli sekametelisoppa. Miten Kiina ratkoo Punaisenmeren kauppareittien turvallisuutta? Entä maan finanssisektorin alamäkeä?
26.1.2024
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Taiwanissa järjestettiin kauan odotetut parlamentti- ja presidentinvaalit. Vaalit siivittivät Kiinan inhokkiehdokkaan, DPP:n William Lain maan uudeksi presidentiksi, mutta parlamenttivaaleissa Kuomintang kahmaisi yhden paikan enemmän. Vaalitulos on sekametelisoppa, ja eri tutkimuslaitokset ovat esittäneet melkoisen erilaisia skenaarioita siitä, tarkoittaako vaalitulos jälleen uutta kriisiä Taiwaninsalmelle vai rauhoittuuko tilanne. Katsele & kuuntele -osiossa on myös linkki podcastiimme, jossa Kiina-ilmiöiden Ari-Joonas Pitkänen antaa oman analyysinsa tilanteesta.
Taloutta ja politiikkaa poikkileikkaavan Punaisenmeren kärjistyneessä tilanteessa on Kiinalla ollut omien kauppaintressiensä takia painava sanansa sanottavana, joskin asiaa on hoidettu julkisuuden valokeilalta piilossa. EU puolestaan otti sisämarkkinoitaan turvatakseen selviä askelia suuntaan, jossa Kiinan taloudellista vaikutusvaltaa unionin sisällä voitaisiin tulpata. Hikikarpaloita on Kiinassa kirvoittanut finanssisektorin alamäki, mikä on pistänyt keskuspankin lupaamaan piristystoimia markkinoille.
Potkupallon maailmasta puolestaan kuultiin viime vuosina Kiinan suuntaan yleistynyt anteeksipyyntö, kun huippufutaaja Cristiano Ronaldo päätyi pahoittelemaan lihasvammaansa kiinalaisfaneille. Lisäksi asiaa on myös Tiktok-sovelluksen harjoittamasta ennakkosensuurista ja Kiinan kutistuvasta väestöstä. Kirjeen luettuasi varmasti päädyt myös pohtimaan, voisiko baijiu-viinalla täytetyssä tekojärvessä oikeasti olla järkeä.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Hiljaista jyrähtelydiplomatiaa Punaisellamerellä.
AP (24.1.2024): "China says it’s working to de-escalate tensions in the Red Sea that have upended global trade"
Kiina on ilmaissut olevansa erittäin huolestunut Punaisenmeren kiristyneestä tilanteesta ja Jemenin huthikapinallisten iskuista kauppa-aluksia vastaan. Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Wang Wenbingin vaati AP:n mukaan iskuja loppumaan, sillä Punainen meri on tärkeä kauppareitti etenkin energian kannalta. Sitä se on varsinkin Kiinalle itselleen, jonka ulkomaankaupasta ja energiasta iso osa kulkee hasardeiksi muuttuneiden Punaisenmeren vesien vieritse. AP siteeraaman Kiel Instituutin laskelmien mukaan Kiinasta Eurooppaan rahdatun kontin kuljetushinta on iskujen myötä pompannut 1 500:sta dollarista 4 000:een dollariin, mikä tuntunee jo kapeammilla marginaaleilla operoivan vientiyrityksen kassavirrassa.
Aiemmiin tällä viikolla Yhdysvallat oli pyytänyt Kiinaa käyttämään vaikutusvaltaansa Iraniin huthien iskujen hillitsemiseksi. Wang Wenbin väitti samassa tiedotustilaisuudessa Kiinan yrittävän parhaillaan de-eskaloida konfliktia kaikkien osapuolien kanssa. Reutersin saamien tietojen mukaan Kiina olisikin ryhtynyt kulisseissa puhumaan järkeä Iranille, ja peräti jyrähtänyt, että mikäli Kiinan omat intressit kärsivät millään tavalla huthien iskuista tulee Iran tuntemaan sen Kiinan kaupassaan. Lopuksi myös huhtikapinalliset itse osallistuivat keskusteluun ilmoittamalla, että Kiinan ja Venäjän kauppa-alukset ovat turvassa järjestön ohjuksilta ja drooneilta, koska ne eivät kuulu Israelin vankimpiin tukijoihjin Gazan konfliktissa.
War on the Rocks (23.1.2024): “Rocket-Powered Corruption: Why the Missile Industry Became the Target of Xi’s Purge”
Kiinan asevoimissa jyllivät puhdistukset pysyivät sitkeästi otsikoissa vielä puoli vuotta puolustusministeri Li Shangfun katoamisen jälkeenkin. Elliot Jin artikkeli War on the Rocksissa tarkastelee lähemmin puhdistusten kynsiin joutuneiden taustoja ja verkostoja, joita kaikkia vaikuttaa yhdistävän kytkös ohjuksiin. Ohjuksiin linkittyvä korruptio ei ole artikkelin mukaan kovinkaan yllättävää, sillä ohjuksissa liikkuu paljon rahaa: esimerkiksi ballististen ohjusten suunnittelusta ja tuotannosta vastaava China Aerospace Science & Industry Corp. takoi vuonna 2020 mukavan 4,4 miljardin juanin kassavirran. Ohjusjoukoista voi myös vetää muita puolustushaaroja helpommin välistä (juanien lisäksi esimerkiksi rakettibensaa, kuten viime kirjeessä kerroimme) koska Kiinan ydinohjukset ovat doktriinin vuoksi matalassa valmiudessa ja koelaukaisuja järjestetään harvoin. Lopuksi Kansan vapautusarmeija kärsii artikkelin mukaan laajemminkin “rauhan taudista”: pitkään jatkuneen rauhan kauden vuoksi asevoimissa ei uskota tosipaikan koskaan tulevan, minkä vuoksi kuri ja järjestys on päässyt löystymään.
South China Morning Post (21.1.2024): “Why China, the only permanent Asian member of the UN Security Council, wants it to stay that way”
Kiina pyrkii luomaan imagoa kehittyvien ei-läntisten maiden puolestapuhujana, mutta inklusiivisuus ei ilmeisesti ulotu ainakaan YK:n turvallisuusneuvostoon. Turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet ovat käytännössä toisen maailmansodan suuret voittajavaltiot, ja tätä vanhentuneeksi käynyttä järjestelmää on kritisoitu jo vuosikaudet. Intia on ehkäpä vahvin ja määrätietoisin ehdokas turvallisuusneuvoston uudeksi pysyväksi jäseneksi, mutta esimerkiksi Japani ja Etelä-Korea ovat myös olleet esillä asian tiimoilta. Venäjä on viime aikoina toiminut Intian jäsenyyden puolestapuhujana, mutta tässä asiassa Kiina on sanonut kuuluvasti “ei” Venäjän ja Intian asialle. Yksi syy Kiinan vastustukselle on tietenkin Intian ja Kiinan suhteiden surkea tila, mutta Kiina tahtoo myös pysyä turvallisuusneuvoston ainoana pysyvänä aasialaisjäsenenä.
Turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet ovat olleet äärimmäisen haluttomia ulottamaan pysyvää jäsenyyttä ja sen mukanaan tuomaa veto-oikeutta uusille maille, ja tässä asiassa Kiina ei vaikuta olevan poikkeus maailmoja syleilevistä ulkopoliittisista sloganeistaan huolimatta.
CSIS (19.1.2024): “Taiwan’s 2024 Elections: Results and Implications”
Taiwanissa viikko sitten järjestetyt parlamentti- ja presidentinvaalit päättyivät presidenttikilvan osalta ennakkoarvioiden mukaisesti Demokraattisen edistyspuolueen (DPP) William Lain voittoon. Sen sijaan parlamentissa kilpailu oli tiukempaa: DPP sai 51, Kiinan kansallispuolue Kuomintang (KMT) 52 ja tulokaspuolue Taiwanin kansanpuolue (TPP) kahdeksan paikkaa, mikä tekee TPP:stä kriittisen vaa’ankielipuolueen. Ulkopoliittisen instituutin julkaiseman kommentin mukaan vaalien tulos saattaa tietää jopa rauhallisempia aikoja jännitteiden riivaamalle Taiwanin salmelle. Presidenttiydestä huolimatta DPP sai kokonaisuudessaan varsin heppoisen mandaatin tehdä merkittäviä muutoksia Taiwanin viralliseen statukseen. Toisaalta myös KMT:n yhä jatkuva kyvyttömyys nousta vallankahvaan saattaa kannustaa Pekingiä aloittamaan vuoropuhelun Taipein kanssa, mille Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen orastava liennytys voisi luoda sopivat puitteet.
Suomalaistutkijain kanssa sangen eri linjoilla olivat amerikkalaiset ja taiwanilaiset tutkijat, joiden näkemyksiä kartoittaneessa amerikkalaistutkimuksessa enemmistö oli sitä mieltä, että tänä vuonna tullaan näkemään jonkinlainen kriisi Taiwaninsalmella. Kriisin luonteesta ei kuitenkaan oltu yhtä mieltä – se saattaisi tarkoittaa jonkinlaista kaupallisen tai sotilaallisen painostuksen kasvua. Valtaosa tutkijoista kuitenkin katsoi, ettei Kiinalla nykyisellään ole kykyä Taiwanin varsinaiseen sotilaalliseen valtaukseen maihinnousulla.
Vaalien vanavedessä julkaistiin myös Pew Research Centerin kyselytutkimus, joka kartoittaa taiwanilaisten näkemyksiä tilanteestaan. Sen mukaan taiwanilaisista 67 prosenttia kokee olevansa taiwanilaisia ja vain 3 prosenttia kiinalaisia, ja 18–34-vuotiaiden kohdalla taiwanilaisiksi itsensä kokee peräti 83 prosenttia. Selvä enemmistö myös kokee Kiinan uhaksi Taiwanille. Tulokset heijastelevat puoluekantaa: presidentinvaalin voittaneen DPP-puolueen kannattajat kokevat selvemmin itsensä taiwanilaisiksi ja Kiinan uhaksi.
Pian vaalituloksen jälkeen Tyynenmeren saarivaltio Nauru katkaisi diplomaattisuhteensa Taiwaniin ja tunnusti kansantasavallan ainoaksi oikeaksi Kiinaksi. Ajoitus oli tuskin sattumaa, ja kysessä oli todennäköisesti Kiinan ensimmäinen näpäytys William Lain hallinnolle. 12 000 asukkaan saarivaltion loikattua Pekingin kelkkaan Taiwanin tunnustaa virallisesti enää 12 valtiota. Myös Tuvalu on ilmoittanut tarkastelevansa uudelleen diplomaattisuhteitaan Taiwaniin perjantain vaalien jälkeen.
The Economist (16.1.2024): “China’s leaders are less popular than they might think”
Kiinan kommunistisella puolueella on ollut harvojen, mutta kohtalaisen luotettavien tutkimusten mukaan varsin robusti kannatus kansan keskuudessa. The Economistin siteeraaman uuden tutkimuksen mukaan kannatus olisi kuitenkin “vain” noin 50-70 prosentin luokkkaa, joka sekin voi olla yläkanttiin, sillä kiinalaiset eivät kokemuksen mukaan uskalla vastata gallupeihin rehellisesti edes mahdollisimman turvallisesti järjestetyissä nettikyselyissä. 50 prosentin kannatus olisi toki kova luku esimerkiksi Yhdysvaltojen presidenteille, mutta kommunistisen puolueen riveissä se saattaa lehden mukaan kasvattaa harmaita hiuksia.
Lyhyesti:
Wall Street Journal (24.1.2024): Kiinan seuraava ulkoministeri on Liu Jianchao, veikkaa WSJ.
Financial Times (23.1.2024): Kiinan päätiedustelupalvelu MSS julkaisi päheän propagandavideon osana uutta julkisuuskampanjaansa.
Yle (22.1.2024): Taiwan hakee oppia Suomen maanpuolustuskoulutuksesta.
Straits Times (16.1.2024): Hu Jintaon poika Hu Haifeng nimitettiin varaministeriksi ihmisresurssien ja sosiaaliturvan ministeriöön.
Talous
Kuumaa: EU patoaa Kiina-riskiään.
Bloomberg (26.1.2024): “China Signals More Targeted Stimulus to Come”
Kiinan keskuspankki julkisti tällä viikolla laaja-alaisia suunnitelmia talouden piristämiseksi. Ensinnä keskuspankki ilmoitti pienentävänsä pankkien vähimmäisvarantovaatimuksia, mikä ohjaisi pankkeja lisäämään luotonantoaan. Lisäksi keskuspankki aikoo pistää pystyyn kokonaisen uuden osaston, jonka tehtävänä on edistää teknologiasektorin ja vihreän siirtymän rahoitusta. Bloombergin haastattelemat Kiinan talouden tarkkailijat ennakoivat keskuspankin alentavan korkotasoaan sekä tekevän lisäleikkauksia vähimmäisvarantovaatimuksiin vuoden edetessä.
Kiinan finanssisektori on kärsinyt viime aikoina kovia iskuja – maan pääpörssi-indeksi vajosi tällä viikolla alimmilleen kolmeen vuoteen. CSI 300 -indeksi on valahtanut sinä aikana yhteensä 40 prosenttia, ja tammikuun reaktioihin on lukeutunut yhtäältä pelastuspaketti, toisaalta kehotus institutionaalisille sijoittajille olla myymättä sijoituksiaan.
Bloomberg (25.1.2024): “ASML’s China Sales Surged Despite Secret Dutch Deal With US”
Bloomberg raportoi Yhdysvaltain ja Hollannin viime vuonna solmimasta salaisesta sopimuksesta, jolla pyrittiin rajoittamaan sirutuotantolaitevalmistaja ASML:n laitteiden vientiä Kiinaan – sekä siitä, ettei tuo sopimus toiminut. Erittäin korkealaatuisten mikrosirujen valmistukseen tarkoitettuja laitteita tekevä ASML sai kasvatettua vientiään Kiinaan, kun Hollannin hallitus myönsi sille lisää vientilupia ja mahdollisti laitteistojen varastoinnin Kiinassa ennen Yhdysvaltain asettamia uusia vientirajoituksia.
ASML:n oman lobbauksen taustalla oli maailmanlaajuinen laskusuhdanne ja heikko kysyntä muilla markkina-alueilla. Yhtiö ei kuitenkaan suoranaisesti rikkonut sopimuksen kirjauksia Bloombergin lähteiden mukaan. Vaikka sopimuksen tavoitteena oli rajoittaa toimituksia Kiinaan, se päinvastoin kasvatti Kiinan osuutta ASML:n markkinoista viime vuonna samaan aikaan, kun yhtiön kilpailijoiden Kiinan-myynnit supistuivat.
Reuters (24.1.2024): “EU lays out economic security plans, with mind on China”
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lanseerasi viime vuonna “de-risking, not de-coupling” -strategian Kiina-politiikassa. Kyseinen muotoilu onnistui varmaankin ilmaisemaan monen hallituksen tuntemukset, ja ainakin sanojen tasolla se on sittemmin levinnyt Euroopasta muuallekin kuvaamaan Kiina-politiikassa tavoiteltua uutta normaalia. Toinen Brysselin virkakoneistoa kiireisenä pitänyt agenda koskee Euroopan strategista itsenäisyyttä, jonka koetaan olevan uhattuna Kiinan valmistaessa parhaat aurinkopaneelit ja tekoälyvallankumouksen vaikuttaessa kahden kaupalta Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä – noin nyt muutamia haasteita mainitaksemme.
Yksi osa EU-komission vastausta haasteeseen on taloudellisen turvallisuuden edistäminen, mikä tarkoittaa muun muassa tarkempaa syyniä teknologia-alan investoinneille ja edistyneiden tuotteiden viennille mikäli on syytä epäillä, että niiden mukana arvokasta teknologiaa valuu muille maille. Vaikka asiaa ei suoraan mainitakaan, suurimpana maana Brysselin mielissä siintää Kiina.
EU aikoo osana keskiviikkona julkistettuja toimia muun muassa yhtenäistää Eurooppaan suuntautuvien investointien valvontaa mikäli esimerkiksi korkean teknologian yrityksiä ollaan ostamassa pois eurooppalaisesta omistuksesta. Tällainen valvonta on aiemmin ollut vapaaehtoista mutta suunnitelmana on nyt saada kaikki EU-maat mukaan. Lisäksi EU:sta ulos suuntautuvien investointien valvontaa suunnitellaan lisättävän. Lisäksi komissio tahtoo parantaa EU:n kilpailukykyä ja avata uusia vientimarkkinoita.
Tiistaina puolestaan Kiinan EU-lähettiläs Fu Cong suomi EU:n Kiinan sähköautoteollisuuteen kohdistamaa valtiontukitutkintaa. EU syyttää kiinalaisia valmistajia siitä, että ne saavat epäreilua kilpailuetua valtiontuista. Fu esitti Reutersin mukaan väljästi verhoillun uhkauksen, jonka mukaan Kiinakin voisi kyllä asettaa yhden jos toisenkin Euroopan vientialan tutkintaan mikäli se näin päättäisi tehdä.
New York Times (17.1.2024): “China’s Youth Unemployment Rate Is Back, and Better”
Kiinan surkeat nuorisotyöttömyysluvut olivat koko viime vuoden tapetilla, ja kansallinen tilastokeskus lakkasi kokonaan julkistamasta lukuja viime kesänä vedoten tarpeeseen uudistaa mittaustapoja. Nyt tilastoja julkaistaan jälleen ja ne näyttävätkin viime vuotta paremmilta. 16–24-vuotiaiden virallinen työttömyysaste oli viime vuoden kesällä 21,3 prosenttia. Uudet luvut näyttävät vastaavan luvun olevan nyt 14,9 prosenttia. Uudet tilastot ovat kuitenkin herättäneet hämmennystä, ja työttömyyden todellinen kehitys jää edelleen epäselväksi. Uudet tilastot jättävät pois laskuista opiskelijat jotka saattavat tehdä esimerkiksi osa-aikatöitä. Huono työmarkkinatilanne on kuitenkin johtanut siihen, että yhä useammat pitkittävät opiskelujaan työpaikan jäätyä saamatta, mikä jää havaitsematta tilastoissa. Tilanne ei siis todellisuudessa ole välttämättä parantunut.
Lyhyesti:
Helsingin Sanomat (25.1.2024): Turkulainen insinööri vei Meyerin telakalta Icon of the Seas -jättiristeilijän keskeiset paperit kiinalaiselle kilpailijatelakalle.
Kauppalehti (19.1.2024): Suorat ulkomaiset investoinnit Kiinaan laskivat alimmilleen kolmeen vuoteen.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (25.1.2024)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Jalkapallo, viina, Jeesus ja lapset.
Helsingin Sanomat (24.1.2024): “Fanit raivostuivat Kiinassa – Cristiano Ronaldo pyysi anteeksi”
Viime kirjeessä kerroimme, kuinka Kiinan toiveet jalkapallomahdiksi nousemisesta tyssäsivät korruptioon. Intohimoisia futisfaneja maassa kuitenkin piisaa, ja yksi heidän uusista suosikkijoukkueistaan on saudiarabialainen Al-Nassr – ei siksi, että Saudi-Arabiakaan olisi kummoinen jalkapallomaa, vaan koska joukkueen palkkalistoilla palloa potkii supertähti Cristiano Ronaldo. Al-Nassrin oli määrä pelata tässä kuussa näytösotteluita Kiinassa, mutta ne peruttiin viime hetkellä Ronaldon lihasvamman takia. Kiinalaisfanit raivostuivat – jotkut olivat matkanneet Ronaldon perässä 5 000 kilometriä Xinjiangin Kashgarista asti – ja joukkueen hotellille kokoontui väkijoukko mieltään osoittamaan. Ronaldo pyysi ohareita anteeksi ja vakuutteli, että pelit pelattaisiin myöhemmin.
Iltalehti (20.1.2024): “Tässä on maailman suosituin viina – Sitä juodaan 5 000 annosta sekunnissa”
Maailman suosituin väkevä alkoholijuoma on kiinalainen durrasta tislattava baijiu, jota on viime vuosina myyty 7–13 miljardia litraa vuodessa. Kuluttajakunta on kuitenkin perin homogeeninen: 99 prosenttia baijiun markkinoista on Kiinassa, ja 99 prosenttia väkevistä alkoholijuomista Kiinassa on baijiuta. Iltalehti havainnollistaa juontimääriä vertauksella: baijiun vuosikulutus vastaa yhden neliökilometrin kokoista ja keskimäärin 7 metrin syvyistä järveä. Lehti tietää kertoa myös, että baijiuta nautitaan maailmassa enemmän kuin viskiä, vodkaa, giniä, rommia ja tequilaa yhteensä. Baijiun erikoinen maku puolestaan on seurausta durran käytöstä raaka-aineena sekä fermentoinnissa käytetyistä mikrobikannoista.
Yle (19.1.2024): “Tutkimus teki näkyväksi epäilyt sensuurista Tiktokissa – sen jälkeen tutkijat kohtasivat vielä uuden salailun tason”
Keskustelu kiinalaistaustaisen Tiktok-sovelluksen haitoista on viime aikoina käynyt kuumana. Ongelmana ei ole vain lasten liimautuminen älypuhelimiinsa, vaan Kiinan mahdollinen informaatiovaikuttaminen sovelluksen kautta. Joulukuussa julkaistun tutkimuksen mukaan Tiktok vaikuttaisi suodattavan tai sensuroivan Kiinaan liittyvää sisältöä. Esimerkiksi Hongkongin protesteihin, uiguureihin ja Tiananmenin aukioon liittyviä aihetunnisteita mainitaan Tiktokissa valtavasti vähemmän kuin sen kilpailija Instagramissa, kun taas Taylor Swiftin ja Donald Trumpin kaltaisissa aiheissa eroa ei juuri ole. Tiktokiin erikoistuneen väitöskirjatutkijan mukaan käyttäjien normaali toiminta ei selitä näin suurta eroa tunnisteiden määrissä. Huomiota herättää sekin, että Tiktok poisti tutkimuksen julkaisun jälkeen sovelluksesta mahdollisuuden tutkia käyttäjädataa aihetunnistehaulla.
Suomen lähetysseura (18.1.2024): “Kristinusko ja perinnekulttuuri eivät sulje toisiaan pois Taiwanissa”
Suomen lähetysseura kertoo työstään Taiwanin alkuperäiskansojen parissa. Valtaosa taiwanilaisista on nykyisin han-kiinalaisia, mutta saarella elää myös 16 tunnustettua alkuperäiskansaa, joiden historia ulottuu 15 000 vuoden taakse. Lähetysseuran paikalliskumppani, Taiwanin evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta toimii etelätaiwanilaisen paiwan-kansan alueella. Lähetysseuran mukaan kirkolliset toimijat ovat olleet edelläkävijöitä Taiwanin alkuperäiskansojen huomioimisessa, johon Taiwanin hallinto on herännyt kunnolla vasta viime aikoina. Taiwanilaisen kumppaniseurakunnan edustajan mukaan kristinusko ei välttämättä edellytä paiwanien omien perinneuskomusten hylkäämistä, vaan tärkeää on se, “millainen todistus kristityt itse ovat omasta uskostaan”.
The New York Times (16.1.2024): “China Told Women to Have Babies, but Its Population Shrank Again”
Kiinan kommunistipuolue on jo pitkään tuskaillut maan alhaisen syntyvyyden kanssa, eikä käännettä parempaan tapahtunut myöskään viime vuonna. Puolue on maanitellut kansalaisiaan lisääntymään esimerkiksi tarjoamalla halvempia asuntoja, verohelpotuksia sekä silkkaa riihikuivaa. Onpa kiinalaisnaisia myös ohjeistettu olemaan “hyviä vaimoja ja äitejä”. Väestö kuitenkin väheni nyt jo toista vuotta peräkkäin, kun vuonna 2023 Kiinaan syntyi vain 9,02 miljoonaa vauvaa kuolleiden määrän ollessa 11,1 miljoonaa. Tutkijoiden mukaan ongelmana on, että puolue yrittää vain kannustaa naisia synnyttämään puuttumatta juurisyihin, kuten naisten asemaan yhteiskunnassa. Kiinan väestöhuolista uutisoi myös Yle.
Lyhyesti:
Sixth Tone (25.1.2024): Kriitikoiden kehuma somevideoista koostettu dokumentti esittelee työväenluokkaisten kiinalaisten arkea heidän itsensä kuvaamana.
Helsingin Sanomat (23.1.2024): Maanvyörymässä Yunnanin maakunnassa kuollut yli 30 ihmistä, kadonneiden etsinnät jatkuvat.
Helsingin Sanomat (18.1.2024): HS 50 vuotta sitten: Aamuvoimistelu vaihtui hölkkään Pekingissä – “‘Elinvoimaa uhkuen he uhmaavat aamun hyytävää viileyttä ja osoittavat lujan tahtonsa kehittää ruumiinkuntoaan vallankumouksen edistämiseksi’, kirjoittaa uutistoimisto Uusi Kiina.”
Katsele & kuuntele
Conversations with Tyler (24.1.2024): “Rebecca F. Kuang on National Literatures, Book Publishing, and History in Fiction”
Taloustieteilijä Tyler Cowenin podcastin vieraana on kiinalais-amerikkalainen kirjailija Rebecca F. Kuang, jonka romaani Babel on hiljattain myös suomennettu. Kuang ja Cowen keskustelevat muun muassa Taiwanista, Kiinan historiasta sekä kiinalaisesta kirjallisuudesta, eritoten tieteiskirjallisuudesta.
Yle (24.1.2024): “Kalle Haatanen: Kiina Xi Jinpingin aikakaudella”
Haatasen hienossa radioshowssa vieraana Kiina-ilmiöiden Matti Puranen, joka purkaa Kiina Xi Jinpingin aikakaudella -kirjan keskeisiä teemoja Taiwanin kysymyksestä Xi Jinpingin henkilöön, puoluevaltion läpinäkymättömyyteen ja Kiinan ulkopolitiikan ja talouden keskeisiin haasteisiin.
Kiina-ilmiöt (20.1.2024): “Taiwanin vaalien yhteenveto – mitä William Lailla on edessään?”
Jaksossa ruoditaan Taiwanin vaalien tuloksia, mitkä tekijät niihin vaikuttivat sekä minkälaisia reaktioita ja seurauksia tulokset nostattavat Taiwanille elintärkeissä Kiina- ja Yhdysvallat-suhteissa. Vieraana Taiwanin kysymyksiin erikoistunut Turun yliopiston väitöskirjatutkija, yksi Kiina-ilmiöiden kirjoittajista, Ari-Joonas Pitkänen.
Muuta kiinnostavaa
China Office of Finnish Industries hakee analyytikkoa.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 9. helmikuuta 2024. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2024 Kiina-ilmiöt Oy