#132 – Loppuuko Tiktokin nakutus?
Pitääkö DPP pintansa Taiwanin vaaleissa? Tiktokin kieltäminen puhututtaa eduskunnassa asti. Suomalaisyritykset yhä negatiivisempia Kiinan-markkinoiden suhteen.
12.1.2024
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Politiikassa seurataan tarkkaavaisesti Taiwanin parlamentti- ja presidentinvaaleja, jotka järjestetään huomenna lauantaina. Viimeisimmissä gallupeissa DPP:n William Laille on povailtu paalupaikkaa presidenttikilvassa, mikä ei ole Kiinaa lainkaan miellyttänyt. Suomessa otsikoissa on puolestaan näkynyt videosovellus Tiktok, jonka kieltämisestä on ryhdytty keskustelemaan eduskuntaa myöten.
Talousrintamalla pohditaan, onko kuuluisa Kiina-ilmiö ohi. Kommunistipuolueen tiukentunut ote ja geopoliittinen epävarmuus ovat muuttaneet suomalaisyritysten Kiina-näkemykset negatiivisemmiksi. Geopolitiikka heittääkin parhaillaan kapuloita esimerkiksi amerikkalaisen siruvalmistaja Nvidian Kiina-bisnekseen, kun taas Kiinan videopeliteollisuuden negatiiviset näkymät saivat päättäjät tarkastelemaan tiukkoja pelaamisrajoituksia uudemman kerran.
Kiinalaista yhteiskuntaa on jälleen kohahduttanut maan jalkapalloilun alennustila, kun entinen tähtivalmentaja listasi televisiohaastattelussa alan korruptoituneita käytäntöjä. Tämän lisäksi kulttuuriosiossa käsitellään uskonnon roolia niin Kiinassa kuin sen Taiwan-suhteissa ja Kiinan luotijunaverkoston ilmentämää nopeuden ihannointia.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Mitä seurata vuonna 2024?
Suurten vaalien vuosi: Miten käy Taiwanin huomenna järjestettävissä parlamentti- ja presidentinvaaleissa – ja miten reagoi Kiina? Miten valta jakautuu myöhemmin keväällä Intiassa? Kuka valitaan presidentiksi Yhdysvalloissa marraskuussa?
Kiinan kadonneet ministerit: Saadaanko tehtävistään vapautettujen ulkoministeri Qin Gangin ja puolustusministeri Li Shangfun terveydentilasta ja olinpaikasta tietoa? Entä kaikuuko Pekingin hämäristä kabineteista tietoa, mitkä tapahtumat johtivat herrojen erottamiseen?
Tapaus Newnew Polar Bear: Mitä saadaan tietää Balticconnector-kaasuputken todennäköisesti hajottaneen kiinalaisaluksen tapauksesta? Kuinka pitkään korvia särkevä hiljaisuus voi jatkua?
Vastaisku talouden hidastumiseen: Olette saattaneet kuulla tämän ennenkin: kuinka kommunistinen puolue ratkaisee talouden vastatuulia? Mitä mahdollinen teollisuustuotannon kiihdyttäminen voi aiheuttaa? Ja kuinka kiinteistösektorin velkakupla ratkaistaan?
TikTok: Kiinalaisen Bytedance-yhtiön suosittu lyhytvideosovellus on syntymästään lähtien ollut aika ajoin tietoturvakuumottelun kohteena. Nyt kiinalainen valvova isoveli on keskustelussa myös Suomessa. Siirtyykö keskustelu tietoturvateoiksi?
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Vaalit Kiinan varjossa.
BBC (11.1.2024): “Taiwan election: China warns voters then condemns US 'brazen chattering'”
Taiwanin parlamentti- ja presidentinvaalit käydään huomenna lauantaina. Presidenttikilvassa pääehdokkaat ovat nykyisen valtapuolueen (DPP) William Lai, pääoppositiopuolue Kuomintangin Hou Yu-ih sekä eräänlaiseksi villiksi kortiksi arvioitu, perinteisten valtapuolueiden ulkopuolelta ponnistava Ko Wen-je, joka edustaa perustamaansa Taiwanin kansanpuoluetta (TPP). Panokset vaaleissa eivät ole aivan vähäiset, sillä Kiina on varoittanut taiwanilaisia valitsemasta “pahuuden tietä”, jota edustaa itsenäisyyslinjaa kannattava, gallupeissa keulaa vetänyt Lai. Samaan aikaan Yhdysvallat on syyttänyt Kiinaa vaalihäirinnästä, kuten sotilaallisesta painostamisesta ja disinformaation levittämisestä, eivätkä syytökset ole tuulesta temmattuja: Politicon mukaan Kiina on käynyt Taiwanissa omaa valeuutisten sävyttämää “vaalikampanjaansa” Kuomintangin tukemiseksi ja DPP:n Lain lokaamiseksi.
Vaalien alla Taiwaniin on jalkautunut myös Helsingin Sanomain uusi Kiinan-kirjeenvaihtaja Matilda Jokinen, joka raportoi DPP-ehdokas Tseng Po-yun vaalityöstä kampanjan viime metreillä. Myös Tsengin kärkiteemoihin kuuluu Kiinan informaatiovaikuttamisen torjunta, ja kampanjointi kaupungin läpi ajavan avolavan kyydissä käy kovasta työstä.
CNN:n vaaliraportin mukaan on kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka kansainvälinen media esittää Taiwanin vaalit Kiina-kysymyksenä, huolettavat tavallisia taiwanilaisia enemmänkin tavanomaiset hyvinvointiin ja talousnäkymiin liittyvät asiat. Taiwanin talouskasvu on yskähdellyt, palkat laahaavat, eikä edullisia asuntoja ole riittämin tarjolla. “Se on talous, tollo”, saattaa olla kaikesta huolimatta kriittinen tekijä myös Taiwanin vaaleissa.
Taiwanin vaalien tulos ja sen seuraukset ovat käsittelyssä myös ensi viikolla julkaistavassa Kiina-ilmiöt-podcastin tammikuun jaksossa, joten muistakaahan ottaa myös podcastimme seurantaan.
ISDP (11.1.2024): “Game On: Framing India-China Relationship Trajectory in 2024?”
ISDP: tutkija Jagannath Panda esittää omat arvionsa siitä, mitä Kiinan ja Intian “passiivis-aggressiivinen” suhde voi tulla tuodessaan vuonna 2024, eikä ennuste lupaa silkkaa win-winiä. 2024 on myös Intiassa vaalivuosi (valittavana on Intian parlamentin alahuone) mikä koventaa Kiina-retoriikkaa ja kiihdyttää Intian pyrkimyksiä irtautua kiinalaisista toimitusketjuista, Panda arvioi. Samaan aikaan kilpailu “globaalissa etelässä” kiristyy Intian haastaessa aktiivisemmin Kiinan diplomaattis-taloudellista laajenemista kehitysmaissa. Maiden väliset sotilaalliset jännitteet ovat tuskin nekään kevenemään päin, sillä Intia on vahvistanut kiisteltyjen raja-alueiden sotilaallista infrastruktuuria, mikä on kiristänyt tunnelmia molemmin puolin. Intiasta kiinnostuneiden kannattaa kuunnella myös podcast-osiossa noteeraamamme China Whispers -jakso Aasian jättiläisten monimutkaisesta suhteesta.
Yle (9.1.2024): “Supo varoittaa: Tiktok-käyttäjien tiedot voivat päätyä Kiinan turvallisuusviranomaisille”
Keskustelu lyhyitä videoita loputtomana virtana tarjoilevasta Tiktok-sovelluksesta lähti tammikuussa melkoiselle laukalle, kun useampi kansanedustaja ilmoitti kannattavansa koko sovelluksen kieltämistä. Esimerkiksi kokoomuksen Aura Sallan mukaan sovellus tulisi kieltää koko EU-alueella turvallisuuspoliittisena uhkana. Tiktokin arvioitiin rajuimmissa väitteissä edustavan Kiinan salakavalaa “kognitiivista sodankäyntiä”, ja jopa Suojelupoliisi suostui kerrankin “kommentoimaan yksittäistapausta” varoittaen Tiktokin keräämien tietojen voivan päätyä Kiinan tiedusteluviranomaisten käsiin.
Vaikka “kognitiivinen sodankäynti” on kenties ronskia liioittelua, ovat koukuttavan ja usein kyseenalaista sisältöä tuuttavan Tiktokin haittavaikutukset hyvin tiedossa. Ylen haastatteleimen asiantuntijoiden mukaan Tiktokin kieltäminen tai vähintään sääntely on otettava vakavaan harkintaan.
Radio Free Asia (8.1.2024): “China's air force 'burned missile fuel to make hotpot': ex-officer”
Kiinan asevoimissa jylläävät puhdistukset ovat ihmetyttäneet pekingologeja viime kesästä lähtien. Tuolloin maan puolustusministeri Li Shangfu katosi, ja pian tämän jälkeen raportoitiin myös ohjusjoukoissa tapahtuneista puhdistuksista. Joulukuun lopulla kuultiin vielä kolmesta yritysjohtajasta, jotka olivat saaneet kenkää Kiina kansan poliittisesta neuvoa-antavasta konferenssista, Kiinan parlamentin elitistisestä sisarinstituutiosta. Nyt mystisiä katoamisia on alettu selittää asevoimia riivaavalla korruptiolla: Bloomberg uutisoi Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun arvioineen, että puhdistusten taustalla on nimenomaan ohjusjoukkoihin kytkeytyvä korruptiovyyhti, jonka seurauksena Kiinan hanakkaasti esittelemien ohjusten kehitys on pahasti tökkinyt. Radio Free Asian haastattelemien Kiinan asevoimien edustajien mukaan korruptio todellakin rehottaa kaikkialla asevoimissa. Kenties ronskeimpana esimerkkinä Yhdysvaltoihin emigroitunut everstiluutnantti Yao Cheng kuvaili, kuinka hänen yksikössään oli tapana esimerkiksi käyttää rakettipolttoainetta fonduetyyppisen herkkuruuan, hotpotin valmistamiseen.
Puhdistusten jatkuessa Kiina sai kuitenkin lopultakin uuden puolustusministerin joulukuun lopulla, kun pestiin nimitettiin entinen merivoimien komentaja Dong Jun. Samalla Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen sotilasdiplomatia saatiin pitkästä aikaa käyntiin, kun Kiinan sotilasdelegaatio vieraili Washingtonissa.
Financial Times (15.12.2023): “Chinese spies recruited European politician in operation to divide west”
Financial Timesin, Der Spiegelin ja Le Monden tutkivat journalistit paljastivat joulukuussa belgialaisen oikeistopoliitikon toimineen Kiinan tiedustelupalveluiden lukuun. Frank Creyelmanin syytettiin muun muassa vaikuttaneen Kiinan-politiikasta ja uiguurien tilanteesta käytäviin keskusteluihin ja pyrkineen vahingoittamaan EU:n ja Yhdysvaltain suhteita. Toimittajat ovat saaneet haltuunsa poliitikon ja kiinalaistiedustelijoiden välistä viestinvaihtoa, ja juttu näyttääkin kiinnostavasti miten poliitikko on värvätty. Tapaus ei mahdollisesti ole ainoa laatuaan, ja Bryssel on yksi prioriteettikohteista vakoojille. Poliitikko sai potkut puolueesta ja laitettiin tammikuussa poliisitutkintaan.
Tiedustelutematiikka oli esillä myös muissa medioissa. Der Spiegel julkaisi pitkän artikkelin kiinalaisesta vakoilusta Saksassa, ja New York Times tarkasteli Kiinan päätiedustelupalvelu MSS:n yrityksiä soveltaa koneoppimista CIA:n jallittamiseen. Mutta tapahtuu tiedustelua myös toisella puolella: Kiinan viranomaiset ilmoittivat vanginneensa brittiläisen konsultin, jonka väitettiin vakoilevan brittien ulkomaantiedustelupalvelu MI-kutoselle.
Scandinavian Journal of Military Studies (12.2023): “China’s Arctic Strategy – a Comprehensive Approach in Times of Great Power Rivalry“
Kiina haluaa arktiseksi suurvallaksi ja peräti arktiseksi turvallisuustoimijaksi, mutta on ollut perin vähäsanainen strategiansa tarkasta toteutustavasta. Puranen ja Kopra koettavat SJMS:n artikkelissa tuoda valoa Kiinan arktiseen strategiaan analysoimalla kiinalaisten tutkijoiden näkemyksiä sekä Kiina konkreettisia aloitteita arktisella alueella. Artikkelin mukaan Kiina pyrkii hivuttautumaan arktiselle alueelle kokonaisvaltaisesti hyödyntämällä talouden, (tieteellisen) diplomatian sekä “sotilassiviilifuusion” instrumentteja rinnakkain. Strategia toimi pitkään vallan hyvin, mutta Ukrainan sodan myötä läntiset arktiset maat (jotka ovat pian kaikki myös Nato-maita) ovat laittaneet arktisen yhteistyön Kiinan kanssa jäihin. Tästä ei Kiinalle kuitenkaan jää käteen vain luu, sillä arktinen yhteistyö Venäjän kanssa syventynee entisestään.
Lyhyesti:
Helsingin Sanomat (10.1.2024): Presidentti Niinistö soitti läksiäispuhelun Xi Jinpingille, puhelussa todettiin maiden käyvän “rakentavaa vuoropuhelua Balticconnector-putken tapauksesta”.
The Maritime Executive (2.1.2024): Sri Lanka estää kiinalaisten tutkimusalusten vierailut vuodeksi.
Politico (20.12.2023): Unkari kumartaa myös Kiinaan päin ja saa vastalahjaksi investointeja.
Talous
Kuumaa: Kiina-ilmiö takana päin?
New York Times (10.1.2024): “The Next Front in the U.S.-China Battle Over Chips”
Maailman johtavan tekoälysovellusten kouluttamisessa käytettävien sirujen valmistajan Nvidian kerrotaan kohtaavan vastatuulta Kiinassa. Yhdysvallat on vuodesta 2022 lähtien rajoittanut edistyneiden mikrosirujen vientiä Kiinaan torpatakseen maan nopeaa kehitystä alalla. Johtava amerikkalaisyhtiö Nvidia on taiteillut rajoitusten lomassa kehittämällä Kiinan markkinoille omat tuotteensa, jotka noudattavat rajoitusten kirjainta, mutta tarjoavat silti mahdollisimman hyvää suorituskykyä. Nvidian sirut ovat äärimmäisen kysyttyjä ympäri maailman, eikä niiden korvaaminen kävisi Kiinalta helposti.
Moni media kuitenkin raportoi, että viime vuoden lopulla julkaistut uusimmat sirut eivät ole saaneet Kiinassa innostunutta vastaanottoa. Tähän lienee ainakin kolme syytä: pelko siitä, että Yhdysvallat saattaa tiukentaa rajoituksia entisestään milloin tahansa, huoli siitä, että Nvidian optimoidut sirut eivät ole riittävän tehokkaita huippukehittyneen tekoälyn luomiseen, sekä kiinalaisten toimijoiden halu käyttää tilaisuutta hyväkseen vallatakseen alaa Nvidialta. Nvidian “kiinasirujen” etumatka kiinalaisyhtiöiden tuotteisiin kutistuu, ja kotimaiset vaihtoehdot saattavat näyttää maan teknologiafirmoille yhä houkuttelevammilta.
Al Jazeera (9.1.2024): “How Beijing uses economic coercion to try and sway Taiwan’s elections”
Taiwanin vaalit näkyvät myös taloudessa, kun Kiina on viime aikoina mätkinyt Taiwania erinäisin kaupallisin rajoittein. Kohteina ovat olleet esimerkiksi Taiwanista tuotavat maatalous- ja petrokemikaalituotteet. Analyytikot kuitenkin kertovat, että keinot ovat lähinnä symbolisia, ja niiden käytännön vaikutus on rajallinen. Ne lähinnä muistuttavat, että Kiinalla on Taiwanin suurimpana kauppakumppanina halutessaan kyky tehdä paljon pahempaakin taloudellista hallaa, jos poliittinen tilanne sitä vaatii. Taiwanin vaalitulokseen Kiinan tuittuilulla ei katsota olevan olennaista vaikutusta. Joitain aiempia rajoitteita on myös kumottu – kiinalaiset saavat taas mutustella taiwanilaista ananasta, jonka tuontikiellosta nousi aikanaan suuri älämölö.
Yle (8.1.2024): “Moni suomalaisyritys pitää Kiinaa jo uhkana: kommunistipuolue kiristää otettaan ja geopoliittiset riskit kasvavat”
Pitääkö tulkita tällekin uutiskirjeelle nimensä antaneen Kiina-ilmiön olevan ohi? Ainakin suomalaisissa suuryrityksissä mielialat ovat viime vuoden aikana kääntyneet voittopuolisesti tulkitsemaan, ettei Kiinan nousu palvele heidän toimialaansa. Yli kolmasosa yrityksistä itse asiassa katsoo, että Kiina näyttäytyy heidän toiminnalleen uhkana, ja pienempi osa näkee maan markkinat mahdollisuutena. Selvityksen toteuttaneen OP:n strategi Jussi Hyöty avaa, että madonluvut juontuvat yhtäältä kommunistisen puolueen koventuneesta yhteiskunnallisesta otteesta ja toisaalta Kiinan aggressiivisemmasta geopoliittisesta roolista. Kiinan tähden hiipuessa vuoroaan odottaa jo Intia, johon suomalaisyritykset näyttävät suhtautuvan kasvavalla kiinnostuksella.
Vaikka suomalaisyrityksissä Kiina-tunnelmat ovat matalalla, on globaali kuva kuitenkin se, että Kiina on yhä liian iso markkina jätettäväksi huomiotta. South China Morning Post uutisoi, että Kiinan markkina vastasi noin 15 prosentista monikansallisten suuryritysten liikevaihdosta vuonna 2022, jolloin Kiina yhä noudatti jyrkkää koronapolitiikkaansa.
Axios (3.1.2024): “China's gaming industry gets reported shakeup after turmoil over
Kiinan peliteollisuus on kokenut viime vuosina kovia, kun muun muassa alaikäisten peliaikaa on rajoitettu kovalla kädellä ja uusien pelinimikkeiden julkaisulupia ei ole herunut entiseen tahtiin. Joulun alla alalla koettiin jälleen kuumottavia hetkiä, kun Kiinan peliteollisuutta säätelevä elin julkaisi uusia sääntöjä jotka olisivat muun muassa asettaneet rajoituksia pelien sisäisille maksuille ja estäneet pelejä palkitsemasta päivittäin sisään kirjautuvia pelaajia. Peliosakkeet lähtivät nopeasti laskuun. Ilmeisesti hallinto pelästyi markkinoiden reaktiota, sillä säännöt julkaisseen osaston johtajalle annettiin potkut ja säädöksiä luvattiin harkita uudemman kerran.
Potkuista raportoineen Reutersin mukaan viranomaiset ovat joutuneet viime aikoina pähkäilemään talouden tukemisen ja ongelmallisiksi koettujen teollisuudenalojen säätelyn välillä. Tencentin ja Neteasen kaltaiset teknologiayritykset kuuluvat Kiinan tunnetuimpiin yrityksiin ja mobiilipelit ovat niiden avaintuotteita kotimaan markkinoilla.
Helsingin Sanomat (2.1.2024): “Länsi oli kaukaa tyhmä ja tarjosi Kiinalle armottoman etulyöntiaseman harvinaisissa maametalleissa”
Eurooppa käveli hyväuskoisena Venäjän energia-ansaan ja on maksanut kalliisti pakotetusta siirtymästä vaihtoehtoisiin energialähteisiin. Helsingin Sanomat muistuttaa, että mahdollisia laukeavia ansoja on muuallakin. Kävisikö ajatusleikistä se, että 98 prosenttia Euroopan korkean teknologian laitteissa käyttämistä harvinaisista maametalleista on peräisin Kiinasta? Niin ikään teknologiateollisuuden tarvitsemissa magneeteissa Kiinalla on lähes markkinayksinvalta. Tilanteeseen on päädytty pitkälti sen ansiosta, että oli aikoinaan kätevää ulkoistaa kaivostoiminnan ympäristöhaitat muualle. Tällä hetkellä ei kuitenkaan auta kuin toivoa, että harvinaisten maametallien suoni löytyy pian esimerkiksi Suomesta, jotta omavaraisuusastetta saataisiin kasvatettua.
Lyhyesti:
Ilta-Sanomat (11.1.2024): Gigantti lopettaa Xiaomin puhelimien ja tuotteiden myynnin.
Politico (5.1.2024): Kiina on käynnistänyt tutkinnan brandyn dumppaamisesta sen markkinoille – epäilty signaloivan yleisempää tyytymättömyyttä EU-Kiina-kauppasuhteessa.
Bloomberg (2.1.2024): Sijoittajat tähyävät kiinalaisosakkeita nyt, kun niiden hinta on syöksynyt 60 prosenttia vuoden 2021 tasosta.
Helsingin Sanomat (2.1.2024): Kiinalainen Byd ohitti Teslan maailman suurimpana sähköautoyhtiönä.
Financial Times (20.12.2023): Kiinan julkinen velka ei ole itse ongelma, vaan oire talouden laajemmista ongelmista, kirjoittaa Michael Pettis.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (11.1.2023)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Potkupallo.
Ilta-Sanomat (11.1.2024): “Hämmästyttävä näky televisiossa: ‘Kiinan David Beckham’ tunnusti rikoksensa”
Kiinan jalkapallohuolet jatkuvat. Maan tunnetuimpiin jalkapallohahmoihin kuuluva entinen valioliigapelaaja ja maajoukkuevalmentaja Li Tie kohahdutti myöntämällä korruptionvastaista kampanjaa käsittelevässä televisio-ohjelmassa, että sai aikanaan valmentajapestinsä maksamalla miljoonalahjukset Kiinan jalkapalloliiton johdolle. Liigavalmentajana hän oli lahjonut vastustajia häviämään, kun taas maajoukkueessa hän otti itse vastaan lahjuksia heikkotasoisten pelaajien nostamisesta joukkueeseen. Li odottaa parhaillaan oikeudenkäyntiä, ja tunnustusten televisiointi ennen tuomiota on Kiinassa tyypillistä.
Kiinalaisfutiksen alennustilaa alleviivasi hiljattain myös Kiinan tappio Hongkongille ensimmäistä kertaa 29 vuoteen. Erityisasemansa ansiosta Hongkong saa kilpailla urheilukisoissa emämaasta erillään. “Minun ei tarvitse erikseen motivoida joukkuetta, kun pelataan Kiinaa vastaan”, Hongkongin manageri totesi ottelun jälkeen.
Helsingin Sanomat (26.12.2023): “Rukoilevat ateistit”
Kiinalaisten käsitys uskonnosta saattaa hämmentää länsimaalaista. Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Mari Manninen, jonka pesti päättyi vuodenvaihteessa, kertoo kiinalaisten käyvän temppeleissä ja rukoilevan jumalia, mutta väittävän samalla, etteivät ole uskonnollisia. Kuuluisassa Miaofengshanin temppelissä ateisteja piisaa, ja rukoilemalla haetaan apua käytännön seikkoihin, kuten lapsen saamiseen tai pääsykokeissa onnistumiseen. Kiinalainen erityispiirre on myös uskontojen sekoittuminen: Miaofengshan on taolainen temppeli, mutta sieltä löytyvät myös buddhalaiset ja kungfutselaiset alttarit.
Perinneuskonnon poliittinen ulottuvuus puolestaan näkyy Kiinan ja Taiwanin välillä. Taiwanilaiset palvovat innokkaasti meren jumalatar Mazua, jonka Manner-Kiinassa sijaitsevaan historialliseen kotipaikkaan tehdään Taiwanista kosolti pyhiinvaelluksia. Kommunistipuolue tukee vierailuja ja niitä järjestäviä taiwanilaistemppeleitä auliisti, ja tutkijoiden mukaan jaetun uskonnollisen perinnön korostaminen toimiikin vaikutuskeinona Taiwanin ja Kiinan yhteyden tiivistämisessä.
Made in China Journal (22.12.2023): “Conceiving Chinese Speed: Sociotechnical Imaginaries of High-Speed Rail in Post-1978 China”
Kiinan 2000-luvulla rakentaman luotijunaverkoston myötä “nopeuden” käsitteestä tuli yleisemminkin tärkeä osa Kiinan kansallista diskurssia. Teknokraattinen nopeuden ihannointi nosti päätään ideologisen sosialismin vaihduttua Deng Xiaopingin alaisuudessa uudistus- ja avautumispolitiikkaan 1970-luvun lopulta alkaen. Nopeuden kasvattamisesta tuli Kiinan rautatieministeriön keskeinen tavoite, ja 2000-luvulla siitä oli jo muodostunut pakkomielle. Korkean profiilin junaonnettomuudet saivat päättäjät ja rakennuttajat pohtimaan uudelleen nopeuden suhdetta taloudellisiin ja teknologisiin näkökohtiin. Vuoden 2011 Wenzhoun luotijunaturman jälkeen sokea tekno-optimismi on vaihtunut rationaalisempaan lähestymistapaan, eikä junien nopeuden alituinen kasvattaminen enää ole päätavoite.
Helsingin Sanomat (22.12.2023): “Bruce Lee oli salaperäinen kungfu-tähti, joka kuoli vain 32-vuotiaana – Näin uskomaton suosio syntyi”
Viime vuonna tuli kuluneeksi 50 vuotta legendaarisen kungfu-tähti Bruce Leen kuolemasta. Hongkongilaisen Leen tähdittämät kungfu-elokuvat nousivat 1970-luvulla länsimaissa ilmiöksi, joskaan Suomessa häntä ei tunnettu. Valtion elokuvatarkastamo ei suvainnut kungfu-elokuvien maahantuontia, ja esimerkiksi vuoden 1973 Enter the Dragon pysyi pannassa peräti 1990-luvun lopulle asti. Leen ennenaikainen kuolema suosionsa huipulla synnytti jäljittelijöiden aallon, kun studiot pyrkivät tekemään voittoa hänen maineellaan. Bruce Le, Bruce Li, ja Bruce Liang -nimisistä imitaattoreista kerrotaan tuoreessa dokumenttielokuvassa Enter the Clones of Bruce.
Nikkei Asia (17.12.2023): “China’s Mongolian culture wars backfire in France”
Ranskalaisen Nantesin historiallisen museon johtaja sai vuonna 2020 tyrmistyttävän tiedon: vuosia valmisteltuun mongolijohtaja Tšingis-kaania käsittelevään näyttelyyn ei saataisikaan sovittuja esineitä Kiinasta, mikäli näyttelyssä mainittaisiin nimeltä Tšingis-kaani tai hänen perustamansa mongoli-imperiumi. Kielto vaikutti liittyvän Kiinan pyrkimykseen esittää Kiinaakin hallinneen mongoli-imperiumin historia itselleen sopivassa valossa. Ukaasi osui kuitenkin omaan nilkkaan, sillä hätiin astui itsensä Mongolian hallitus, joka tarjosi Nantesiin esineitä omista kokoelmistaan. Mongolian avulla näyttely avautui koronavuosien jälkeen yli kaksi kertaa alkuperäistä suunnitelmaa laajempana, ja sen siivittämänä myös Ranskan ja Mongolian poliittiset suhteet tiivistyivät.
Lyhyesti:
Helsingin Sanomat (10.1.2024): Kiina väittää murtaneensa Applen Airdropin salauksen.
The Guardian (4.1.2024): Oikeussalidraama nousi Hongkongin kaikkien aikojen katsotuimmaksi kiinankieliseksi elokuvaksi.
Helsingin Sanomat (28.12.2024): Kiinalaisen shakkipelaajan anaalihelmihuijausepäilyä ei voitu osoittaa toteen, mutta mies menetti mestaruustittelinsä öykkäröimällä.
BBC (22.12.2023): Kiinalaiset pöyristyivät videosta, jolla lääkäri lyö potilasta leikkauksen aikana.
Helsingin Sanomat (17.12.2023): Kirja-arvio: Littana kertoo riipaisevan elämäntarinan, mutta kirja kärsii Kiina-tiedon puutteista ja kaunistelusta.
Katsele & kuuntele
Chinese Whispers (8.1.2024): “Is India jealous of China’s rise?”
Brittiläisen Spectator-median Kiina-podi tarkastelee Kiinan ja Intian kaunaista suhdetta. Jaksossa perataan vihanpidon taustaa, mutta myös sitä, kuinka kaksi väkiluvultaan maailman suurinta maata ovat toistensa taloudellisia kirittäjiä. Entä kuinka paljon samaa näissä kahdessa lopulta onkaan?
Pekingology (5.1.2024): “Will Sanctions Deter China?”
Mihin talouden, raaka-aineiden ja viennin osa-alueisiin Kiinaa vastaan mahdollisesti asetettavat sanktiot kannattaisi Yhdysvaltojen kohdistaa? Toimisivatko ne? Miten Kiina niihin reagoisi ja mitä tiukkoja vastasanktioita Kiina voisi laittaa pystyyn? Tätä kaikkea käy läpi Center for New American Securityn (CNAS) tuore julkaisu ja sitä käydään läpi myös tutkija Emily Kilcreasen kanssa Pekingologyn podcastissa. Selvää on, että varsinkin teknologiaa ja raaka-aineita koskevien pakotteiden rakentaminen ja muotoilu on vaikeaa: julkaisun otsikko “No Winners in This Game” kertoo paljon.
Supodi (29.12.2023): “Olemmeko riippuvaisia Kiinasta? – Kiinan kansainväliset tavoitteet”
Suojelupoliisin podcast-sarjan Kiina-aiheisessa jaksossa Supon erikoistutkija Teemu Naarajärvi käy läpi Kiinan globaaleja tavoitteita. Miten Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa Kiinan suhtautumiseen Suomea kohtaan? Jaksossa keskustellaan myös siitä, olemmeko riippuvaisia Kiinasta ja mitä tavallisen kansalaisen kannattaa muistaa Kiina-uutisia lukiessa. Haastattelijoina toimivat Hannamiina Tanninen ja Veli-Pekka Kivimäki.
Kiina-ilmiöt (28.12.2023): “Kielikylpy, vieraina Taru Cui, Aada Liu ja Taija Hämäläinen”
Suomen kieltä on opetettu kiinalaisyliopistoissa jo parin vuosikymmenen ajan, mutta miltä suomi tuntuu kieltä pääaineenaan opiskelleiden kiinalaisten mielestä? Entä eroavatko kiinalaiset jotenkin muista suomea opiskelevista? Näitä kysymyksiä sekä muun muassa ulkomaisten kielten asemaa nyky-Kiinassa ovat avaamassa Pekingin vieraiden kielten yliopistossa suomea pääaineenaan opiskelleet ja nykyään Suomessa asuvat Taru Cui ja Aada Liu sekä suomea ulkomaalaisille Kiinassa, USA:ssa ja Suomessa opettanut Taija Hämäläinen.
Muuta kiinnostavaa
Turun yliopisto tarjoaa ilmaisia Kiina-verkkokursseja. Rekisteröityminen kursseille alkaa helmikuussa 2024.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 26. tammikuuta 2024. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2024 Kiina-ilmiöt Oy