#131 – Sisäpolitiikan ja ilmaston siivoustalkoot
#131 – Sisäpolitiikan ja ilmaston siivoustalkoot
EU:n johtoporras vieraili Pekingissä, Xi Jinping lähensi Kiinan ja Vietnamin suhteita. Ilmastokokous saatiin päätökseen. Kiinan finanssisektori altistetaan tiukemmin poliittiseen kontrolliin.
15.12.2023
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Politiikkauutisissa diplomatia nousi keskeiseen rooliin, kun Xi Jinping keskusteli Vietnamin johdon kanssa ja EU:n johtoporras kärkenään Charles Michel ja Ursula von der Leyen matkusti Pekingiin Kiinan ja EU:n huippukokoukseen. Sisäpolitiikassa huomiota herättivät puolestaan Xin käynnistämät “puhdistukset”, joissa katoamisia on raportoitu niin puolueen, asevoimien kuin suuryritysten hallituksissakin.
Ilmastonmuutoksen osalta saatiin positiivisia uutisia, kun maailman maat Kiinan ja Yhdysvaltojen kekseliään neuvottelun avulla saatiin sitoutumaan fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Kiinan talousviisaiden vuotuisen kokouksen anti sen sijaan oli laihempaa, eikä piristysruiskeita kiinteistösektorille ollut juuri tarjolla. Xi Jinping ja kommunistipuolueen politbyroo julkaisivat myös näkemyksiään talouden entistä vahvemmasta puoluekontrollista.
Hongkongin kärvistely turvallisuuslain jälkeisessä todellisuudessa jatkuu: akateemisen vapauden näivettyminen karkottaa Kiinan tutkijat, tunnettu protestijohtaja livisti maanpakoon, ja väriloistokin himmenee neonkylttien kadotessa kaupunkikuvasta. Maanpakoon on joutunut myös useampi Kiinan viimevuotisten koronaprotestien osanottaja. Puoluekaaderien elämänlaatu sen sijaan on parantunut: korruptionvastainen kampanja on tutkitusti johtanut virkamiehistön vyötärönympärysten kaventumiseen.
Tämän kirjeen myötä Kiina-ilmiöt siirtyy joululomalle ja palaa takaisin sinosfräärin tapahtumiin 12. tammikuuta 2024. Toimitus toivottaa lukijoille rauhallista joulua ja parempaa vuotta 2024!
Huomatkaa myös kirjeen tekijöiltä ilmestynyt “kadehdittavan hyvää Kiina-tulkintaa” tarjoava kirja nimeltään Kiina Xi Jinpingin aikakaudella, joka on tilattavissa kustantajamme Teoksen verkkokaupasta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Hanoi rocks.
South China Morning Post (13.12.2023): “China-Vietnam relations enter ‘new stage’ after Xi Jinping strikes deal with Hanoi”
Presidentti Xi Jinping vieraili tiistaina Hanoissa tapaamassa sekä Vietnamin kommunistisen puolueen että Vietnamin valtion johtoa. Ennen Xin vierailua Yhdysvallat oli luonut Kiinalle painetta superlatiivien suoltamiseen: Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin vieraili Vietnamissa syyskuussa ja päivitti maiden väliset suhteet “kokonaisvaltaisen strategisen kumppanuuden” tasolle. Xin vierailu ei kuitenkaan jäänyt pekkaa pahemmaksi, sillä Kiina ja Vietnam ilmoittivat kokouksen päätteeksi ryhtyvänsä rakentamaan “jaetun tulevaisuuden kohtalonyhteisöä”, joka on kaikesta win-win-kuorrutuksestaan huolimatta lähinnä Xin lanseeraama koodinimi Kiina-keskeiselle maailmanjärjestykselle. Retoriikan pontimeksi pöytään lyötiin myös kattava kavalkadi konkreettisia yhteistyöhankkeita esimerkiksi rautateiden rakentamisen, digitaalisen talouden ja jopa tiedustelutiedon jakamisen saralla.
Foreign Affairs (12.12.2023): “The Big One”
Mahdollisen Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen sodan arvellaan usein kehittyvän Taiwanin kysymyksen ympärille ja etenevän suhteellisen nopeasti loppupisteeseensä, jossa Kiina joko luopuu aikeistaan kohdattuaan sitkeää vastarintaa tai Taiwan vallataan yhdessä hujauksessa. Foreign Affairsille kirjoittavan Andrew Krepinevichin mukaan kolmas ja vähemmän pohdittu skenaario on kuitenkin pitkittynyt sota Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Se saattaisi myös eskaloitua laajaksi alueelliseksi konfliktiksi, jossa molempien osapuolien liittolaiset liittyisivät mukaan ja “neutraalit” tasapainoilijat (kuten Singapore, Vietnam tai Indonesia) saattaisivat heilahtaa jompaankumpaan leiriin.
Ydinasevaltoina sekä Kiina että Yhdysvallat pyrkisivät todennäköisesti hillitsemään sodan intensiteettiä ja välttämään liian eskaloivia liikkeitä, kuten iskuja toistensa maaperälle. Niinpä sotaa käytäisiin kolmansien maiden, esimerkiksi Taiwanin tai Japanin alueilla, kansainvälisillä vesillä sekä tietoverkoissa. Analyysinsä lopuksi Krepinevich kannustaa Yhdysvaltoja liittolaisineen laatimaan kokonaisvaltaisen ja yhtenäisen strategian, jolla Kiinan uhkaan voitaisiin jo hyvissä ajoin ryhtyä varautumaan.
Kehitys Itä-Aasiassa vaikuttaa onneksi etenevän varovaisen liennytyksen suuntaan, sillä Valkoisen talon edustajat ilmoittivat Yhdysvaltojen odottavan innolla asevoimien välisten konsultaatioiden uudelleenkäynnistystä. Xin ja Bidenin tapaamisen yhteydessä lupailtujen konsultaatioiden käynnistämisessä on kuitenkin yksi merkittävä hidaste: Kiina ei ole vieläkään nimittänyt lokakuussa kadonneelle puolustusministeri Li Shangfulle seuraajaa.
Yle (12.12.2023): “Taiwan vaatii Kiinalta selvitystä merikaapelien rikkoutumisesta – tapaukset muistuttavat vaurioista Suomenlahdella”
Meren pohjassa katkeilevat datakaapelit ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia Suomenlahden lisäksi myös Taiwanin edustalla. Taiwanin hallinnoima Matsun saari raportoi viime talvena vaurioista tietoliikennekaapeleissa, jotka yhdistävät saaren Taiwanin pääsaareen. Kulmakarvoja asiassa kohottaa etenkin se, että kaapeleiden välittömässä läheisyydessä on havaittu kiinalaisia kalastus- ja kuljetusaluksia. Ylen haastatteleman turvallisuusviranomaisen mukaan kyse voi olla toki myös esimerkiksi verkkokalastuksen aiheuttamasta vahingosta, mutta Kiinalla olisi epäilemättä myös oikea insentiivi vaurioittaa Taiwanin kriittistä infrastruktuuria.
Vedenalaisten kaapeleiden ja kaasuputkien tematiikka oli esillä myös kotimaisessa mediassa, kun Balticconnector-kaasuputkea lokakuussa murjoneen Newnew Polar Bearin omistavan varustamon alus Newnew Star saapui Suomenlahdelle. Iltalehden mukaan Rajavartiolaitoksen vartiolaiva oli paikalla seuraamassa aluksen liikkeitä. Toisella puolella planeettaa itse Newnew Polar Bear saapui puolestaan arktisen purjehduksensa päätteeksi Tianjinin satamaan. Politicon tavoittaman ulkoministeri Elina Valtosen mukaan yhteistyö suomalaisten ja kiinalaisten viranomaisten kanssa pääsee nyt vauhtiin, ja kaasuputken mysteeri saattaa parhaassa tapauksessa alkaa lopultakin ratketa.
The Diplomat (8.12.2023): “China-EU Summit Reveals a Fundamental Disconnect”
Kiinan ja Euroopan Unionin huippukokous järjestettiin viime viikon torstaina Pekingissä. Unionia kokouksessa edusti Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel sekä Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Pöydän toisella puolella istui puolestaan Kiinan pääministeri Li Qiang, mutta EU-johtajat tapasivat vierailun aikana myös Xi Jinpingin. Kokous ei herättänyt ainakaan Euroopan päässä suurempaa mediapöhinää, mikä johtunee siitä, ettei kokouksen antikaan noussut kummoiseksi. The Diplomatin Shannon Tiezzin mukaan EU-johtajat yrittivät esittää huoliaan Kiinan ja EU:n taloudellisesta epätasapainosta ja varsinkin Ukrainan sodasta, mutta Kiina vastasi kukkaiskielisellä retoriikalla, jonka mukaan suhteissa on kaikki hyvin. MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalaisen tulkinta oli samansuuntainen: Pyrkimykset vaikuttaa Kiinan Venäjä-politiikkaan kaikuivat kuuroille korville.
Politico (6.12.2023): “China’s Xi goes full Stalin with purge”
Politico ei säästele sanojaan kuvaillessaan Kiinassa vallitsevaa sisäpoliittista ilmapiiriä, sillä lehden mukaan maassa vellovat J.V. Stalinin Neuvostoliitton meininkiin rinnastettavat puhdistukset. Puhdistusten näkyvimmät kohteet, ulkoministeri Qin Gang ja puolustusministeri Li Shangfu, edustavat Politicon mukaan vain eräänlaista jäävuoren huippua, sillä lukemattomia asevoimien edustajia ja puolueen korkeita kaadereita on vuoden mittaan kadonnut tai tullut avoimesti pidätetyiksi. Artikkelin kenties hurjimman väitteen mukaan ex-ulkoministeri Qin, jonka olinpaikasta ei ole tietoa, olisi kuollut syksyn aikana kidutukseen vankeudessa. Lehti nosti esiin myös Kiinassa vellovat pohdinnat, joiden mukaan entisen pääministeri Li Keqiangin sydänkohtaus uima-altaassa tuo mieleen Venäjällä korkeista rakennuksista toistuvasti putoavat eliitin edustajat.
Xin puhdistukset nousivat otsikoihin myös muissa medioissa. Asia Sentinel nosti esiin Kiinan ohjusjoukkoja ravistelleen korruptiotutkinnan, jonka seurauksena yli 70 henkilöä on kadonnut teille tietymättömille. Samaan aikaan The Economist raportoi kiinalaisten suuryritysten uudesta vitsauksesta: katoavista hallituksen jäsenistä, ja etenkin puheenjohtajista.
China Leadership Monitor (1.12.2023): “Winter 2023 Issue 78”
Kommunistisen puolueen Zhongnanhain hallintokorttelin hämyisten kabinettien sielunelämää syväluotaavan China Leadership Monitorin uusin talvinumero on ilmestynyt. Perinteiseen tapaan tarjolla on tuhti ja akateemisesti jämäkkä kokoelma erittäin laadukkaita artikkeleita, joissa perehdytään esimerkiksi Kiinan turvallisuuskoneiston johtajien taustoihin, kiinalaiseen feminismiin sekä Kiinan hidastuvan talouskasvun synnyttämiin toimenpiteisiin.
Lyhyesti:
Reuters (14.12.2023): Kiinan ja Venäjän koneet lensivät ilmoittamatta Etelä-Korean ilmapuolustusvyöhykkeelle.
The Guardian (11.12.2023): Vain patrioottiehdokkaita sisältäneet vaalit eivät herättäneet intohimoa Hongkongissa.
Jamestown Foundation (5.12.2023): Kiina hyödyntää Venäjän heikkouksia talousneuvotteluissa.
Talous
Kuumaa: Vain posiposi-näkiksiä, kiitos.
Reuters (15.12.2023): “How the world agreed to move away from fossil fuels at COP28”
Liki 200 maailman maata saivat kuin saivatkin aihetta keskinäiselle selkään taputtelulle, kun COP28-ilmastokokouksessa saavutettiin fossiilisista polttoaineista luopumista koskeva sopu. Reutersin mukaan keskeisessä roolissa olivat suurimpien saastuttajien Kiinan ja Yhdysvaltojen edustajat John Kerry ja Xie Zhenhua, jotka tuntevat toisensa ilmastonmuutosta koskevista yhteyksistä jo kahden vuosikymmenen ajalta. Reutersin lähteet kertovat, että miesten keskinäinen ymmärrys ja terminologinen kekseliäisyys auttoivat sorvaamaan sopimuksen, jossa vältettiin saastuttajamaille arkoja sanamuotoja mutta sitouduttiin silti “siirtymään” pois fossiilisista polttoaineista.
South China Morning Post (13.12.2023): “China’s development biggest political priority at key economic meeting as leaders vow to counter risks, lift confidence in 2024”
Kommunistisen puolueen talousviisaat kokoontuivat tällä viikolla vuosittaiseen talouden työkonferenssiin pohtimaan maan talouskasvun haasteita. Kaksipäiväisen kokouksen loppupäätelmä oli, että Kiinan taloudellinen kehitys – eritoten korkean laadun vaaliminen – on maan tärkein poliittinen prioriteetti, ja modernin teollisuusjärjestelmän rakentaminen maahan on puolueen ykköstavoite. Lisäksi kokouksen lopputuloksena luvattiin kasvua ja työpaikkoja vakauttavia talouspoliittisia toimenpiteitä, niitä kuitenkaan tarkentamatta.
Vertailu aiempien vuosien päätöslauselmiin paljastaa, että kiinteistösektorin saralla sanamuodot painottavat enemmän kohtuuhintaista asumista. Sen sijaan mataavalle kiinteistömarkkinalle ei lääkkeitä ollut tarjolla. Talouskommentaattorit pitivätkin lausuntoja melko perinteisinä ja yhtenevinä toissa viikon politbyroon kokouksen lausuntojen kanssa, eikä merkittäviä piristysruiskeita taloudelle ole todennäköisesti näköpiirissä.
Sinocism-uutiskirjeen Bill Bishop on julkaissut englanninkielisen käännöksen konferenssin päätöslauselmasta, mikäli puolueen talouspuheen tankkaaminen kiinnostaa. Mielenkiintoista antia talousajattelusta Kiinassa on viime viikkoina tarjonnut myös Pekingnology-uutiskirje, joka julkaisi neljässä osassa käännöksen Maailmanpankin entisen pääekonomistin ja Kiinan talouspolitiikan saralla pitkän uran tehneen Justin Yifu Linin puheesta elokuulta. Puheessa avataan Kiinan talouden näkymiä, tavoitteita ja muun muassa yhteisen vaurauden käytäntöjä puoluekieltä helpommin lähestyttävällä tavalla.
Mitä puolestaan tulee kommunistisen puolueen kolmanteen täysistuntoon, joka on Maon jälkeen aina pidetty vuosi puoluekokouksen jälkeen – sitä ei tänä syksynä ole pidetty. Kolmannessa täysistunnossa puolue on linjannut keskeisistä talouden pitkän aikavälin suunnitelmistaan, ja se olisi perinteisen aikataulun mukaan järjestetty loka-marraskuussa, mutta päivämäärää tämänkertaiselle täysistunnolle ei ole vieläkään asetettu. Syyksi on ennakoitu yhtäältä kiireistä politiikkasyksyä, johon työkonferenssikin lukeutuu. Silti lykkäys kertoo myös siitä, ettei Xin aikakaudella voida entiseen tapaan tukeutua vanhoihin normeihin.
The New York Times (12.12.2023): “Why Volkswagen Is Building a Team of 3,000 Engineers in China”
Kiinalaisten sähköautojen luoma kilpailu saattaa saada hien nousemaan eurooppalaisten autonvalmistajien otsalle, mutta maan sähköauto-osaaminen luo myös mahdollisuuksia. Volkswagen on aiemmin vannonut enemmän saksalaisen insinööriosaamisen nimeen, mutta on siirtänyt strategiaansa suuntaan, jossa Kiinan-markkinoille suunnattuja tuotteita enenevässä määrin myös suunnitellaan Kiinassa. Yritys on avaamassa Anhuin provinssiin tehtaan, jonka on tarkoitus valmistaa satojatuhansia sähköautoja sekä Kiinan markkinoille että vientiin.
Volkswagenin polttomoottoriautojen myynti Kiinassa on laskenut tuntuvasti Kiinan sähköistyessä, ja yrityksen on pyrittävä ottamaan kilpailijoiden sähköautoetumatkaa kiinni. Tilanne on toisaalta johtanut kivuliaisiin päätöksiin Euroopassa, jossa irtisanomiset ja alihankkijoiden sopimusten päättäminen lienevät edessä. Epäsymmetrinen kilpailuasetelma sähköautoissa on ollut tapetilla myös Kiinan ja EU:n suhteissa, ja Euroopan komissio kohdistaa tutkinnan maan sähköautoyhtiöiden saamiin valtiontukiin.
The New York Times (5.12.2023): “Xi Jinping Is Asserting Tighter Control of Finance in China”
Talouden ja finanssisektorin alistaminen tiukemman poliittisen kurin alle on näkynyt joulukuun alussa kommunistisen puolueen toiminnassa ja ulostuloissa. Puolueen teorialehdessä Qiushissa julkaistiin kuun alussa linjapaperi, jossa edellytettiin pankkien, vakuutusyhtiöiden ja muiden finanssisektorin toimijoiden aseuttumista marxilaisten periaatteiden mukaiseen linjaan ja tottelevan Xin oppeja. Pitkän linjan Kiina-tuntija Barry Naughton pitää linjausta jokseenkin pahaenteisenä ja arvioi, ettei tuoreen ukaasin perusteella Kiinan finanssisektorilta tule odottaa markkinamuotoisia uudistuksia tai edes tuoton maksimointia.
Kommunistisen puolueen politbyroo puolestaan toi viime viikolla esiin samaa viestiä todetessaan muun muassa, että julkiseen mielipiteeseen pohjautuvaa ohjausta talousasioissa on vahvistettava. Puolueelle mieleistä julkisuusaspektia globaalissakin mielessä korosti puolestaan edellä käsitelty talouden työkonferenssi, joka toivoi Sijoita Kiinaan -brändin pystyyn pistämistä. Voitaneen ennakoida, että tähän aihepiiriin liittyviä mainoskampanjoita tullaan näkemään.
Talouden kontrollista nähtiin kuluneen kaksiviikkoisen aikana myös ihan käytännön esimerkki, kun luottoluokittaja Moody’s julkisti uudet näkymänsä Kiinan taloudelle.Yhtiön näkemyksen mukaan tulevaisuuden kehitys on vakaan sijasta negatiivinen. Tästä johtuen yhtiö kehotti varotoimenpiteenä Kiinassa olevia työntekijöitään tekemään töitä kotoa, ilmeisesti Kiinan reaktion ja mahdollisen toimiston tutkinnan pelossa. Vastaavasti yhtiön Hongkongin-työntekijöitä kehotettiin välttämään matkustamista mantereelle. Vaikka ison maailman toimistoratsia jäi näkemättä, otti Kiina kuitenkin sapekkaasti kantaa Moody’sin esittämään näkymään sanomalla, ettei luotottajalla ole oikeaa ymmärrystä Kiinan taloudesta.
Carnegie Endowment for International Peace (4.12.2023): “What Will It Take for China’s GDP to Grow at 4–5 Percent Over the Next Decade?”
Kiina tavoitteleee lähivuosinakin 4–5 prosentin vuosittaista talouskasvua, mutta mitä se käytännössä vaatisi? Professori Michael Pettis arvioi, että investointivetoinen kasvun tie on tulossa päätökseensä rajahyötyjen alati pienentyessä ja velkatason ollessa korkea. Samaan aikaan maan valmistavan teollisuuden osuus koko maailman tuotannosta on korkea, ja uhkana on ylikapasiteetin pahentuminen. Vaihtoehdoksi jää siis kulutuksen kasvattaminen.
Pettisin mukaan edellytyksenä talouskasvun ylläpitämiselle olisi lähtökohtaisesti, että kotitalouksien kulutuksen pitäisi kasvaa vähintään 6–7 prosenttia vuodessa. Alhaisempi kulutuksen kasvuvauhti tarkoittaisi, ettei Kiina pystyisi tasapainottamaan talouttaan vuosikymmenessä ylläpitäen samalla nykyistä BKT-kasvuvauhtia. Tämä edellyttäisi varainsiirtoja joko rikkailta, valtiolta tai paikallishallinnolta palkansaajille. Samalla tosiasia on, että Kiinan valmistuksen kilpailukyky perustuu pääasiassa työntekijöiden pieniin tuloihin suhteessa heidän tuottavuuteensa, ja tämä vakavasti heikentäisi kiinalaista valmistusta.
Lyhyesti:
Yle (14.12.2023): Kiinalaisen Shanshanin 1,3 miljardin euron suuruista akkumateriaalitehdasinvestointia suunnitellaan Pohjanmaalle Mustasaareen.
Kauppalehti (12.12.2023): Rakentamisen volyymi Kiinassa voi pienentyä entisestään ja asunnot saattavat suurissakin kaupungeissa halventua jopa kymmeniä prosentteja, arvelee Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.
Reuters (6.12.2023): Kiinalaisyrityksen kertakäyttöiset sähkötupakat valtaavat markkinoita Yhdysvalloissa terveysviranomaisten rajoitusten ympäri taiteillen.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (14.12.2023)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Korruption jälkeinen keveys.
BBC (14.12.2023): “Hong Kong's universities shrivel in Beijing's grip”
Hongkong tunnettiin aiemmin paikkana, joka tarjosi laajaa sananvapautta yhdistettynä Kiinan läheisyyteen, mikä hyödytti Kiinan tutkijoita. Kaupungin yliopistojen profiili ja kansainvälisyys olivatkin pitkään nousussa. Vuonna 2020 säädetyn turvallisuuslain myötä kaupunki on kuitenkin muuttunut, ja monet etenkin poliittisia aiheita tutkivat ovat saaneet tylyn lähdön evättyjen viisumien tai saamatta jääneiden vakituisten yliopistotyöpaikkojen muodossa. Luennoitsijat myös karttavat arkoja aiheita, ja kirjastojen kokoelmat ovat kaventuneet sallittujen aiheiden määrän pienentyessä. Hongkongin merkityksen vähenemisestä talouskeskuksena on puhuttu viime vuosina, mutta rajoitukset vähentävät kaupungin houkutusta myös akateemisen tutkimuksen keskuksena.
Radii (12.12.2023): “The Viral ‘Baby Bowl’ Trend Rejects Adulthood”
Kiinalaisessa internetissä leviää jälleen uusi viraali-ilmiö, “vauvakulho”. Pelkistetysti kyse on siitä, että somealustoille on alkanut ilmestyä kuvia pariskuntien ruokailuhetkistä, joissa toisella on pienempi ruokakulho. Metatasoja ilmiössä kuitenkin riittää: yhtäältä sitä on pidetty sukulaisilmiönä nuorten tulevaisuuden näköalattomuutta ja aikuisuuden vastuiden välttelyä liippaaville ilmiöille. Toisaalta sitä on myös tulkittu toksiseksi ja ummehtuneeksi trendiksi, joka uusintaa heteronormatiivisia sukupuolirooleja: mies hoivaa naista tarjoamalla hänelle omasta annoksestaan ruokaa, mutta luonnollisesti pienempään kulhoon, sillä eiväthän hentoiset naiset jaksa syödä tavanomaisia ruoka-annoksia. Vasta-ilmiö, “isoäitikulho”, onkin jo nostamassa päätään. Siinä naiset esittelevät tavanomaisen kokoisia annoksiaan.
The New York Times (9.12.2023): “Where Did All the Hong Kong Neon Go?”
Urbaania viidakkoa valaisevat neonkyltit ovat yksi Hongkongin visuaalisen identiteetin kulmakivistä. Viime vuosina niiden loisto on kuitenkin uhkaavasti himmennyt. Käsityönä lasiputkista ja jalokaasuista taiotut valotaideteokset ovat vaihtuneet kliiniseen led-tekniikkaan, kun viranomaiset ovat turvallisuus- ja ympäristönäkökohtien nojalla kitkeneet pehmeästi väriseviä neonvaloja katukuvasta. Samalla katoamassa on myös perimätietona vanhojen mestarien kisälleilleen välittämä valmistustaito. Kulttuurihistoriallisesti valveutuneet kansalaiset ovat heränneet tilanteeseen, ja vanhoja kylttejä on alettu pelastaa esimerkiksi uuden kulttuurimuseon toimesta. The New York Timesin raportti esittelee katoavaa kaupunkitaidetta näyttävällä kuvituksella.
BBC (6.12.2023): “The young Chinese who stood up against Xi’s Covid rules”
Vuosi sitten maailman mediaan levisi kuvia kiinalaisista, jotka tyhjien valkoisten paperiarkkien kanssa osoittivat sanattomasti mieltään maansa koronarajoituksia vastaan. Virkavalta hajotti protestit sutjakasti, ja monen poliisin haaviin jääneen nuoren elämä meni hetkessä sekaisin. BBC haastatteli neljää mielenosoittajaa, jotka kaikki muuttivat ulkomaille protestien jälkimainingeissa. Yksi muutti ensin vuoristoiselle syrjäseudulle pakoon isoveljen valvovaa silmää, toinen taas joutui eroamaan koulustaan, jonka johtajat sanoivat hänen sairastuneen äkilliseen mielenterveyshäiriöön. Isoisäkin totesi, että puolueen vastustaminen on sairauden merkki. BBC:n haastattelema Human Rights Watchin edustaja kuitenkin sanoo, että tyytymättömyys kuplii yhä Kiinassa pinnan alla: “Puhemies Maon sanoin, yksi kipinä voi polttaa koko preerian.”
The Guardian (3.12.2023): “Xi Jinping’s anti-corruption drive worked wonders on his bureaucrats’ waistlines”
Xi Jinpingin noustua valtaan käynnistettiin Kiinassa laajamittainen korruptionvastainen kampanja, joka on tiettävästi vienyt lukuisat virkamiehet lukemaan tiilenpäitä. Nyt alkaa kuitenkin löytyä tutkimustietoa kampanjan kansanterveydellisistä hyödyistä. Pröystäilevien illalliskattausten ja viinalla läträämisen loputtua ovat myös Kiinan virkamiehistön vyötäröt kaventuneet. Vuoden 2009 tutkimuksessa noin 40 prosenttia virkamiehistöstä oli ylipainoisia, vieläpä niin, että painoindeksi tuntui korreloivan hierarkian korkeuden kanssa. Uuden tutkimuksen mukaan byrokraattien ylipainon todennäköisyys on kuitenkin vuosikymmenen korruptiokyttäyksen jälkeen vähentynyt 12 prosenttia. Illallispöytien sijaan virkamiehet lienevät siis löytäneet ajalleen aerobisempaa käyttöä, minkä lisäksi viekkaudella ja vääryydellä hankittujen varojen vähentyminen on kutistanut heidän lompakoitaan.
Helsingin Sanomat (1.12.2023): “Miten Suomessa ja Kiinassa on eri Halti?”
Edellisessä uutiskirjeessä kerroimme Xinjiangin talvilomailubisnestä käsitelleestä Helsingin Sanomien artikkelista. Lehtijutussa mainittiin, että keskuksesta löytyy vaatevalmistaja Haltin koju. Tämä sai suomalaisen Haltin ottamaan yhteyttä lehteen ja painottamaan, että Kiinassa toimiva Halti on suomalaisesta Halti Oy:stä täysin erillinen toimija, jolla on Kiinassa yksinoikeus Halti-brändin käyttöön. Yritys halusi painottaa, ettei sillä ole mitään toimintaa Xinjiangin alueella. Haltin toimitusjohtajan mukaan taustalla on vuosikymmenen takainen päätös myydä Haltin Kiinan-liiketoiminta Kiinaan. Kiinalainen Halti kuitenkin hyödyntää Suomi-taustaa vahvasti markkinoinnissaan, joten paikallisten asiakkaiden lienee mahdoton erottaa sitä esikuvastaan.
Lyhyesti:
BBC (15.12.2023): Kaksi metrojunaa törmäsivät lumituiskussa Luoteis-Pekingissä – yli sadalle ihmiselle vammoja.
The Guardian (8.12.2023): Takuita vastaan vankilasta vapautunut Hongkongin protestiliikkeen kärkihahmo Agnes Chow on päättänyt jäädä maanpakoon.
Yle (4.12.2023): Ylen kirjeenvaihtaja tutkailee Pekingin turvakameroita.
Helsingin Sanomat (3.12.2023): Nuori kiinalaismies toi naisen Suomeen seksityöhön ja hankki niin paljon asiakkaita jonoon, että naista piti hoputtaa.
Katsele & kuuntele
Yle (11.12.2023): “Tiedetrippi: Sunzi ja robottisodat”
Sodankäynnin taidon kirjoittajana pidetään myyttistä kiinalaista kenraalia, joka tunnetaan nimellä Sunzi. Ovatko hänen ajatuksensa vielä ajankohtaisia, kun tekoälyllä varustettuja koneita aseistetaan sotiin? Asiaa mukana pohtimassa on Kiina-ilmiöiden Matti Puranen. Lue myös Purasen kirjoittama juttu siitä, kuinka hän käy keskustelua tulevaisuuden sodista tekoälyn generoiman Sunzin kanssa.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt jää tämän kirjeen myötä joulutauolle ja ilmestyy seuraavan kerran 12. tammikuuta 2024. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2023 Kiina-ilmiöt Oy