#112 – Pallo hukassa
Kiinalainen "sääpallo" ammuttiin vakoiluepäilyistä johtuen alas Yhdysvalloissa. Tsekin uusi presidentti jyrkkänä Kiinan suuntaan. Lännessä halutaan irti Kiinan maametallivarannoista.
10.2.2023
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kuluneiden viikkojen aikana huomion varastivat Kiinan karkuteille ajautuneet “sääpallot” Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa, joista Yhdysvaltain ilmatilassa liidellyt pallo ammuttiin vakoiluepäilyjen johdosta Etelä-Carolinan rannikolla alas. Episodin seurauksena Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken perui viime viikon lopulle suunnitellun matkansa Kiinaan, ja Kiinan käynnistämä, viime kirjeessä tarkasteltu “hurmaushyökkäys” vaikuttaakin tyssäävän heti alkuunsa. Hurmaushyökkäys on saamassa vastatuulta myös Euroopasta, sillä Tšekin vastavalittu presidentti Petr Pavel on tehnyt nopeasti selväksi edustavansa haukkamaista linjaa Kiinan suhteen.
Talousrintamalla sekä Euroopan että Yhdysvaltain päättäjät pohtivat, miten edistää vihreää siirtymää ja samalla vähentää riippuvuutta Kiinasta saatavista harvinaisista maametalleista. Yhdysvaltain kongressissa kehotetaan kovasti autonvalmistajia irtautumaan Xinjiangiin liitoksissa olevista hankintaketjuista, Euroopassa toivoa herättävät Ruotsista löydetyt maametalliesiintymät.
Lisäksi kirjeessä tällä kertaa asiaa myös sensuroiduista Simpsoneista, superlehmien kloonauksesta sekä rakkaudesta e-urheilun tantereilla.
Huomatkaa myös kirjeen tekijöiden keväällä ilmestyvä kirja nimeltään Kiina Xi Jinpingin aikakaudella, joka on jo ennakkotilattavissa kustantajamme Teoksen verkkokaupasta – Teoksen talvialen merkeissä tällä hetkellä alennushintaan!
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Sääpallo kiinalaisin erityispiirtein.
Helsingin Sanomat (9.2.2023): “USA: Kiinalaispallo tarkoitettu vakoiluun, ei muistuttanut sääpallon varustelua”
Kuluneiden viikkojen merkillisimmässä episodissa kiinalainen ilmapallo leijaili verkkaisesti Alaskan kautta Yhdysvaltain länsirannikolle epäuskoisten tarkkailijoiden seuraamana ja memeettisen vyöryn siivittämänä. Matkansa lopuksi 30 kilometrin korkeudessa leijaileva mysteeripallo jysäytettiin F-22-hävittäjästä ammutulla ilmataisteluohjuksella mereen Etelä-Carolinan edustalla, ja kerättiin sieltä Yhdysvaltain viranomaisten lähemmin tutustuttavaksi. Kiina vannoi läpi episodin, että kyseessä oli säähavaintopallo, joka oli sattunut karkaamaan reitiltään toiselle puolelle planeettaa.
Yhdysvaltojen mukaan kyseessä oli kuitenkin erilaisilla sensoreilla lastattu vakoilupallo, jossa oli kaiken lisäksi ilmeisesti myös potkuri ohjaamista varten. Signaalitiedusteluun suunniteltuja palloja on Yhdysvaltain viranomaisten mukaan lähetetty maailmalle kokonainen armada, ja toinen samankaltainen pallo havaittiinkin Etelä-Amerikassa liidellen ainakin Costa Rican, Kolumbian ja Venezuelan ilmatilassa. Palloja oli lennellyt Yhdysvaltain ilmatilassa jo aiemmin (mm. Donald Trumpin kaudella), mutta niitä ei joko havaittu ajoissa, tai niiden olemassaolosta vaiettiin.
Palloepisodi ilmaantui erikoiseen saumaan, sillä Kiina on yrittänyt puoluekokouksen jälkeen paremminkin lämmitellä välejään lännen kanssa, kuten edellisessä kirjeessä kerroimme. Pallon seurauksena Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken kuitenkin perui viime viikon lopulle suunnitellun Kiinan matkansa, ja pallogaten laajempia diplomaattisia seurauksia vasta odotellaan tämän uutiskirjeen mennessä painoon.
China's Resource Risks (1.2.2023): “Ukraine’s Ripple Effect on Russia’s Indo-Pacific Horizon”
Venäjän tavoitteena on ollut jo yli vuosikymmeniä integroitua tiiviimmin Itä-Aasiaan niin taloudellisesti kuin poliittisestikin, ja Ukrainan sota on Venäjän näkökulmasta entisestään korostanut länteen kytkeytyviä geotaloudelisia riskejä. Elizabeth Wishnickin kirjoitus arvioi Venäjän “Aasian pivotin” näkymiä Ukrainan sodan jälkimainingeissa. Wishnickin mukaan Kiina ja Intia ovat lähentyneet Venäjän kanssa taloudellisesti sodan alettua, mutta molempien poliittisella tuella on rajansa. Varsinkin Intia pohtii tarkkaan, kuinka syvästi sillä on varaa sitoutua Venäjään, mikäli Venäjän ja Kiinan akseli jatkaa tiivistymistään. Kaakkois-Aasian maat ovat sen sijaan alkaneet ottaa selkeämpää eroa Venäjästä: maat ovat pääsääntöisesti tuominneet Venäjän hyökkäyksen, ja monet venäläisen aseteknologian perinteiset asiakkaat (kuten Vietnam ja Filippiinit) ovat ryhtyneet etsimään uusia myyjiä.
Financial Times (1.2.2023): “Czech president-elect says west must accept China is ‘not friendly’”
Tšekin Kiina-linjaa on pitkään leimannut toisaalta Kiina-myönteinen presidentti Miloš Zeman, toisaalta maan muu poliittinen eliitti, josta suuri osa on ajanut tiukempaa Kiina-linjaa. Jälkimmäisiä edustavat muun muassa Taiwaniin virallisen vierailun tehnyt senaatin johtaja sekä Prahan pormestari, joka peruutti Pekingin kaupungin kanssa tehdyn ystävyyssopimuksen ja ryhtyi sen sijaan kaveeraamaan Taipein kaupungin kanssa.
Nyt sävy muuttunee myös presidentinpalatsissa, sillä vastavalittu presidentti Petr Pavel on tehnyt selvän pesäeron edeltäjäänsä. Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen oli toinen ulkomainen johtaja, jolle Pavel soitti heti Ukrainan presidentin jälkeen. Financial Timesin haastattelussa Pavel sanoi, että Euroopan on tunnustettava, että Kiinan tavoitteet eivät ole linjassa länsimaisten demokratioiden kanssa, ja että Kiina ei tällä hetkellä ole ystävällismielinen maa. Kiina on aiemmin rankaissut muun muassa Liettuaa liian läheisistä väleistä Taiwaniin, ja Kiinan ulkoministeriön puhemies varoitti jo pysyvistä vahingoista maiden suhteisiin.
Kiinalle myötämieliset maat Itä-Euroopassa käyvät vähiin, kun muun muassa Baltian maat ovat irtaantuneet Kiinan ja Itä-Euroopan 17+1 -yhteistyöelimestä. Kiinalle ystävällismielisinä maina alueella voidaan lukea lähinnä Unkari ja Serbia.
BBC (2.2.2023): “US secures deal on Philippines bases to complete arc around China”
Kaakkois-Aasian ja Tyynenmeren aluetta voi pitää yhtenä niistä alueista, joissa Kiinan ja Yhdysvaltojen kiihtyvä kilpailu näkyy selkeimmin. BBC raportoi Yhdysvaltojen saaneen käyttöönsä neljä uutta sotilastukikohtaa Filippiineillä. Ilmeisesti aikomuksena ei ole perustaa suuria pysyviä tukikohtia, vaan varmistaa että Yhdysvaltain käytössä on tarvittaessa strategisilla paikoilla sijaitsevia maa-alueita. Artikkelissa haastatellun yhdysvaltalaistutkijan mukaan pääsy Filippiineille on väkisinkin tärkeää missä tahansa Etelä-Kiinan merta koskevassa selkkauksessa.
New York Times puolestaan raportoi Indonesiasta, jossa Kiina ottaa erävoittoja kilpailussa vaikutusvallasta. Virallisesti Indonesia sanoo haluavansa pysyä neutraalina suurvaltakilpailussa. Kiina on kuitenkin investoinut miljardeja maan infrastruktuuriin ja on ollut viime vuosina huomattavasti Yhdysvaltoja suurempi investoija. Avoimempien kukkaronnyörien lisäksi Kiinan eduksi on toiminut myös indonesialaisten näkemys Yhdysvalloista ylimielisenä kumppanina, joka sanelee tiukkoja ehtoja investoinneille. Toisaalta Kiina on saanut kritiikkiä myöhästyneistä ja yli budjetin menevistä projekteista, kuten Bandungin kaupunkiin johtavasta pikarautatieyhteydestä.
ChinaFile (31.1.2023): “Where Does Xi Jinping Go from Here?”
Mikä on presidentti Xi Jinpingin valta-aseman nykyinen boogie? Vielä puoluekokouksen aikana Xi vaikutti olevan täysin ylivoimaisessa asemassa koottuaan ympärilleen omista jees-miehistään koostuvan puoluejohdon, ja nöyryytettyään emerituspuoluesihteri Hu Jintaota koko maailman silmien edessä. Toisaalta heti puoluekokouksen jälkeen Kiinassa leimahti ennennäkemättömiä mielenosoituksia, joissa vaadittiin koko kommunistisen puolueen valta-aseman lakkauttamista. Neil Thomasin essee pohdiskelee Xin valta-aseman syvyyttä Kiinan viime kuukausien sisäpoliittisten myllerrysten kontekstissa.
Lyhyesti:
Politico (7.2.2023): EU käynnistää uuden mekanismin Kiinan ja Venäjän disinformaation torjuntaan.
Reuters (6.2.2023): Kuomintangin varapuheenjohtaja Andrew Hsia vieraili Kiinassa.
The Wall Street Journal (4.2.2023): Talousdatan valossa Kiina vaikuttaa tukevan Venäjän sotaa.
Reuters (2.6.2023): CIA varoittaa jälleen Kiinan suunnittelevan hyökkäystä Taiwaniin viimeistään 2027.
Talous
Kuumaa: Puoli miljoonaa lentolippua.
Financial Times (9.2.2023): “Hong Kong reopens with post-Covid charm offensive”
Koronavirus ja yleinen meiningin kurjistuminen viime vuosina ovat vähentäneet hohtoa Hongkongin ympärillä, ja erityishallintoalueen johto on päättänyt kääntää kaupungin suunnan taas nousujohteiseksi. Hongkongin hallintojohtaja John Lee ilmoitti viime viikolla kaupungin arpovan jopa puoli miljoonaa ilmaista lentolippua Hongkongiin matkailun edistämiseksi. Arvontaan voi rekisteröityä 1.3. alkaen ja vaikkapa Suomestakin voi osallistua. Lisäksi Hongkong on luvannut viisumeita huippuyliopistosta valmistuville sekä varoja kansainvälisille yrityksille, jotta ne laajentaisivat toimintaa kaupunkiin. Työvoimaa on poistunut viranomaisten lukujen mukaan Hongkongista viimeisen kahden vuoden aikana jopa yli 140 000 hengen verran. Osansa on ollut myös Britannian viisumiohjelmalla, jonka avulla British National Overseas -passin kantajat voivat saada viisivuotisen viisumin Britanniaan ja anoa viisumin umpeutumisen jälkeen Britannian kansalaisuutta.
Jamestown Foundation (6.2.2023): “The Russian Far East Is Becoming a Raw Material Colony for Beijing”
Venäjän Kaukoidästä on hyvää vauhtia muodostumassa Kiinan “raaka-ainesiirtokunta”, raportoi Jamestown Foundation. Ukrainan sodan myötä Venäjä on joutunut kompensoimaan länteen suuntautuvan energiakaupan menetystä kasvattamalla vientiä Kiinaan. Kiinalle tämä on kelvannut, sillä esimerkiksi venäläistä kaasua on ollut tarjolla 30 prosenttia alle markkinahinnan. Artikkelin mukaan kiinalaiset yritykset omistavat Siperiassa myös tuhansia hehtaareita metsää, josta puutavara rahdataan Kiinaan jalostettavaksi. Venäjän pitkäaikaiset pelot Kiinan suunnitelmista vallata Kaukoidän alueet asevoimin ovat siten käymässä turhiksi, koska Kiina kykenee artikkelin hieman kärjistävän argumentin mukaan jo nykyisin vallitsevan win-win-yhteistyön puitteissa hyödyntämään itäsiperialaista koloniotaan taloutensa ruokkimiseksi.
Axios (6.2.2023): “The congressional China-EV showdown”
Yhdysvaltain kongressissa on aloitettu viime viikkoina selvitykset sähköautojen ja niiden akkujen valmistajien riippuvuuksiin kiinalaisista alihankkijoista ja materiaaleista. Sekä senaatissa että edustajainhuoneessa aloitettujen selvitysten taustalla on tutkimusraportti, jossa muodostettiin yhteys sähköautojen tuotantoketjujen sekä Xinjiangin uiguurivähemmistön pakkotyön välille. Osa selvityspyynnön kohteena olevista kahdeksasta autonvalmistajasta on ilmaissut vakavan huolensa pakkotyöepäilyksiä kohtaan. Axiosin kasaamien tietojen mukaan autonvalmistajat ovat edistäneet pyrkimyksiään hajauttaa sähköautoille kriittisten materiaalien hankintaa Kiinan ulkopuolelle.
South China Morning Post (29.1.2023): “Europe’s big rare earth discovery seen as ‘game changer’ in bid to address China’s dominance”
Myös Euroopassa pohditaan sähköautoissa ja tuulivoimaloiden turbiineissa hyödynnettävien harvinaisten maametallien geopoliittista merkitystä, Kiinassa kun tällä hetkellä kaivetaan arviolta 60 prosenttia koko maailman harvinaisista maametalleista. Vaikutuksensa keskusteluun on ollut Pohjois-Ruotsista löydetyillä merkittävillä maametallivarannoilla, joiden avulla Eurooppa voisi ainakin vähentää riippuvuuttaan Kiinasta – tutkijat varovat puhumasta liian suoraan “Kiinasta irtautumisesta”. Toisaalta on pidettävä mielessä, että Ruotsin Lapin löydösten potentiaalinen hyödyntäminenkin on vielä pitkän ajan päässä.
Lyhyesti:
CNN (7.2.2023): Baidu ilmoitti julkistavansa pian ChatGPT:n kaltaisen tekoälyn. Osakkeet lähtivät huimaan nousuun.
Bloomberg (7.2.2023): Kaikesta poliittisesta nokkapokasta huolimatta Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppa kasvoi viime vuonna ennätyslukemiin.
Helsingin Sanomat (29.1.2023): Vivo, Honor ja Apple ovat Kiinan suosituimmat älypuhelinmerkit, joskin älypuhelimia myytiin viime vuonna Kiinassa vähemmän kuin kymmeneen vuoteen.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (9.2.2023)
Kiinteistösektorin ongelmien jatkuessa Kiina on löyhentänyt sektorin sääntelyä ja lisännyt elvytystä
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Superlehmät ja narko-oravat.
The Guardian (7.2.2023): “Simpsons censored in Hong Kong for mentioning China ‘labour camps’”
Yhden maan sisällä olevat kaksi järjestelmää alkavat löytää yhteisen sävelen myös kiellettyjen sisältöjen saralla. Hongkongilaiset Disney+ -palvelun tilaajat nimittäin jäävät kaipaamaan Simpsonien tuoreen tuotantokauden toista jaksoa, joka palvelusta puuttuu. One Angry Lisa -jaksossa mainitaan sivulauseessa Kiinan työleirit, mikä kenties kulki vastoin lakia, joka nyky-Hongkongissa kieltää kansallista turvallisuutta vaarantavan liikkuvan kuvan esittämisen. Jo Disney+:n aloittaessa palvelunsa Hongkongissa muutama vuosi sitten puuttui valikoimasta yksi Simpsonit-jakso kauempaa sarjan historiasta. Tuossa jaksossa Tiananmenin aukiolle pystytettyyn kyltissä lukee, että “mitään ei tapahtunut tällä paikalla vuonna 1989”.
The New York Times (5.2.2023): “In China’s Covid Fog, Deaths of Scholars Offer a Clue”
Kiinan taannoin luovuttua tiukoista koronarajoituksistaan mediassa on ihmetelty, onko maan puutteellisiin tilastoihin taudin aiheuttamista kuolemista lainkaan uskominen. The New York Times pyrkii luomaan kuvaa taudin vaikutuksista epäsuorasti tarkastelemalla nimekkäiden kiinalaistutkijoiden kuolinilmoitusten määrää. Merkittävien kiinalaisten tutkimuslaitosten julkaisemien kuolinilmoitusten määrässä oli huomattava piikki joulukuussa, kun koronarajoitukset purettiin, ja määrä on ollut selvästi koholla myös tämän vuoden puolella. Vaikka kuolinsyyksi on yleensä merkitty vain “sairaus”, vaikuttaa selvältä, että koronavirus on iskenyt voimalla akateemiseen yhteisöön, mistä voi vetää johtopäätöksiä myös yleistilanteesta.
Kaikesta huolimatta elämänmeno alkaa Kiinassakin normalisoitua, minkä seurauksena kadunkulmissa tyhjinä nököttäville testausasemille ja muille korona-ajan reliikeille etsitään nyt uutta käyttöä. Esimerkiksi Jinanin kaupungissa Shandongin maakunnassa sijaitseva karanteenikeskus on muutettu (varsin karuiksi) vuokra-asunnoiksi, kun taas kaduilla lojuvia testauskoppeja kaupitellaan käytetyn tavaran myyntisivustoilla melko huokeaan 500-8000 yuanin hintaan.
Sixth Tone (3.2.2023): “Looking for Love in China? Get Into Esports.”
Osana Kiinan väestörakenneongelmaa kiinalaispariskuntien halu perustaa perhe ui pohjamudissa. Vaan olisiko e-urheilusta lääkkeeksi ongelmaan? Tilastojen valossa näin voi olla, sillä Renminin yliopiston tutkimuksen mukaan e-pelaavat opiskelijat ovat muita opiskelijoita kiinnostuneempia avioliitosta ja lapsien hankkimisesta. Yhä vähemmän reaalimaailmassa deittaileva nuoriso voi roolipelien maailmassa ihastua avatareihin – ja lopulta niiden takana oleviin ihmisiin. Jos salainen rohto uuteen romantiikan aaltoon Kiinassa muhii pelimaailmassa, on sääli, että maan politiikka on viime vuosina ollut yhä gamer-vihamielisempää.
Helsingin Sanomat (2.2.2023): “Kiina väittää kloonanneensa kolme ”superlehmää””
Onko Kiina keksinyt liki ehtymättömän maidon lähteen? Siltä ainakin kuulostaa valtionmedian uutisoima väite kolmesta kloonatusta “superlehmästä”, jotka kykenevät tuottamaan poikkeuksellisen määrän maitoa. Hollantilaisesta valioyksilöstä kloonatut naudat pystyvät tuottamaan elämänsä aikana noin sata tonnia maitoa, mikä on selvästi yli puolintoistakertainen määrä verrattuna keskivertoon mansikkiin. Kloonausprojektin johtaja kertoo Kiinan havittelevan noin tuhannen superlehmän lauman luomista.
BBC (30.1.2023): “Sichuan: Couples in Chinese province allowed to have unlimited children”
Kiinan tammikuussa breikkaamat äärimmäisen apeat syntyvyysluvut ja väkiluvun kääntyminen laskuun ovat käynnistäneet maan sisällä nopeita politiikkatoimia. Läntisen Sichuanin maakunnassa tehtiin päätös luopua tyystin lapsikatraan kokoa kaitsevasta nuppiluvusta – vaikkakaan valtakunnallisesti yhden lapsen politiikasta luopuminen vuonna 2016 ei ole muuttanut suuntaa, johon Kiina kulkee. Progressiivinen Sichuanin linjaus on kuitenkin etenkin siksi, että jatkossa maakunnassa syntyvä lapsi voi syntyä myös ihmisille, jotka eivät ole aviossa.
Lyhyesti:
Sixth Tone (8.2.2023): Chongqingin poliisi kertoo kouluttaneensa kuusi oravaa, jotka ovat koiria etevämpiä haistamaan huumausaineita sisältävät paketit.
Radii (7.2.2023): Ruokarekka steroideissa: Kiinassa kehitettiin kokonainen renkaiden päällä liikkuva juhlatila.
Iltalehti (2.2.2023): Dartsin naistähti Momo Zhou on kuollut vain 31-vuotiaana.
STT (28.1.2023): Pandojen tulolle Suomeen oli perusta tutkimuksessa ja niiden palauttaminen juuri sukukypsässä iässä olisi harmillista, sanoo asiantuntija.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 24. helmikuuta 2023. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2023 Kiina-ilmiöt Oy