#100 – Pelosi sai Pekingin pullistelemaan
#100 – Pelosi sai Pekingin pullistelemaan
Taiwaninsalmella puhkesi neljäs kriisi. Länsimaissa pohditaan Kiina-riippuvuuksien vähentämistä.
12.8.2022
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Se on kuulkaas sadas kirje! Merkkipaalua juhlistamme työn merkeissä kesän satoa kooten. Riemun sijasta viime viikot ovat tuottaneet enemmänkin huolta, varsinkin Taiwaninsalmella.
Yhdysvaltain edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi piti kiinni periaatteellisista linjauksistaan ja kävi tapaamassa Taipeissa kärkipoliitikkoja, muun muassa presidentti Tsai Ing-weniä. Pekingistä vastattiin vierailuun järjestelmällä sotaharjoitukset ja muun muassa lennättämällä ainakin yksi ohjus suoraan Taiwanin yli.
Taiwaniin ja Kiinan koronalinjauksiin kohdistuvat kysymykset näkyvät myös taloudessa. Vaikka Kiinan vienti oli numeromääräisesti heinäkuussa ennätyksellistä, pääomavirtaukset vaikuttavat olevan Manner-Kiinasta ulos. Samaan aikaan useat maat, jopa Kiinaan likeisiä kauppasuhteita pitänyt Saksa, pohtivat miten irtautua Kiina-riippuvuuksistaan.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Neljäs kriisi Taiwaninsalmella.
Bloomberg (9.8.2022): “Pelosi Trip Sets Back Biden’s Effort to Woo Asia Against China”
Kuluneiden viikkojen ja ehkäpä koko kesän kärkiuutinen oli epäilemättä Yhdysvaltain edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosin vierailu Taiwaniin. Mahdollinen vierailu herätti laajaa keskustelua ja spekulaatiota jo ennen toteutumistaan, ja Kiinan johto varoitti kovasanaisesti Yhdysvaltoja “leikkimästä tulella” asian kanssa. Pelosi piti kansainvälistä yleisöä jännityksessä ilmoittamatta, oliko Taiwan todella yksi Aasian kiertueen pysäkeistä, minkä vuoksi delegaation lentokoneen liikkeitä seurattiin Flight Radar -tietokannasta sivuston huojuessa kaatumisen partaalla. Lopulta delegaation kone laskeutui Taipeihin keskiviikkona 3.8. ja Pelosi vietti seuraavan vuorokauden Taiwanin demokraattista johtoa tapaamalla.
Kiinan reaktio oli ymmärrettävästi voimakas. Vain minuutteja Pelosin koneen laskeutumisen jälkeen Kiina ilmoitti sotaharjoituksista Taiwanin salmen ympärillä, aivan kuin asevoimat olisivat vain odottaneet passelin hetken koittavan. Torstaina 4.8. alkaneissa harjoituksissa ohjuksia paiskottiin Taiwanin ympärille, ja ainakin yksi ohjus lensi suoraan Taiwanin saaren yli. Osa ohjuksista putosi myös Japanin talousvyöhykkeelle, mihin Japanin ulkoministeriö reagoi voimakkaasti. Taiwanille kiukuttelunsa ohessa Kiina ilmoitti katkaisevansa yhteistyön esimerkiksi ilmastoon ja kansainväliseen rikollisuuteen liittyvissä asioissa myös Yhdysvaltain kanssa.
Mitä “Taiwanin salmen neljännestä kriisistä” jäi pika-analyysien perusteella käteen? Useat arviot suhtautuivat visiittiin negatiivisesti, ja näkivät vierailun heikentävän Kiinan ja Yhdysvaltain suhteita turhalla ja ylimääräisellä provokaatiolla. Mikä pahempaa, vierailu ja sitä seurannut sotilaallinen pullistelu saattaa niin sanotusti normalisoida Kiinan aggressiivisemmat otteet Taiwanin edustalla, mikä ei ole ollenkaan hyvä asia.
Taiwanin salmen tilannetta on syytä seurata siis myös jatkossa. Kriisin edetessä ja ohjusten lennellessä CSIS-instituutti alkoi ylläpitää Tracking the Fourth Taiwan Strait Crisis -sivustoa, ja on ilmoittanut jatkavansa sivuston päivittämistä myös lähitulevaisuudessa.
Institute for Security and Development Policy (10.8.2022): “Chinese Influence Networks in Finland: A Preliminary Case Study”
Kiinan kommunistisen puolueen Suomessa operoivat hämäräperäiset vaikutusverkostot ovat olleet otsikoissa aika ajoin aina vuodesta 2020 lähtien, jolloin eri mediat esittelivät muun muassa Mika Niikon ympärille rakentuneiden bisnesten ja niin sanottujen yhteisrintamajärjestöjen toimintaa. ISDP-instituutilla julkaistu laajahko artikkeli koostaa Suomessa häärineiden vaikutusverkostojen ja kommunistiseen puolueeseen kytkeytyvien järjestöjen (mm. Chinese Association of Science and Technology in Finland, Finland Association for Promoting Peaceful Reunification of China) tärkeimmät hankkeet yksiin kansiin. Yhteisrintamaan yhdistettyjen järjestöjen lisäksi artikkeli sivuaa myös Kiinan kommunistisen puolueen “yhteysosaston” (liaison department) yrityksiä muodostaa kontakteja Suomen poliittiseen kenttään ja poliittisiin puolueisiin – aihe, jota ei ole kotimaisessa keskustelussa erityisemmin pyöritelty.
Foreign Affairs (9.8.2022): “China’s New Vassal”
Venäjän kannalta katastrofaalisesti sujuva Ukrainan sota ajaa Venäjää tiivistämään yhteistyötään Kiinan kanssa, tai aavistuksen jyrkemmin termein, alistumaan Kiinan vasalliksi, kirjoittaa Alexander Gabuev. Lännen pakotteiden kiristyessä Kiina jää käytännössä Vladimir Putinin hallinnon elämänlangaksi, mikä onkin jo alkanut näkyä maiden välisen kaupan nopeana kasvuna. Samaan aikaan myös renminbin käyttö kauppavaluuttana on kasvanut, mikä lisää Kiinan vaikutusvaltaa entisestään. Kiina on pian hyvissä asemissa puristaakseen Venäjästä erilaisia myönnytyksiä. Gabuev arvelee, että neuvottelut uudesta maiden välisestä kaasuputkesta voivat olla Venäjän kannalta kirpeät, mutta Kiina saattaa painostaa Venäjää myös geopoliittisiin liikkeisiin, esimerkiksi luopumaan puolustusyhteistyöstä Vietnamin ja Intian kanssa, tai sallimaan Kiinalle pääsyn arktisille alueilleen.
Asia Society Policy Institute (4.8.2022) “Raising the Curtain on China’s 20th Party Congress: Mechanics, Rules, “Norms,” and the Realities of Power”
Kiinan kommunistisen puolueen marraskuinen 20. puoluekokous lähestyy nopeasti. Kokous on Kiinan politiikan kannalta äärimmäisen tärkeä, sillä siellä esitellään tulevat poliittiset linjaukset sekä valitaan puolueen korkein johtoporras uudelle viisivuotiskaudelleen. ASPI:n vastikään julkaisema paperi pureutuu syvällisesti puoluekokouksen monimutkaiseen byrokratiaan ja normiviidakkoon, joiden avulla (ja joita sopivasti venyttämällä) puolue tulee valitsemaan seuraavan keskuskomitean, politbyoon sekä ennen kaikkea puolueen “uuden” pääsihteerin.
Lyhyesti:
Politico (11.8.2022): Viro ja Latvia lähtevät lätkimään 16+1 -verkostosta.
The Guardian (11.8.2022): Xi Jinping Saudi-Arabiaan ensi viikolla?
Xinhua (10.8.2022): Kiinan valtioneuvosto julkaisi uuden valkoisen paperin Taiwanin kysymyksestä.
South China Morning Post (27.7.2022): Xin mukaan puolue varautuu kriittiseen hetkeen puoluekokouksen yhteydessä.
Talous
Kuumaa: Onko lakipiste Kiina-integraatiossa nähty?
Helsingin Sanomat (11.8.2022): “Saksa aikoo irtautua Kiina-riippuvuudestaan, vaikka se voi tulla kuusi kertaa kalliimmaksi kuin brexit ja heiluttaisi koko Eurooppaa”
Länsimaiden riippuvuutta Kiinan-markkinoista sekä kiinalaisesta tuotannosta ja komponenteista koskeva keskustelu nosti kesän aikana kovasti päätään. Taustalla on paitsi Ukrainan-sodan tuottaman Venäjä-shokin esimerkki, myös huolet Taiwanin-tilanteesta ja zero covid -linjausten jatkumisesta.
Saksa on Euroopan maista tiiviimmin integroitunut taloudellisesti Kiinaan, mutta linja on muuttumassa ulkoministeri Annalena Baerbockin johdolla. Baerbock on jo aiemmin näyttäytynyt kovana ja kritisoinut esimerkiksi Xinjiangin tilannetta, ja ensi vuonna julkaistava maan uusi Kiina-strategia painottanee arvoja enemmän kuin euroja. Saksan teollisuus suhtautuu ymmärrettävän kriittisesti uumoiltuun Kiina-strategiaan, sillä Kiina on eritoten maan autoteollisuudelle tärkeä maa.
Kesän aikana Yhdysvaltain valtiovarainministeri Janet Yellen totesi maan pyrkivän pääsemään irti riippuvuudestaan Kiinaan keskeisten raaka-aineiden ja teknologian toimittajana. Suomessa aiheesta on keskusteltu muun muassa hissiyhtiö Koneen kannalta, sillä sen liikevaihdosta noin 35 prosenttia tulee Kiinasta. Helsingin pörssin yhtiöistä myös Valmetin, Stora Enson ja UPM-Kymmenen liikevaihdosta yli 10 prosenttia tulee Kiinasta. Vetäytyminen Kiinan markkinoilta on yrityksille kuitenkin kaikkea muuta kuin helppoa, eikä tule verrata Venäjältä vetäytymiseen tuotantoketjujen monimutkaisuuden ja investointien koon takia, muistuttaa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu Helsingin Sanomissa.
Forbes (11.8.2022): “LinkedIn Prodfiles Indicate 300 Current TikTok and ByteDance Employees Used To Work For Chinese State Media – And Some Still Do”
Forbes-lehden selvityksen mukaan merkittävä määrä someyritys Tiktokin ja sen kiinalaisen emoyhtiö Bytedancen työntekijöistä on aiemmin ollut Kiinan valtionmedian leivissä. Lehti selvitti asiaa käymällä läpi yritysten työntekijöiden LinkedIn-profiileja. Sen mukaan henkilöiden työhistoria kertoo kytköksistä Kiinan propagandakoneiston ja Tiktokin välillä. Bytedance-yhtiö kertoo Forbesille antamassaan lausunnossa rekrytoivansa henkilöstöä yksinomaan ammatillisen pätevyyden perusteella ja että luonnollisesti henkilöiden aiempiin työnantajiin voi lukeutua Kiinan valtiollisia mediayhtiöitä. Myös Forbesin haastatteleman tutkijan mukaan kyseessä voi olla yksinkertaisesti kiinalaistyöntekijöille normaali urapolku.
Reuters (7.8.2022): “China's exports gain steam but outlook cloudy as global growth cools”
Kiinan vienti kasvoi heinäkuussa vuodentakaiseen nähden odotuksia enemmän ja maan vaihtotaseen ylijäämä kasvoi ennätystasolle. Kuitenkin Kiinasta vietyjen hyödykkeiden määrä laski ja inflaatio sekä koronatilanne vaikuttavat vaikeuttavan viennin tilannetta syksyllä.
Ennätyksellisten lukujen voisi luulla kuvaavan Kiinan talouden olevan huippuvireessä, mutta taustalla on laajempia kehityskulkuja, joista taloustieteilijä Michael Pettis ja taloushistorioitsija Adam Tooze ovat kirjoittaneet. Yhtäältä kyse on heikosta kotimaisesta kysynnästä, joka on Kiinan talouden pitkäaikainen ongelma. Toisaalta maksutasetilastojen valossa näyttäisi siltä, että ulkomainen pääoma virtaa Kiinasta ulos geopoliittisten jännitteiden ja korkotason kasvaessa. Tilanne ja edellä mainitut valtiollisten toimijoiden kommentit herättävät kysymyksen siitä, onko Kiinan integroituminen länsimaiden talouteen nähnyt jo lakipisteensä, vai onko kyse jo tavalla tai toisella irtaantumisen alusta.
Financial Times (26.7.2022): “Henan protests highlight concerns over China’s rural banking sector”
Kuukausia jatkunut saaga henanilaispankkien ja talletuksiaan penänneiden asiakkaiden välillä saatiin ainakin jonkinlaiseen päätökseen heinäkuussa. Mielenosoitukset Henanin pääkaupungissa Zhengzhoussa Kiinan keskuspankin konttorin edessä muuttuivat väkivaltaisiksi heinäkuun alkupuolella, väitetysti siviilipukuisten turvallisuusvirkailijoiden toiminnan seurauksena. Aiemmin mielenosoittajien liikkumista oli rajoitettu jo koronavilkkujen avulla, ja lisäksi he kertoivat kokeneensa häirintää poliisin suunnalta. Sosiaalisessa mediassa ehti kiertää myös video tankkien käyttämisestä protestien tukahduttamiseen, mutta uutistoimisto AP:n faktantarkistuksen mukaan kyseessä oli tosiasiassa video Shandongin maakunnassa pidetystä sotilasharjoituksesta.
Tilanne saatiin lopulta rauhoitettua, kun kommunistinen puolue pankkivalvoja Liu Rongin suulla lupasi korvata tallettajien korvaamat menetykset 50 000 juaniin asti. Summaa on sittemmin asteittain kasvatettu 250 000 juaniin asti. Kokonaisuudessaan neljässä henanilaispankissa jäädytettyjä varoja oli 40 miljardin juanin eli noin 5,8 miljardin euron edestä. Koko saaga on herättänyt huolta Kiinan pankkijärjestelmän ja -valvonnan tilasta ja siitä, voisiko kansalaisten luottamus korruption tai petosten johdosta yhtäkkiä kadota maaseutupankkeja isompiinkin rahoituslaitoksiin.
Washington Post (20.7.2022): “China has a hand in Sri Lanka’s economic calamity”
Taloudelliseen kurimukseen ajautunut Sri Lanka oli heinäkuussa uutiskuvissa, kun kansalaiset ajoivat maan johdon palatseistaan ja vaati muutosta. Kiina on Vyö ja tie -hankkeen kautta Sri Lankan suurin yksittäinen lainoittaja noin 10 prosentin osuudella maan ulkomaisesta velasta. Maa esimerkiksi on vuokrannut Hambantotan sataman 99 vuodeksi kiinalaisyhtiölle velkojensa maksamiseksi. Tilanteeseen on johtanut Sri Lankan hallinnon korruptio ja hyödyttömien hankkeiden suunnittelu sekä Kiinan halu rahoittaa ulkomaisia hankkeita – tosin on huomioitava, ettei Kiina ole Sri Lankan ainoa rahoittaja ollut. Tällä viikolla Washington Post uutisoi, että Sri Lankan edustalla mystisesti pyörivä Kiinan merivoimien alus ei ole niin ikään ollut omiaan lievittämään alueen jännitteitä. Samalla Sri Lankan esimerkki on herättänyt huolta muidenkin Vyö ja tie -hankkeiden vastaanottajien takaisinmaksukyvystä.
Lyhyesti:
Financial Times (10.8.2022): Taiwanilaista tietotekniikan sopimusvalmistaja Foxconnia pyydetään luopumaan osuudestaan kiinalaisesta siruvalmistajasta Taiwanin kansallisen turvallisuuden nimissä.
Financial Times (8.8.2022): Jade houkuttaa kiinalaisia investoijia kiinteistö- ja osakemarkkinoiden epävarmuuden keskellä.
Wall Street Journal (26.7.2022): Yhdysvaltain edustajainhuoneen republikaanien julkaiseman raportin mukaan Kiina on yrittänyt luoda tiedonantajaverkostoa keskuspankki Fedin sisään.
Financial Times (21.7.2022): Kyytipalvelu Didille asetettiin yli miljardin euron sakot tietosuojalakien rikkomisesta.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (11.8.2022)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Pako-oppi.
MIT Technology Review (11.8.2022): “China has censored a top health information platform”
Kuten länsimaissa, myös Kiinassa tiede vedetään yhä useammin mukaan ideologisiin vastakkainasetteluihin. Tuorein esimerkki tästä on Kiinan suosituin terveystiedon tuottaja DXY, jonka sometilit hiljenivät elokuussa, kun niiden ilmoitettiin epämääräisesti “rikkoneen lakeja ja määräyksiä”. DXY on hiljattain ollut kritiikin kohteena julkaistuaan tieteeseen perustuvaa tietoa esimerkiksi homoseksuaalien eheytyshoitojen ja kiinalaisen lääketieteen ongelmallisuudesta. Nettinationalistit ovat nähneet tällaisten ulostulojen takana länsimaisen agendan – totuudenjälkeisessä ajassa tieteellinen tietokin nähdään helposti epäisänmaallisena propagandana.
UnHerd (5.8.2022): “How Chinese is Taiwan?”
Taiwanin tilanteen dominoidessa taas Kiina-uutisvirtaa tutkija ja kirjailija Bill Hayton kysyy, kuinka kiinalainen paikka Taiwan historian valossa oikeastaan on. Kiinan mukaan Taiwan on ollut erottamaton osa Kiinaa muinaisista ajoista alkaen, mutta todellisuudessa se liitettiin Kiinaan vasta Qing-dynastian toimesta 1600-luvun lopulla, ja silloinkin epätäydellisesti. Koko saari otettiin Kiinan haltuun vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla, ja maakunta siitä tehtiin vasta vuonna 1887. Alle vuosikymmen sen jälkeen Kiina joutui luovuttamaan saaren Japanille häviämänsä sodan päätteeksi, ja siirtomaa-aikana tasavallaksi muuttunut Kiina käytännössä unohti Taiwanin. 1940-luvulle asti sekä tasavalta että kommunistipuolue käsittelivät Taiwania yleisesti Kiinasta erillisenä, ja vasta toisen maailmansodan aikana syntyi nykyinen ajatus Taiwanista erottamattomana osana kiinalaista kansakuntaa.
Sixth Tone (25.7.2022): “China Tried to Ban Private Tutoring. It Created a Huge Black Market.”
Vuosi sitten uutisotsikoihin nousi Kiinan uusi “yhteisen vaurauden” politiikka ja sen mukanaan tuomat uudistukset, joilla pyrittiin tasoittamaan kasvavaa eriarvoisuutta. Yksi paljon julkisuutta saaneista toimenpiteistä oli koululaisia eriarvoistavan yksityisen tukiopetusbisneksen laittaminen ruotuun. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kielto ei suinkaan poistanut kysyntää – kiinalaisvanhemmat etsivät yhä kilvan keinoja lastensa saamiseksi etulyöntiasemaan, ja sen seurauksena tukiopetus jatkuu pimeänä bisneksenä. Ilmiön ongelmakohdat ovat osin jopa kärjistyneet, sillä tarjonnan harveneminen on nostanut entisestään joidenkin perheiden tukiopetuksesta pulittamia hintoja.
Helsingin Sanomat (12.7.2022): “Tahdomme pois!”
Kiinassa nykysukupolven epävarmoja tulevaisuudennäkymiä ja kasvavaa nihilismiä sanoittavien uudissanojen kokoelma jatkaa kasvamistaan. Viime aikoina sosiaalisessa mediassa ovat toistuneet tiuhaan esimerkiksi toimettomana makoilua tarkoittava tangping ja amerikkalaisen koripalloslangin parista lainattu “let it rot” -käännöslaina bailan, ja tuoreimpana tämän genren edustajana eetteriin on noussut runxue eli “pako-oppi”. Sen taustalla on liberaalin keskiluokan kyllästyminen koronarajoitusten kohmettamaan kiinalaisyhteiskuntaan ja halu paeta ulkomaille. HS:n laajassa artikkelissa kiinalaishaastateltavat kertovat tuntemuksiaan ilmiöön liittyen.
SupChina (29.6.2022): “How a lost civilization made me reconsider what it means to be Chinese”
Vuonna 1986 Kiinan Sichuanin maaseudulla savimaata kaivaneet työntekijät iskivät lapionsa löytöön, joka mullisti käsityksen kiinalaisen sivilisaation syntyhistoriasta. Maasta alkoi paljastua Sanxingduin aarteina sittemmin tunnettuja, mystisen näköisiä esineitä lähes viidentuhannen vuoden takaa. Ne asettivat kyseenalaiseksi perinteisen teorian, jonka mukaan kiinalainen sivilisaatio kasvoi yhdestä alkupisteestä Keltaisenjoen laaksossa. Kiinan hallinnon tukeutuessa Xi Jinpingin alaisuudessa yhä vahvemmin kansallismytologiseen ajatukseen yhtenäisestä sivilisaatiosta Sanxingduin kaltaiset löydöt muistuttavat siitä, kuinka moninainen käsite “kiinalaisuus” oikeastaan on.
Lyhyesti:
Toronto Star (10.8.2022): Otetaan kaikki ihan rauhassa, mutta Itä-Kiinan Langyasta on löydetty uusi, influenssaoireita aiheuttava virus.
Helsingin Sanomat (19.7.2022): Meiltä puuttuvat sanat suhteille ja kasvoille, joten emme huomaa niitä.
Helsingin Sanomat (2.7.2022): Kiinan “Räikkönen” haastaa jo Valtteri Bottaksen ja kehuu vuolaasti mentoriaan.
Katsele & kuuntele
Sinica Podcast (4.8.2022): “Another Taiwan Straits Crisis? CIA veteran John Culver weighs in”
Yhdysvaltain edustajanhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosin vierailu Taiwaniin ravisteli jälleen Taiwaninsalmen ruutitynnyriä. Sinica Podcastissa Kiinaa 35 vuotta seurannut entinen CIA:n analyytikko tulkitsee tilannetta vertaamalla sitä aiempiin Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteita myllänneisiin kriiseihin.
Muuta kiinnostavaa
China Office of Finnish Industries etsii analyytikkoa. Haku päättyy 6.9.2022.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 26. elokuuta 2022. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.