#139 – Nuorallatanssia kaupan ja rauhan saralla

Kiinan Venäjä-suhde sekä talouden ylituotanto hallitsevat maailmanpolitiikan agendaa. Uusi yritys kieltää Tiktok on etenemässä kongressissa. Putoamisen anatomia nousi hitiksi Kiinassa.

19.4.2024

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Politiikkauutisissa päähuomion kaappasivat Kiinaan kytkeytyvät valtiovierailut planeetan eri puolilla, kun Japanin pääministeri matkusti Washingtoniin ja Saksan ja Venäjän huippudelegaatiot puolestaan Pekingiin. Venäjä-suhdetta ruodittiin muutenkin, kun Yhdysvallat paljasti Kiinan tukevan Venäjän sotatoimia vähintään epäsuorasti.

Talousmaailmassa Kiinan ylikapasiteetin vienti maailmalle herättää yhä enemmän huolta. Samaan vyyhtiin nivoutuu kiihtyvä keskustelu tuontitulleista yhtäältä vihreälle teknologialle, toisaalta teräkselle. Uudenkaupungin autotehtaalla mahdolliset sähköautotullit voivat olla myös mahdollisuus. Uusi yritys kieltää Tiktok on puolestaan poliittisessa myötätuulessa Yhdysvalloissa, ja sama puhe voimistuu Euroopassakin.

Kulttuurin saralla tarjoillaan poliittis-taloudellisen kädenväännön vastapainoksi positiivisia tuulahduksia rajat ylittävästä kanssakäymisestä. Ranskalaisesta indie-elokuvasta tuli hitti Kiinassa, taiwanilaista nykykirjallisuutta on suomennettu ja amerikkalainen videopeliyhtiö avaa suosikkipelinsä uudelleen kiinalaisille. Huolta aiheuttavat Kiinan vajoavat kaupungit ja Pekingin maratonin vilppiepäily.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Puutarhadiplomatiaa Scholzin kanssa.

Politico (16.4.2024): “Scholz wants Xi to stop Russia’s war. Xi wants Europe to stop trade war.”

Saksan liittokansleri Olaf Scholzin ja korkean tason liike-elämän johtajien Kiinan-kierros huipentui Scholzin ja Xi Jinpingin tapaamiseen tiistaina. Johtajat kävivät muun muassa kävelyllä valtion vierasmaja Diaoyutain puutarhassa, ja aiemmin Scholz oli kiertänyt saksalaisyrityksiä muun muassa Chongqingissa. Kaksi suurinta puheenaihetta vierailun ympärillä olivat nyt jo tuttuun tapaan syytökset Kiinan teollisuustuotannon ylikapasiteetista ja Kiinan rooli Venäjän tukijana Ukrainan sodassa.

Scholz toisti toiveen Kiinan aktiivisista toimista Ukrainan sodan lopettamiseksi, ja Kiina puolestaan kritisoi epäreiluina ja protektionistisina pitämiään tutkintatoimia, jotka EU on käynnistänyt Kiinan väitetyn ylikapasiteetin ja polkumyynnin suitsimiseksi. Xi varoitti Scholzia protektionismin noususta ja vakuutti, että Kiina ei ole turvallisuusuhka. New York Times kuvasi tilannetta eräänlaiseksi nuorallatanssiksi haastavan kauppasuhteen ja Ukrainan sodan luomien poliittisten paineiden välillä.

Scholzin ja Saksan on syytetty matkaavan Kiinaan edelleen kauppa edellä, vaikka maailma ympärillä on muuttunut. Kiina on Saksan toiseksi tärkein EU:n ulkopuolinen kauppakumppani Yhdysvaltojen jälkeen. Scholzin toiveena olisi saada parempaa kohtelua eurooppalaisyrityksille Kiinassa, mutta suurten myönnytysten saaminen näyttää hankalalta EU-komission ja esimerkiksi EU-kumppanimaa Ranskan sekä Yhdysvaltojen ajaessa samaan aikaan kovempaa linjaa kiinalaista tuontia kohtaan.

Saksa on edelleen merkittävä investoija Kiinassa, ja investointiluvut ovat pysyneet vahvoina. Tämän voisi tulkita tarkoittavan, että Saksalla on vaikutusvaltaa Kiinan suuntaan, mutta voi silti epäillä, onko Saksan taloudellinen vaikutusvalta yksin riittävän suurta vallitsevan negatiivisen trendin kääntämiseksi. Samaan aikaan myös saksalaisyritysten pitkän aikavälin näkymät Kiinassa näyttävät hankalammilta, vaikka intoa kaupankäyntiin edelleen löytyykin.

Kansainväliset päättäjävierailut Kiinassa jatkuvat ensi viikolla puolestaan Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinkenin saapuessa tiistaina maahan neljän päivän vierailulle. Ohjelman odotetaan sisältävän asiaa ainakin Venäjään sekä kauppajännitteisiin liittyen.

The New York Times (10.4.2024): “Biden and Kishida Agree to Tighten Military and Economic Ties to Counter China”

Japanin pääministeri Fumio Kishida vieraili viime viikon keskiviikkona Yhdysvalloissa tapaamassa presidentti Joe Bidenia. Keskustelujen agendaa hallitsi New York Timesin mukaan Kiinan kasvava uhka ja indopasifisen alueen kiristyvä turvallisuustilanne. Maat ilmoittivatkin syventävänsä yhteistyötä myös Australian ja Iso-Britannian kanssa, mikä enteilee Japanin tuomista jollain tasolla mukaan Yhdysvaltain aiemmin käynnistämään Aukus-koalitioon. Toisenlainen kolmikanta oli esillä heti seuraavana päivänä, kun mukaan Valkoisen talon parvekkeelle liittyi myös Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos Jr., ja maat ilmoittivat muun muassa yhteisten meripartioiden käynnistämisestä.

Kiinan reaktio Yhdysvaltojen isännöimään liittolaiskokoukseen oli ymmärrettävän kitkerä. Ulkoministeriön tiedottaja Mao Ning ilmoitti Kiinan vastustavan jyrkästi “suljettuja klikkejä”, jotka on suunnattu Kiinaa vastaan, ja kutsui kokousta suorastaan “holtittomaksi panetteluksi”.

Foreign Affairs (9.4.2024): “Putin and Xi’s Unholy Alliance”

Kiinan ja Venäjän suhde ei ole romahtamassa mihinkään, vaan lännen tulee varautua pidempiaikaiseen kamppailuun maiden muodostaman autoritaarisen akselin kanssa. Näin argumentoi Kiina-Venäjä-suhdetta usein kommentoiva Alexander Gabuev Foreign Affairsille kirjoittamassaan artikkelissa. Maiden välinen kauppa on vuoden 2022 jälkeen kasvanut kymmenillä prosenteilla, sotaharjoitukset ja yhteisoperaatiot ovat lisääntyneet ja myös diplomaattinen sukkulointi Pekingin ja Moskovan välillä on kasvanut uusiin mittoihin. Jopa kiinnostus kiinan kielen opiskelua kohtaan on noussut Venäjällä ällistyttävän nopeasti. Venäjä on Gabuevin mukaan hyväksynyt vasalliasemansa Kiinan kainalossa, eikä Kiinallakaan ole syytä lämmitellä välejään lännen kanssa Venäjä-suhteen kustannuksella.

Näyttöä Kiinan ja Venäjän lämpimistä suhteista saatiin, kun Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov matkusti Pekingiin, jossa hän tapasi sekä Kiinan ulkoministeri Wang Yin että presidentti Xi Jinpingin. Tiedostustilaisuudessa Wang ilmoitti Kiinan edelleen kannattavan rauhansopimusta Ukrainan ja Venäjän välillä, mutta keskusteluissa nousi esiin myös Kiinan ja Venäjän muodostaman lännen vastaisen “kaksoisopposition” käsite. Sujuvan diplomatian lisäksi näyttöä maiden yhteistyöstä esitti myös Yhdysvaltain tiedustelu, jonka mukaan Kiinan epäsuora taloudellinen tuki Venäjän sotaponnisteluille on kasvanut nopeasti.

Sen sijaan The Economistille vieraskynäilevä Pekingin yliopiston professori Feng Yujun toppuuttelee tulkintoja Kiinan ja Venäjän ruusuisista suhteista. Hänen mukaansa rauhanomaisella Kiinalla ja sotaisalla Venäjällä on erilaiset intressit kansainvälisessä järjestelmässä, ja Venäjä tulee “varmasti häviämään” Ukrainassa.

Yle (8.4.2024): “Ruotsi karkottaa kiinalaistoimittajan – syynä vakava uhka kansalliselle turvallisuudelle”

Ruotsissa miltei 20 vuotta asunut kiinalainen toimittaja on nimetty turvallisuusuhaksi ja karkotetaan maasta. Ruotsin tiedustelupalvelu Säpon mukaan kyseinen toimittaja on harjoittanut yli kymmenen vuoden ajan “turvallisuutta uhkaavaa toimintaa”. Toimittaja, jonka nimen ja affiliaation Yle on jättänyt mainitsematta, on kinamedia.se:n mukaan ylläpitänyt omaa greenpost.se -uutissivustoaan, joka on tunnettu kommunistista puoluetta myötäilevänä propagandatuuttina. Tämä ei ole yllättävää, sillä Green Post on saanut ison osan aineistostaan suoraan Kiinan Ruotsin suurlähetystöstä. Uutisten kirjoittamisen lisäksi toimittaja on ylläpitänyt läheisiä yhteyksiä Kiinan lähetystöön sekä muun muassa kuljettanut useita kiinalaisia valtuuskuntia Ruotsiin kestittäväksi.

Lyhyesti:

• The Diplomat (15.4.2024): Moskvan upottaminen kiehtoo yhä Kiinan meristrategeja.

• CNN (15.4.2024): Olisiko Kiinasta rauhanvälittäjäksi Iranin ja Israelin konfliktissa?

• CHOICE (12.4.2024): EU-vaalit määräävät Euroopan Kiina-politiikan suunnan.

• Ilta-Sanomat (12.4.2024): Tutkija Sari Arho Havrén: Kiinan asennoituminen Ukrainan sotaan on kirkastanut sen strategiset tavoitteet maailmanjärjestystä kohtaan.

Talous

Kuumaa: Tekoviikset naamalla patenttien kimppuun.

Bloomberg (18.4.2024): “TikTok Faces Washington Reckoning as Divest-or-Ban Vote Nears”

Tiktokin pois amerikkalaiskäyttäjien sovelluskaupoista siivoava päivitetty lakiesitys saattaa edetä Yhdysvaltain viikonlopun aikana, kertovat Bloomberg ja New York Times. Aiempi versio Tiktokin kieltoesityksestä jäi jumiin senaatissa, mutta uusi versio on niputettu yhteen Ukrainan ja Israelin tukipakettien kanssa, mikä edesauttaa lain läpi viemistä. Senaatin odotetaan käsittelevän asia hetimiten ja presidentti Joe Biden on kertonut allekirjoittavansa lain ensi tilassa.

Lakiesitys – viralliselta nimeltään Protecting Americans from Foreign Adversary Controlled Applications Act – edellyttää sovelluskauppoja poistamaan Tiktokin amerikkalaiskäyttäjien ulottuvilta, ellei sovellus vaihda omistajaa Yhdysvalloille ystävällismielisempään tahoon. Uusi versio antaa Tiktokin omistajayhtiö ByteDancelle yhdeksän kuukauden varoajan irtautua sovelluksesta aiemman kuuden kuukauden sijaan. Tiktok kuitenkin käyttänee kaikki jälkikäteiset keinot vastustaakseen lain edellyttämiä toimenpiteitä. Kiinan hallituksen suostumus tarvitaan divestointipäätöksen toteuttamiseksi, ja Kiina on ilmoittanut vastustavansa sovelluksen irrottamista ByteDancen omistuksesta. 

Lakiesitystä kannatetaan sekä tietoturvauhilta että propagandalta puolustautumisen vuoksi. ByteDance on itse sanonut, että turvallisuushuolet ovat perusteettomia. Tällä viikolla Fortune-lehti kertoi lähteisiinsä vedoten, että yhtiö ei ole siilonnut amerikkalaiskäyttäjien dataa Yhdysvalloissa sijaitseville servereille sillä tavoin kuin yhtiö Project Texas -hanke on luvannut, vaan käyttäjädataa on siirretty Kiinaan.

Politicolle vieraskynäilevä Martens Centren tutkija Dimitar Lilkov toivoo vastaavaa pahantahtoisten sovellusten kieltoa myös EU:ssa, Kiinan oman markkinan sulkeutuneisuuteenkin vedoten. Loppuhuomiona kerrottakoon, että tämän kirjeen tähti, liittokansleri Olaf Scholz, liittyi viime viikolla Tiktokiin nuoria äänestäjiä tavoittaakseen.

Talouselämä (18.4.2024): “Kiinasta tulee Suomen auto- ja akkujätille yllättävä mahdollisuus: ”Keskustelut ovat vain koko ajan lisääntyneet””

Valmet Automotive ja Uudenkaupungin autotehdas tähyävät nyt Kiina-mahdollisuuksia kohti. Viime ajat yhtiö on nojannut Mercedes-Benz -autojen valmistukseen, mutta mersutuotanto on vähentynyt ja autoja tehdään vain yhdessä vuorossa. Mikäli EU saattaa läpi valmistelemansa kohtetut tuontitullit kiinalaisille sähköautoille, on todennäköistä, että BYD:n kaltaiset yhtiöt siirtävät tuotantoaan Eurooppaan. Valmet Automotivelle saattaa silloin koitua mahdollisuuksia kiinalaisautojen sopimusvalmistajana. Kiinalainen CATL, maailman suurin akkuvalmistaja, on omistanut Valmet Automotivesta neljänneksen jo vuodesta 2017 alkaen. 

Reuters (16.4.2024): “US trade chief Tai says taking 'serious look' at tools to deal with China”

Olaf Scholzin lisäksi Kiinassa vieraili myös Yhdysvaltojen valtiovarainministeri Janet Yellen. Scholzin ja saksalaisyritysten painajaisena lienee taloussuhteiden heikkeneminen syvemmälle kohti jonkinlaista kauppasotaa. Washingtonista ja monista Euroopan pääkaupungeista kantautuvia äänenpainoja kuunnellessa kiinalaiseen tuontiin kohdistuvat rajoitteet tai tullimaksut vaikuttavat yhä todennäköisemmiltä, mikä voi puolestaan johtaa vastatoimiin Kiinalta. Toisaalta Atlantin molemmin puolin halutaan vauhdittaa vihreää siirtymää, mutta myös paikallisten yritysten ja teollisuustyöläisten mielipiteet on otettava huomioon.

Yellen sanoi Reutersin mukaan Kiinan massiivisten vihreän teknologian investointien luovan epäreilun kilpailutilanteen, joka vahingoittaa amerikkalaisia yrityksiä ja työntekijöitä. Yellen kuvaili tilannetta “riskiksi” Yhdysvalloille. Hänen on määrä käydä viikolla keskusteluja asiasta Kiinan kauppaviranomaisten kanssa.

Myöhemmin viikolla Reuters uutisoikin suunnitelmasta ottaa käyttöön uusia kiinalaisiin aurinkopaneeleihin kohdistuvia tulleja. Pyyntö tuli korealaiselta Hanhwa-konsernilta, joka on sijoittanut miljardeja aurinkopaneelitehtaisiin Yhdysvalloissa. Tietyn tyyppiset uutta teknologiaa käyttävät aurinkopaneelit ovat tähän asti hyötyneet vapautuksesta useimpia paneeleita koskevista tuontitulleista, mutta tähän halutaan nyt muutos. Nämä aurinkopaneelit käsittävät suurimman osan Kiinan-tuonnista. Samanlaisia äänenpainoja kuultiin viikolla siis myös Yhdysvaltojen kauppaedustaja Katherine Tailta, joka sanoi maansa harkitsevan vakavasti uusia vastatoimia halvoille tuontituotteille. 

Myös Euroopassa on kuultu kovempia äänenpainoja. Ranskan talousministeri Bruno Le Maire sanoi keskiviikkona Reutersin mukaan, että Euroopan on “näytettävä hampaansa” ja puolustettava maanosan teollisuutta kilpailussa Kiinan kanssa. EU on puolestaan käynnistänyt useita tutkintoja kiinalaisten tuotteiden hankinnasta EU:ssa, muun muassa terveydenhoitoteknologian ja keinotekoisesti halpuutettujen junien tiimoilta.

Lyhyesti sanottuna näyttää siis siltä, että sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa on nopeasti lisääntymässä poliittinen tahtotila uusien vastatoimien käyttöön ottamiseksi. Näiden äänenpainojen valossa Saksan Scholz vaikuttaa uivan Euroopan valtavirtaa vastaan. Jos uusia tulleja tai muita vastatoimia otetaan käyttöön, voi se vaikeuttaa eurooppalaisten (etunenässä saksalaisten) yritysten toimintaan Kiinassa.

Myös presidentinvaalikampanjaansa käyvä istuva presidentti Joe Biden esitti ammattiliittojen tapaamisessa Pennsylvaniassa, että Kiinan teräs- ja alumiinitullit pitäisi kolminkertaistaa nykyisestä 7,5 prosentista, jotta kotimainen terästeollisuus pääsisi polkuhintaisesta vastustajasta eroon. 

Kiinan talouden ja teollisuuden ilmiöihin keskittyvä uutiskirje Baiguan-uutiskirje tarjoaa kiinnostavan pitkän artikkelin, joka selittää Kiinan ulkomaille suuntautuvan polkuhinnoittelun kotimaisia juurisyitä. Kyseessä eivät aina ole valtion tai paikallishallintojen tietoiset pyrkimykset polkea hintoja alas ja ajaa ulkomaiset kilpailijat mieron tielle. Kyse voi sen sijaan olla myös Kiinan sisäisten markkinoiden verisen kilpailun laajenemisesta ulkomaille. 

Tilanne on usein se, että esimerkiksi investointipääoman houkuttelemiseksi yritykset haluavat voittaa muut kiinalalaisyritykset ulkomailla ja ovat valmiita jopa tappiolliseen myyntiin sen saavuttamiseksi. Ei ole selvää että tällainen halvin voittakoon -mentaliteetti on pitkällä aikavälillä hyväksi edes Kiinan omalle taloudelle. Merkkejä tästä voi nähdä esimerkiksi kiinalaisten Aliexpressin, Sheinin ja Temun hintakilpailussa.

Helsingin Sanomat (14.4.2024): “Yritysvakoilun suurvalta”

Kiinan harjoittamaa yritysvakoilua käydään Helsingin Sanomissa läpi erityisesti Koneen, Wärtsilän, Valmetin ja Metson sekä Suojelupoliisin havaintojen kautta. Havaittuja yritysvakoilutapauksia on Supon mukaan Suomessa vähintään muutamia joka vuosi. Toisaalta tapauksia on enemmän kuin niitä havaitaan, ja julkisuuteen niitä tulee vähemmän kuin niitä havaitaan, erikoistutkija Teemu Naarajärvi sanoo Helsingin Sanomille. 

Esimerkiksi Wärtsilältä kerrotaan, että yritykset tunkeutua järjestelmiin ovat päivittäisiä. Suposta kerrotaan, etteivät kaikki suomalaiset yritykset eivät ole tiedostaneet riittävästi sitä, että niillä on vakoilijoita kiinnostavaa osaamista. Suomen tapauksessa huippuosaaminen liittyy usein pitkälle kehittyneisiin teollisiin koneisiin ja laitteisiin. Näkyvin esimerkki viime vuosilta lienee Meyerin Turun-telakan vuototapaus, jossa Icon of the Seas -loistoristeilijän piirustukset vietiin Kiinaan.

Yle (14.4.2024): “Luhta ilmoitti vetäytyvänsä Venäjältä, mutta vei sinne sen jälkeen tuotteita Kiinan kautta”

Venäjän hyökkäyssodan alettua kotimainen urheiluvaatebrändi Luhta ilmoitti vetäytyvänsä Venäjältä. Liikkeet suljettiinkin, mutta Luhdan vaatteita on yhä kaupan venäläisillä verkkokauppapaikoilla. Ylen hankkimat tullitilastot osoittavat, että Venäjälle on kulkeutunut Luhdan vaatteita ainakin Kiinan kautta. Osa näistä toimituksista ovat Luhdan siunaamia ja liittyvät yhtiöjohdon mukaan Venäjän-toiminnoista luopumiseen. Osa toimituksista saattaa puolestaan olla Luhdan brändillä ratsastavia piraattivaatetoimituksia. Luhdalta uumoillaankin, että vaikka Venäjällä yhtiön lamput ovat pitkälti sammuneet, niin Venäjälläkin perinteikäs vaatemerkki jatkanee eloaan kiinalaisena kopiona vielä pitkään.

Lyhyesti:

• Reuters (11.4.2024): Kuluttajainflaatio mateli maaliskuussa nollan tuntumassa, tuottajahinnat laskivat.

• BBC (11.4.2024): Singaporessa alkoi valtavan mittaluokan oikeudenkäynti, jossa kymmentä kiinalaista syytetään yli kahden miljardin dollarin rikoshyödyn pesemisestä.

• Helsingin Sanomat (8.4.2024): Kiinalainen Temu-krääsäkauppa Etelä-Koreassa tutkinnassa valheellisesta mainonnasta ja kilpailun vääristämisestä.

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (18.4.2024)

• Virallisten tilastojen mukaan Kiinan talous kasvoi ripeästi alkuvuonna, maaliskuussa kasvu hidastui

• Kiinan uusi teollisuuspolitiikka satsaa korkeaan teknologiaan

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Vajoavat kaupungit.

BBC (18.4.2024): “Water extraction and weight of buildings see half of China’s cities sink”

Tutkijoiden mukaan pohjaveden otto saa monien Kiinan kaupunkialueiden maan vajoamaan, mikä yhdessä ilmastonmuutoksen aiheuttaman merenpinnan nousun kanssa voi altistaa satoja miljoonia ihmisiä tuhoisille tulville. Noin 16 prosenttia maan kaupunkialueista vajoaa yli 10 millimetrin vuosivauhtia, mitä tutkijat kuvailevat nopeaksi. Tärkeimpänä syynä tähän pidetään pohjaveden käyttöä kaupunkien asukkaiden tarpeisiin, ja vastaavaa ilmiötä onkin nähty myös muiden maiden suurkaupungeissa. Asiantuntijain mukaan Kiina voisi ottaa oppia Japanista, jossa esimerkiksi Tokion nopea vajoaminen pysäytettiin 1970-luvulla tuomalla johtovettä muilta alueilta ja kieltämällä kaivoveden käyttö.

Helsingin Sanomat (15.4.2024): “Videot paljastivat, miten kiinalaisjuoksijan annettiin voittaa puolimaraton Pekingissä – “Tekee pilaa kilpailusta””

Urheilua seuraavat lukijamme saattavat muistaa kiinalaistahojen taannoiset sopupelisotkut niin jalkapallossa kuin snookerissa. Tällä viikolla puolestaan ihmeteltiin tapahtumia Pekingin puolimaratonilla, kun juoksua johtanut afrikkalaiskolmikko hidasti loppumetreillä ja päästi Kiinan maratonmestari He Jien ensimmäisenä maaliin. Johtokolmikkoon kuulunut Kenian Willy Mnangat selitti ensin antaneensa Hen voittaa, koska tämä on hänen ystävänsä, mutta myöhemmin hän sanoikin, että afrikkalaiset oli pestattu kirittämään jäniksinä kiinalaisjuoksija ennätysaikaan. Hän ei osannut selittää, miksi afrikkalaisille oli kuitenkin annettu normaalit juoksuliivit. Kiinan urheiluviranomaiset tutkivat asiaa, ja Kansainvälinen yleisurheiluliitto odottaa selvityksen tuloksia.

Yle (13.4.2024): “Taiwanilainen kirjailija Kevin Chen pelkää Kiinan hyökkäystä kotimaahansa”

Kiinankielistä kirjallisuutta viime vuosina ahkerasti kääntäneen Rauno Sainion työ on poikinut suomennoksen taiwanilaisen Kevin Chenin teoksesta Aavekaupunki. Kirjassa Taiwanin traumaattinen historia nivoutuu saaren perinteiseen kummituskulttuuriin. Chenin mukaan Taiwan ei ole vielä luopunut taikauskosta, ja kiinalaisen kuukalenterin seitsemäs kuukausi onkin omistettu aaveille. Lisäksi kirja kertoo Chenin omaan nuoruuteen pohjaten, millaista oli kasvaa homoseksuaalina Taiwanin konservatiivisessa ja patriarkaalisessa yhteiskunnassa. Berliinissä asuva kirjailija joutuu myös ottamaan kantaa Kiinan ja Taiwanin suhteisiin. Hän sanoo pelkäävänsä sodan mahdollisuutta ja näkevänsä tekopyhyyttä Euroopassa, jossa puolustetaan demokratiaa mutta tuetaan Kiinan Taiwan-linjaa.

Variety (11.4.2024): “How France’s ‘Anatomy of a Fall’ Scored a Theatrical Release in China and Connected With Its Elusive Indie Audience”

Cannesin elokuvajuhlien Kultaisella palmulla palkittu ja parhaan käsikirjoituksen Oscar-palkinnon voittanut Justine Trietin ranskalaiselokuva Putoamisen anatomia on yllättäen noussut indie-suosikiksi Kiinassa. Länsimaisen indie-elokuvan on viime aikoina ollut yhä vaikeampaa päästä Kiinan valkokankaille, mutta Putoamisen anatomia on saanut mainiosti lipputuloja, ja Kiinassa vieraillut ohjaaja Triet on saanut jaella nimikirjoituksia turvamiesten ympäröimänä. Kiinalaisen jakeluyhtiön johtaja selittää Varietylle elokuvan suosiota: murhamysteeri tyylilajina ja perhedynamiikka teemana ovat kiinalaisyleisöön vetoava yhdistelmä.

Kiinalaisen taide-elokuvan ystäviä Euroopassa puolestaan kiinnostanee Kiinan merkittävimpiin nykyohjaajiin kuuluvan Jia Zhangken ensimmäinen fiktioelokuva kuuteen vuoteen. Caught by the Tides -elokuva näkee päivänvalon ensi kuussa Cannesin kilpasarjassa, jossa Jian elokuvia on nähty pitkin 2000-lukua.

The Sixth Tone (10.4.2024): “Gaming Giant Blizzard Returns to China, Sparking Joy – and Some Anger”

Kiinalaispelaajat hyvästelivät viime vuonna suru puserossa Starcraftin ja Overwatchin kaltaiset verkkopelisuosikkinsa, kun pelialan amerikkalainen jättiyhtiö Blizzard ilmoitti vetäytyvänsä Kiinasta sopimuskiistan takia. Vaan katso, nyt käsillä on Blizzardin toinen tuleminen, joka on saanut kiinalaisen nettikansan hurmokseen. Yhtiö ilmoitti päässeensä uuteen sopimukseen kiinalaiskumppaninsa NetEasen kanssa ja avaavansa kiinalaiset palvelimensa uudelleen tänä kesänä. Kiinalaisten keskuudessa esiintyy silti myös katkeruutta, sillä katko nollasi monen pelaajan edistymisen ja sulki heidät ulos kilpailuista. Esimerkiksi kehnoilla yhteyksillä japanilaisten palvelimien kautta pelaamista jatkaneet joutuivat aloittamaan pelinsä alusta.

Lyhyesti:

• BBC (19.4.2024): Kiinalaisvalmisteisten synteettisten huumausaineiden maailmanvalloitusta on vaikea pysäyttää.

• South China Morning Post (13.4.2024): Tutkijat löysivät muinaisesta kaivosta tuhansia bambuliuskoja, joiden teksti kertoo 1800 vuoden takaisesta byrokratiasta Kiinan Wu-kuningaskunnassa.

• Yle (11.4.2024): Tampereen yliopisto karsimassa vapaaehtoiset kiinan kielen opinnot pois kielikeskuksen tarjonnasta.

Katsele & kuuntele

China Power Podcast (12.4.2024): “A Chinese Perspective on the Russia-Ukraine War: A Conversation with Dr. Zhao Hai”

CSIS-instituutin China Power -podcastin haastattelussa tällä kertaa Kiinan yhteiskuntatieteiden akatemian tutkija Zhao Hai. Zhao avaa sitä, miten Kiinassa nähdään Ukrainan sota ja sen vaikutukset globaaliin turvallisuuteen. Venäjän kritiikkiä haikalevien on ymmärrettävästi syytä valistaa korvansa muualle, mutta haastattelu tarjoaa mielenkiintoisia näkymiä Kiinan tutkijaskenen mielenmaisemaan.

Tapahtumat

• Talouskirja nyt: Mihin suuntaan Kiinan talous kehittyy? 24.4. klo 17–18. Rahamuseo, Snellmaninkatu 2, Helsinki.
  Kiinan talouskasvu on hiipumassa, ja maa painii lukuisten ongelmien kanssa. Mitkä ovat Kiinan todennäköisiä tulevaisuuspolkuja kohti 2020-luvun loppua? Tätä pohditaan tuoreessa Kiinan talous -teoksessa. Keskustelemassa Kiinan taloudesta ovat kirjan toimittajat Juuso Kaaresvirta Suomen Pankista ja Outi Luova Turun yliopistosta sekä etäyhteyden kautta Ylen Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Tilaisuuden moderaattorina toimii Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Tapahtumaa voi seurata myös etäyhteydellä.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 3. toukokuuta 2024. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

© 2024 Kiina-ilmiöt Oy

#138 – Puheluita, hakkereita ja aamutohveleita

Xi ja Biden soittelivat. Korkean tason Kiina-diplomatia EU:ssa ja Yhdysvalloissa keskittyy lähipäivinä kauppasuhteisiin. Maa järisi Taiwanissa.

5.4.2024

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa. Toivotamme kaikille lisäksi hyvää Qingming-juhlaa!

Politiikkauutisten rintamalla päähuomion kaappasi Xi Jinpingin ja Joe Bidenin välinen “rakentava ja rehellinen” puhelinneuvottelu, joka vaikuttaa jonkinlaisen liennytyskauden pelinavaukselta. Keskusteluilta käytäneen lähipäivinä myös Xin ja Taiwanin entisen presidentin Ma Ying-jeoun välillä.

Taloudessa katse on kiinnittynyt Kiinan tuotannon ylikapasiteettiin ja sen purkuun, sekä analyysin että diplomatian saralla. Siinä missä viime vuosikymmenellä huolena oli esimerkiksi terästuotannon purkautuminen Kiinasta maailmalle, nyt Eurooppa ja Yhdysvallat voihkivat tilannetta, jossa Kiina tuottaa arvoketjussa yhä korkeammalla olevia tuotteita, kuten sähköautoja, yli kotimarkkinoiden tarpeiden. Lähipäivinä onkin ohjelmassa keskeisiä päättäjätapaamisia aihepiiriin liittyen.

Kulttuurin ja ilmiöiden saralla käsitellään puolestaan kiinalaisten tietotyöläisnuorten toimistomuotia sekä Netflix-sarjan myötä lisää huomiota länsimaissa saavaa Kolmen kappaleen probleemaa ja sen tekijää Liu Cixiniä. Taiwanin maanjärjestys on ollut kuluneen viikon merkittävä uutinen, jossa on menehtynyt tuoreimpien tietojen mukaan 10 henkeä ja loukkaantuneita on yli tuhat. 

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Puhelinlangat laulavat Valkoisesta talosta Zhongnanhaihin.

Reuters (2.4.2024): “Biden, Xi call navigates Philippines and Taiwan tensions”

Presidentit Joe Biden ja Xi Jinping ottivat luurin kouraan tiistaina ja puhuivat puhelimessa ensi kertaa sitten marraskuisen tapaamisen. Valkoisen talon mukaan puhelu kesti 105 minuuttia ja siinä käsiteltiin muun muassa Taiwanin ja Etelä-Kiinan meren sotilaallisia jännitteitä. Vaikka tiedotuslinjat Tyynenmeren vastakkaisilla rannoilla korostivat hieman erilaisia näkökohtia (lue Valkoisen talon ja Kiinan ulkoministeriön tiedotteet), kuvasivat molemmat päämiehet puhelua kuitenkin rehelliseksi ja rakentavaksi.

Yhdysvaltain ja Kiinan diplomaattisuhteet vaikuttavat olevan muutenkin lämpenemässä, sillä valtiovarainministeri Janet Yellen saapui Kiinaan torstaina tavatakseen tänään ja lähipäivinä pääministeri Li Qiangin, talouspolitiikan veteraani Liu Hen sekä Kiinan keskuspankin pääjohtaja Pan Gongshengin kaltaisia keskeisiä päättäjiä. Yellenin vierailusta lisää talousosiossamme. Ulkoministeri Anthony Blinkenin on määrä matkustaa Kiinaan pian, ja puolustusministeri Lloyd Austin puolestaan soittelee lähiaikoina tuoreen vastinparinsa Dong Junin kanssa.

The New York Times (31.3.2024): “Beijing Deplores Taiwan’s Next President, but Welcomes an Old One”

Kiinan ja Taiwanin kireät suhteet ovat lyhyellä erätauolla ennen tammikuussa valitun uuden presidentin Lai Ching-ten virkaanastumista. Kiina on julistanut Lain vaaralliseksi separatistiksi, eikä luultavimmin tule ylläpitämään Lain hallintoon minkäänlaisia yhteyksiä, vaan päinvastoin lisännee sotilaallista painostusta virkaanastujaisia juhlistaakseen. Samaan aikaan Taiwanin entinen presidentti Ma Ying-jeou on vierailulla Kiinassa tapaamassa mahdollisesti jopa presidentti Xi Jinpingiä. Man edustaman Kuomintang-puolueen mukaan on hyvä, että kansantasavaltaan säilytetään edes jonkinlainen keskusteluyhteys. Xille puolestaan kelvannee osoittaa, ettei Taiwan ole itsenäisyysmielisen DPP:n valtakaudesta huolimatta tyystin lipunut Kiinan ulottumattomiin.

CNN (30.3.2024): “This US state is not covered by the NATO treaty. Some experts say that needs to change”

Nato-jäsenyytensä myötä myös Suomi on velvoitettu osallistumaan Yhdysvaltojen puolustamiseen, mikäli maa sattuisi joutumaan hyökkäyksen kohteeksi. Vaan ei siinä tapauksessa, että hyökkäys tapahtuisi Tyynellämerellä esimerkiksi Havaijille tai Guamille, sillä Nato on nimensä mukaisesti pohjoisen Atlantin puolustusliitto. CNN:n artikkelin mukaan monet asiantuntijat ovatkin sitä mieltä, että vuonna 1949 allekirjoitettu Pohjois-Atlantin sopimus tulisi päivittää nykypäivän realiteettien mukaiseksi, sillä kollektiivisen puolustuksen ulottaminen Tyynellemerelle voisi muodostaa järeän pelotteen Kiinan suunnittelemaa Taiwanin operaatiota vastaan. Toisaalta asiantuntijat pitävät todennäköisenä, että Yhdysvallat saisi ilman varsinaisia turvatakuitakin mobilisoitua Natosta “halukkaiden koalition” myös Tyynenmeren operaatioitaan tukemaan.

China Brief (29.3.2024): “Foreign Intelligence Hackers and Their Place in the PRC Intelligence Community”

Mainitsimme taannoisessa kirjeessämme verkkoon vuodetusta isosta nivaskasta kiinalaisen kybertiedustelun alihankkijayrityksen, iS00Nin (爱洵) asiakirjoja. Analyytikot ovat sittemmin peranneet aineistoa läpi ja todenneet sen suoranaiseksi tiedon aarreaitaksi, joka tarjoaa mielenkiintoisia välähdyksiä kiinalaisen kybertiedustelun salatusta maailmasta. Aineiston mukaan iS00N on tehnyt keikkaa Kiinan tiedustelupalveluille esimerkiksi uiguurien valvomiseksi ja teknologian varastamiseksi mutta tarjoaa myös palveluita esimerkiksi sähköpostiliikenteen tai somealustojen tarkkailuun. Tämän lisäksi asiakirjat ovat valottaneet esimerkiksi alihankkijahakkerien palkkatasoa, jota voi pitää aivan mukiinmenevänä.

Kybertiedustelu kohosi otsikoihin myös muissa merkeissä, kun sekä Yhdysvallat että KRP ilmoittivat kiinalaisen APT31-hakkeriryhmän olleen useiden laajojen verkkohyökkäysten takana. Wuhanista käsin operoivaa ryhmää epäillään Suomen eduskuntaan vuonna 2020 kohdistuneen kyberhyökkäyksen suorittajaksi. Kurkkaa myös Katsele & kuuntele -osio, jossa on lisää sisältöä hakkerointiin liittyen.

The Ulkopolitist (25.3.2024): “Taloustilanne ja kiihtyvä suurvaltakilpailu asettavat nyt ennennäkemättömiä paineita Kiinan suurten tavoitteiden saavuttamiselle”

The Ulkopolitistin Sasu Katajamäen tuoreessa artikkelissa pohditaan Kiinan strategisten päätavoitteden, kuten Taiwanin yhdistämisen sekä teknologiseksi ja sotilaalliseksi suurvallaksi kohoamisen tulevaisuudennäkymiä lukemattomien uusien haasteiden muodostamassa ristiaallokossa. Tummia pilivä tavotteiden ylle muodostaa ennen kaikkea Kiinan yskivä talouskehitys, joka linkittyy monin tavoin kiristyneeseen globaaliin suurvaltakilpailuun. Artikkelin mukaan Kiinan johto onkin nyt “ennennäkemättömän haastavassa tilanteessa”, sillä se on monilta osin riippuvainen muun maailman kehityksestä eikä kykene täysin suojautumaan yhä epävakaammaksi muuttuvan maailmanjärjestyksen synnyttämiltä yllätyksiltä.

Lyhyesti:

• South China Morning Post (2.4.2024): Jälleen ministeri korruptiotutkinnassa, tällä kertaa entinen oikeusministeri Tang Yijun.

• AP (1.4.2024): Ranska kannustaa Kiinaa puhumaan Venäjälle järkeä. 

• Atlantic Council (1.4.2024): Miten Kiina voisi vastata Yhdysvaltojen talouspakotteisiin? Tuore raportti valaisee.

• South China Morning Post (28.3.2024): Kiinan turvallisuusministeriö varoittaa vakoilevista konsulteista.

---

Talous

Kuumaa: Sofistikoitunut ylikapasiteetti.

Reuters (4.4.2024): “Yellen faces tough road on China's vast overproduction problem”

Samalla kun amerikkalaispäättäjiä virtaa nyt Kiinaan, Pekingin valtion vierastalot ovat olleet kovassa käytössä myös korkea-arvoisten eurooppalaisvieraiden matkojen seurauksena. Pekingissä on nähty Xin toukokuulle suunnitellun Pariisin-matkan edellä ainakin Hollannin väistyvä pääministeri Mark Rutte sekä Ranskan ulkoministeri Stéphane Séjourné. Myös Saksan Olaf Scholzin on määrä matkustaa Kiinaan myöhemmin tässä kuussa.

Samaan aikaan on kuulunut tietoja, joiden mukaan Yhdysvallat yrittäisi saada liittolaismaita kuten Hollantia rajoittamaan yritystensä kykyjä toimittaa Kiinalle paitsi uutta edistynyttä teknologiaa, myös esimerkiksi puolijohteita valmistavien koneiden huoltopalveluja. Tämä olisi tietenkin Kiinalle epämieluisaa, ja Rutte sai ilmeisesti vierailuillaan kuulla Kiinan tyytymättömyyttä huhuihin. Hollanti on jo asettanut hivenen vastentahtoisesti rajoituksia itse koneiden viennille. 

Kauppasuhteet ovat sekä eurooppalais- että amerikkalaispäättäjien vierailuiden asialistalla korkealla. Paraikaa Kiinan-matkalla olevan Yhdysvaltain valtiovarainministeri Janet Yellenin pääviesti liittyy Kiinan teollisuuden ylikapasiteettiin ja sen purkuun maailmalle. Keskeinen ongelma on käytännössä liian suuri määrä liian kilpailukykyisten tuotteiden vientiä liian halvalla.

Eurooppalaishuolissa painottuvat hieman eri asiat. Ranskan ulkoministeri Séjourné patisti Kiinaa toimimaan Ukrainan suvereniteetin puolustamiseksi ja vakuutti, ettei Ranska halua katkoa kauppasuhteita Kiinaan. Puoluetoveri, valtiovarainministeri Bruno Le Maire puolestaan on toivonut Euroopan Unionilta toimia Kiinan- ja Yhdysvaltain-kaupan epäsuhdan tasapainottamiseksi. Perusteena Le Maire käytti eritoten ympäristövaatimuksia. Hänen on määrä tavata Kiinan kauppaministeri Wang Wentao maanantaina. Wangin Euroopan-matkan tavoitteena on keskustella Ranskallekin tärkeästä aiheesta, Euroopan huolista Kiinan sähköautovientiin liittyen.

Kauppalehti (2.4.2024): “Kiina huiputti länttä vuosia ja EU uhkaa tippua kyydistä – Edessä on täysin uudenlainen markkinatalous, Mikael Wigell sanoo”

Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigell käy Kauppalehden haastattelussa läpi Suomen ja EU:n geoekonomista tilannetta Kiinaan ja Yhdysvaltoihin nähden ja antaa yrityksille listan keskeisistä huomioon otettavista asioista tulevaisuuteen varauduttaessa. Niitä ovat digitalisaatio, vihreä siirtymä, turvallistaminen, talouden aseellistaminen sekä toimintaympäristön pirstoutuminen ja tavaravirtojen hallinta. Näihin kaikkiin liittyy keskeisesti Kiina. Mukana myös lukusuosituksia geoekonomiasta kiinnostuneille.

Bloomberg (29.3.2024): “Bank of Russia Sees No Alternative to Yuan for Its Reserves”

Venäjän keskuspankin vuosiraportin mukaan Venäjän hylkiövaltion asema vaikuttaa rajaavan luotettavien ja vakaiden taloudellisten kumppanimaiden määrän yhteen, Kiinaan. Pankki kertoo, että ystävällisten maiden joukossa on lähinnä maita, joiden arvopapereissa on liikaa epävarmuuksia: valuuttakurssit heittelehtivät, valuuttavarannot ovat heikot ja pääoman liikutteluun liittyy rajoituksia. Keskuspankki päätyykin johtopäätökseen, että mittavien länsipakotteiden seurauksena Kiinan juan on reservivarannoissa avainasemassa. Juan oli keskuspankin mukaan myös viime vuonna Venäjällä vaihdetuin valuutta ohittaen Yhdysvaltain dollarin, mikä on iso muutos sotaa edeltäneeseen aikaan, jolloin juanin vaihto oli lähes merkityksettömällä tasolla.

Rhodium Group (26.3.2024): “Overcapacity at the Gate”

Viikon kuuma hittitermi Kiinan taloudesta puhuttaessa on ollut “ylikapasiteetti”. Jos viime vuosikymmenen puolivälin tienoilla kiristeltiin hampaita Kiinan terästeollisuuden ylikapasiteetin vuoksi, nyt ovat kyseessä arvoketjussa korkeammalle yltävät teollisuustuotteet, kuten sähköautot. Kiinaan erikoistuneen tutkimusyhtiö Rhodium Groupin viime viikolla julkaistu raportti analysoi Kiinan maaliskuisen kansankongressin päätöksiä, erityisesti suurten tukisummien suuntaamista teollisuudelle sen sijaan, että kotitalouksien kulutusta tuettaisiin enemmän, kuten monet taloustieteilijät ovat suosittaneet. 

Yksi seuraus voi olla, että Kiinan teollisuuden tuotantokapasiteetti kasvaa entisestään, ja Kiinan kotimaisen kulutuksen ollessa matalaa kohdistuu painetta erityisesti vientiin matalammilla hinnoilla. Tämä puolestaan huolettaa esimerkiksi eurooppalaista autoteollisuutta. Aurinkopaneeleissa eurooppalaisyritykset ovat jo tunteneet vaikutukset nahoissaan, kuten olemme aiemmissa kirjeissä kertoneet.

Rhodium Group perustaa raporttinsa Kiinan tilastokeskuksen dataan. Viesti on, että ylikapasiteettia on nähtävissä yhä useammilla sektoreilla, ja Kiinan talouspolitiikka vaikuttaa vain vahvistavan kehitystä. Rhodium Group myös huomauttaa, että vaikka Kiinan hallitus puhuu ylikapasiteetin kitkemisestä, tällä tarkoitetaan todennäköisesti vanhemman sukupolven vanhentunutta valmistuskapasiteettia, ja kehittyneissä teknologioissa tuotantokapasiteettiä pyrittäneen päinvastoin kasvattamaan.

Toisaalta kaikki eivät jaa Rhodium Groupin raportin johtopäätöksiä. Tom Hancock kirjoittaa Bloombergillä, miten ylikapasiteettia on kyllä esimerkiksi aurinkopaneeleissa sekä hätää kärsivän rakennussektorin raaka-aineiden, kuten sementin tuotannossa, mutta paljon pelättyä polkuhintaisten sähköautojen tulvaa saadaan vielä odottaa. Kiinan viennin osuus sähköautojen kokonaistuotannosta on vielä kansainvälisessä vertailussa pieni, ja sähköautoteollisuudessa ylikapasiteettia on lähinnä yrityksillä, joita ei pidetä markkinoiden kilpailukykyisimpinä – esimerkiksi BYD:llä merkittävää ylikapasiteettia ei vaikuttaisi olevan. 

Suurempana kysymyksenä on, miten eurooppalaiset aikovat tilanteeseen vastata. Esimerkiksi Ranska on tukenut EU:n tutkintoja Kiinan valtiontukiin liittyen ja Hollanti on rajoittanut teknologiavientiä Yhdysvaltojen vanavedessä, mutta esimerkiksi Saksa varoo edelleen laajalti suututtamasta Kiinaa. Lyhyellä tähtäimellä Saksan autoteollisuus näkee edelleen merkittäviä voittoja Kiinassa, vaikka pidemmällä tähtäimellä kotimarkkina voisikin olla uhattuna. Joka tapauksessa Saksan teollisuus pelännee Kiinan mahdollisia vastatoimia, mikäli Euroopassa aletaan ottaa käyttöön esimerkiksi tuontitulleja kiinalaistuotteille.

Lyhyesti:

• Reuters (3.4.2024): Autokauppaa Kiinassa yritetään piristää poistamalla käsirahavaatimus kokonaan uusien autojen ostajilta.

• Helsingin Sanomat (3.4.2024): Kiinalaisen kännykkäfirman sähköauto revittiin käsistä: lähes satatuhatta tilausta tunnissa.

• Financial Times (2.4.2024): Teslan ja Kiinan BYD:n sähköautomyynti laski alkuvuonna.

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (4.4.2024)

• Kiinalaisten yllättävän nopeasti kasvaneet ulkomaanmatkailumenot tasapainottivat vaihtotasetta 2023

• Taiwanin talous paranemaan päin, tosin kuluvan viikon maanjäristyksen vaikutukset ennustenäkymään ovat vielä epäselvät

---

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Hyvästi, smart casual.

The Guardian (5.4.2024): “‘Everything is still moving’: shock and grief take hold in Hualien”

Taiwania ravisteli keskiviikkona maan voimakkain järistys 25 vuoteen. Maanjäristyksen keskus oli Hualienin piirikunnan alueella Taiwanin vuoristoisella itärannikolla, ja sen jäljiltä rakennuksia on osittain sortunut, liikenneyhteyksiä katkennut ja ihmisiä jäänyt loukkuun. Tuoreimpien tietojen mukaan kuolonuhreja oli 10 ja loukkaantuneita yli tuhat. Suomen kaupallisen edustuston mukaan Taiwanissa on noin sata suomalaista, eikä suomalaisten tiedetä loukkaantuneen tai kuolleen järistyksessä. Sen sijaan Hualienissa ollut matkailusomettaja Ville Pääkkö livestriimasi kuvaa hotellistaan juuri järistyksen sattuessa.

Tragediasta huolimatta mediat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, kuinka vähällä Taiwan näyttää selvinneen katastrofista. Valtaosa kuolemantapauksista johtui kivivyöryistä vuoristoisilla alueilla, kun taas rakennukset pysyivät pääosin pystyssä. Mannerlaattojen liitoskohdassa sijaitsevassa Taiwanissa maanjäristykset ovat yleisiä, ja varautumisessa on opittu paljon vuoden 1999 suuresta järistyksestä, jossa kuoli yli 2000 ihmistä.

Kiinan ja Taiwanin väliseltä poliittiselta nahistelulta ei vältytty tässäkään tapauksessa. Kiina tarjosi Taiwanille apuaan järistyksen jälkeen, mutta Taiwan kieltäytyi kohteliaasti tarjouksesta. Myöhemmin Taiwanin ulkoministeriö sätti Kiinaa “hävyttömäksi”, kun Kiinan YK-edustaja kiitti kansainvälistä yhteisöä myötätunnosta “Kiinan Taiwania” kohtaan ikään kuin Kiina olisi maailmalta tulleiden tuenosoitusten vastaanottaja.

Yle (31.3.2024): “Koodinimi ‘maailmanympärimatka’”

Kaikki ei ole koronapandemian jälkeisessä Kiinassa kohdallaan, sillä viime vuonna Yhdysvaltojen etelärajalla viranomaisten haaviin jäi 37 000 kiinalaista, mikä on enemmän kuin edellisinä kymmenenä vuotena yhteensä. Kiinan sosiaalisessa mediassa kiertää videoita, joissa mainostetaan “maailmanympärimatkoja” – se on koodikieltä laittomalle rajanylitykselle Yhdysvaltoihin Väli-Amerikan kautta. Tulijat lentävät yleensä ensin Ecuadoriin, jonne kiinalaiset pääsevät ilman viisumia, ja sieltä matka käy rajalle, jossa he yleensä antautuvat viranomaisille. Osalle myönnetään turvapaikka, ja sitä ilmankin maahan jäädään usein laittomasti. Syiksi maanpaolle annetaan usein Kiinan kiristynyt politiikka ja heikentynyt taloustilanne.

The Guardian (28.3.2024): “Liu Cixin: ‘I’m often asked – there’s science fiction in China?”

Tieteiskirjailija Liu Cixinin menestysteos Kolmen kappaleen probleema on jälleen noussut bestseller-listoille Netflixin tv-sarjaversion ansiosta. Liu kertoo The Guardianille halunneensa vuosikymmen sitten kirjan käännettävän englanniksi, jotta lännessä ymmärrettäisiin, että Kiinassakin on sci-fi-kirjallisuutta. Kirjasta tuli suurmenestys, mutta Liu sanoo, ettei itsekään tiedä menestyksen salaisuutta. Hän ei usko tutkijoiden selityksiin siitä, että kirja on auttanut länsimaalaisia ymmärtämään Kiinaa, vaan veikkaa kirjan vetovoiman syntyvän siitä, että se käsittelee ihmisiä kokonaisuutena.

Tv-sarjan julkaisu on tuonut takaisin otsikoihin myös sen tuotantoon kytkeytyvän murhatapauksen. Kiinan videopelialalla vaikuttanut miljardööri Lin Qi hankki aikanaan Liu Cixinin kirjojen oikeudet ja alkoi työstää Netflix-projektia amerikkalaisten kanssa. Lin kuitenkin kuoli kaunaa kantaneen kollegansa myrkyttämänä vuonna 2020. Murhatapa sai osakseen paljon huomiota, sillä kollega oli kyhännyt amerikkalaisen Breaking Bad -tv-sarjan innoittamana kotitekoisen laboratorion, jossa hän testasi Internetin pimeästä verkosta hankkimiaan myrkkyjä lemmikkieläimillä. Myrkyttäjä tuomittiin viime kuussa kuolemaan shanghailaisessa tuomioistuimessa.

The New York Times (24.3.2024): “Furry Slippers and Sweatpants: Young Chinese Embrace ‘Gross Outfits’ at Work”

Valkokaulustyöläisten ammattikunta ei ehkä ole hävityksen partaalla, mutta heidän nimensä määrittelevää pukeutumistyyliä haastetaan nyt Kiinassa. Kiinan somessa ovat viime viikkoina lähteneet lentoon päivitykset, jotka ylistävät rumaa toimistomuotia. Toimistoille raahaudutaan Kiinassa nyt korona-ajan etätöistäkin tutuissa pyjamissa, aamutakeissa tai muissa mukavan epämuodollisissa oloasuissa. 

Totunnaisuuksien haastossa nähdään tässäkin suhteessa viitteitä nuorten kyllästymisestä suorituskeskeisyyteen, minkä sijasta elämässä keskitytään mukavuudenhaluisuuteen. New York Timesin haastatteleman asiantuntijan mukaan kyseessä on kuitenkin “vastuullinen protesti”, sillä pukeutumisesta huolimatta työt hoidetaan yhä. Myös nuorten heikkoa moraalia ja elämänvalintoja paheksunut media on päättänyt olla toistaiseksi tuomitsematta “rumaa” toimistopukeutumista.

Lyhyesti:

• CNN (3.4.2024): Kiina avasi Mount Everestin Tiibetin-puoleisen reitin ulkomaalaisille ensi kertaa koronapandemian jälkeen.

• The Guardian (30.3.2024): Arvoituksellinen denisovanihminen saattoi kuulua samaan ihmislajiin kuin Pohjois-Kiinassa 150 000 sitten elänyt “lohikäärmemies”.

• Variety (22.3.2024): Wuhanissa ja Shanghaissa salaa kuvattu dokumentti koronapandemiasta on tunnelmaltaan kuin kauhuelokuva.

---

Katsele & kuuntele

Pekingology (4.4.2024): “Understanding China's Regionally Administered Totalitarianism”

CSIS:n podcastissa haetaan vastauksia melko perimmäisiin nyky-Kiinan tutkimuksen kysymyksiin. Miten Kiinan kommunistisesta puolueesta on kehittynyt niin hyvin kriisejä kestävä organisaatio? Entä miksi maa on luopunut niistä rakennuspalikoista, joilla maailman toiseksi suurin talous kasvatettiin? Stanfordin yliopiston tutkija Chenggang Xu avaa Kiinan poliittista taloutta hahmottelemansa alueellisesti hallinnoidun totalitarismin käsitteen avulla.

Chinese Whispers (28.3.2024): “What Chinese hackers want”

Suomessakin on vuodelta 2021 kokemusta kiinalaishakkeriryhmän kyberhyökkäyksestä eduskunnan tietoihin. Chinese Whispers -podi katsahtaa nyt Kiinan kybermuskeliin brittiläisestä vinkkelistä, sillä myös Britanniassa on hiljan tunnistettu kaksikin hyökkäystä, joiden jäljet johtavat Kiinaan. Kiinan tavoitteista kybermaailmassa kertoo entinen MI6-tiedustelupomo ja nykyinen ajatushautomo IISS:n kyberturva-asiantuntija Nigel Inkster.

The Economist (21.3.2024): “Money Talks: Why Amazon should be afraid of Temu”

Joko sinulla on omat Temu-kokemuksesi? Yleisellä elämänkokemuksella uskaltaa jo väittää, että aika monella on. Aggressivisella somekampanjoinnilla aivan liian hyvältä kuulostavia hintoja tarjoava kiinalaisverkkoalusta valtaa nyt verkkokrääsämarkkinaa kovalla vimmalla. Miten tämä vaikuttaa verkkokauppaa dominoivaan Amazoniin? Tätä tematiikkaa perataan The Economistin podcastissa.

---

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 19. huhtikuuta 2024. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

© 2024 Kiina-ilmiöt Oy

#137 – Bonjour monsieur Xi, bon voyage avaruusydinvoima

Xi suuntaa Ranskaan toukokuussa. Aurinkopaneelien ja teräksen dumppaus vientiin nostattaa kulmakarvoja ympäri maailmaa. Jenkit syynäävät Huawein toimitusketjua.

22.3.2024

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Politiikassa huomiota herätti Xi Jinpingin suunnitelma matkustaa Ranskaan toukokuussa. Kyseessä olisi Xin ensimmäinen matka Eurooppaan sitten koronapandemian, mikä kuvastanee Kiinan haluja liennyttää jännitteisiä suhteita Unioniin. Myös Taiwanin suunnalla nähdään mahdollisuuksia liennytykseen, kun taas Hongkongissa viranomaiset kiristivät otettaan entisestään.

Kiinan talouskehitystä heiluttava kiinteistöalan sakkaus on saanut maan suuntaamaan tuotantoaan ulkomaille, ja alkuvuonna Kiinan vienti on yleisestikin kasvanut tuontia selvästi enemmän. Brasiliaa huolettaa kiinalaisen teräksen dumppaus, EU:ta puolestaan kiinalaiset aurinkopaneelit, joiden tarjonta uhkaa kaataa alan eurooppalaiset toimijat. Yhdysvallat juonii jälleen uusia kapuloita teknologiayhtiö Huawein rattaisiin.

Yhteiskunnan ilmiöistä uutisvirtaan pulpahtivat muun muassa Taiwanin asema Itä-Aasian onnellisimpana paikkana, kiinalaisten nikkaroima avaruuskelpoinen ydinvoimala ja Lounais-Kiinan maastopalot. Suomessa pääkaupunkiseudun kaduilla saattaa vastaan tulla jatkossa entistä enemmän kiinalaisia, kun aasialaiset ovat nousemassa alueen suurimmaksi maahanmuuttajaryhmäksi.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Euroopan-matkaa pukkaa.

Choice (21.3.2024): “Russia in the Eyes of the Chinese Social Media Users”

Mitä Venäjästä ajatellaan kiinalaisessa sosiaalisessa mediassa? China Observers in Central and Eastern Europen (CHOICE) -ryhmän tuoreen artikkelin mukaan lähinnä hyvää, sillä valtaosa kiinalaisen somen Venäjää koskevista postauksista ja kommenteista ainakin Jinri Toutiao -alustalla on Venäjää tukevaa ja jopa ihannoivaa. Kommenteissa uskotaan Venäjän lopulliseen voittoon, kutsutaan Vladimir Putinia “Putin suureksi” (“普京大帝”) ja Venäjää soturikansaksi. Hieman tolkullisemmassa narratiivissa Venäjä nähdään strategisena liittolaisena, jonka tappio tarkoittaisi Yhdysvaltojen ylivaltaa. Kommenteista löytyy kuitenkin myös tulkintaa, jonka mukaan Venäjä muodostaa selkeän uhkan Kiinalle.

BBC (19.3.2024): “Article 23: Hong Kong passes tough security law fought by protesters for years”

Hongkongin hallinto on säätänyt erityishallintoalueen peruslain 23. artiklan mukaisen kansallisen turvallisuuden lain, jota mielenosoittajat kautta 2000-luvun vastustivat ärhäkästi. Vastustusta olisi varmasti esiintynyt nytkin, ellei Kiinan keskushallinto olisi muutamaa vuotta sitten ottanut ohjia omiin käsiinsä vastauksena suurmielenosoituksiin ja kriminalisoinut kaikenlaista poliittista vastarintaa omalla, erillisellä turvallisuuslaillaan. Kyseinen laki kielsi jo separatismin, kumouksellisuuden, terrorismin ja vieraiden valtojen kanssa vehkeilyn, mutta uusi laki teroittaa rangaistuksia entisestään. Amnestyn ja Human Rights Watchin kaltaiset ihmisoikeusjärjestöt pitivät lakia jälleen uutena askeleena kohti autokratiaa. 

Hongkongin hiipuneen aktivismin yksi näkyvä hahmo Nathan Law kommentoi lain parlamentaarista käsittelyä samanlaiseksi vitsiksi kuin Xi Jinpingin kumileimaaminen maan johtajaksi. Laki hyväksyttiin vailla yhtäkään vastaääntä, mikä kertoo myös Hongkongin lainsäädäntöneuvoston nykytilasta.

Politico (18.3.2024): “China’s Xi Jinping to visit France in early May”

Muiden muassa Politico kertoo Xi Jinpingin aikovan tehdä ensimmäisen Euroopan-vierailunsa sitten koronapandemian alun. Vierailu suuntautuisi Ranskaan, jonka presidentti Emmanuel Macron vieraili itse viime vuonna Kiinassa yhtenä ensimmäisistä eurooppalaisjohtajista sitten pandemian. Kyseessä ovat Ranskan ja Kiinan diplomaattisuhteiden 60-vuotisjuhlallisuudet, joita tosin juhlitaan aiempaa huomattavasti hankalammissa tunnelmissa.

Nähtäväksi jää, tarjotaanko Euroopan Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille ja Saksan liittokansleri Olaf Scholzille mahdollisuutta tavata Xi. Venäjän ja ihmisoikeuksien ohella Euroopan ja Kiinan välillä on ollut jännitteitä myös kaupan saralla EU:n käynnistettyä tutkinnan kiinalaisten sähköautojen tukiaisista. Toisaalta keskinäinen kauppa on molemmille osapuolille merkittävää, ja Kiinakin haluaisi ideaalitilanteessa pitää eurooppalaiset investoinnit vakaina.

Samaan aikaan raportoitiin, että Venäjän Vladimir Putin suunnittelee vierailua Kiinaan, myös toukokuussa. Kiina kutsunee tätä puolueettomaksi ja maailman vakautta lisääväksi politiikaksi, jossa kaikkien osapuolien näkemyksiä kuunnellaan. Xin ranskalaisisännille tilanne näyttänee erilaiselta, ja vierailun ajoitus signaloi, että myös Kiinan ja Venäjän “rajaton kumppanuus” elää ja voi hyvin.

Euroopan ja Kiinan taloussuhteiden perustavanlaatuisesta pulmasta kuultiin suoraa puhetta toiselta taholta, kun Kiinan eurooppalainen kauppakamari varoitti Kiinassa toimivien eurooppalaisfirmojen keskittyvän yhä enemmän riskienhallintaan kasvun kustannuksella. Tämä johtuu paitsi geopoliittisista riskeistä ja yleisestä maailmantalouden epävarmuudesta, myös Kiinan yhä kilpailullisemmaksi käyvästä markkinasta. Kiina on edelleen viime vuosina keskittynyt talouskavun tavoittelussa voimakkaasti tarjontapuoleen – valtio rohkaisee tuottamaan enemmän, kehittyneempiä tuotteita ja halvemmalla. Tämä uhkaa tehdä tuhojaan eurooppalaisilla avainaloilla, kuten autoteollisuudessa. Kehityksestä on syytä huolestua myös siksi, että talous on ollut koko EU-Kiina-suhteiden yksi merkittävä peruskivi, joka nyt uhkaa rapautua. Kauppakamarin lausumasta uutisoivat muun muassa Reuters ja SCMP.

China Brief (15.3.2024): “The National People’s Congress Exposes Xi Jinping’s Problems”

Haukkamaisista näkemyksistään tunnettu Willy Wo-Lap Lam perkaa tuoreimmassa anlyysissään viime kirjeessä käsittelemämme Kiinan kansanedustuslaitoksen “kaksoiskokouksen” antia. Lamin mukaan pääministeri Li Qiang ei kyennyt esittelemään uskottavia alotteita Kiinan talouden pääongelmien (kiinteistöalan ja pankkijärjestelmän haasteiden sekä maakuntien velkaantumisen) ratkaisemiseksi. Kokonaisuutena Lam tulkitsi kokouksen heijastelevan Xin vallankeskitystä ja pääministeri-instituution yhä jatkuvaa arvonalennusta. Pääministerin kyselytunnit, joissa aiemmat pääministerit kykenivät luomaan itselleen poliittista identiteettiä kansan ja laajemman yleisön silmissä, on lakkautettu, ja valtioneuvosto on ylipäätään entistä vankemmin muovattu kommunistisen puolueen politiikan toteuttajaksi politiikan tekemisen sijaan.

Ulkopolitiikka (14.3.2024): “Taiwanin ja Kiinan välillä on uusi mahdollisuus liennytykseen”

Tilanne Taiwaninsalmella vaikuttaa kiristyvän vuosi vuodelta, mutta asetelmasta voi löytää myös optimistisia tulkintoja. Ulkopoliittisen instituutin Jyrki Kallio ja Mikael Mattlin argumentoivat, että tammikuisten presidentinvaalien jälkeen Taiwanin ja Kiinan välillä on olemassa mahdollisuus myös liennytykseen. Vaikka itsenäisyysmielinen DPP kahmaisi presidentinvaaleissa voiton, kärsi se niukan tappion parlamentissa (Kuomintang nousi suurimmaksi puolueeksi 52 edustajalla DPP:n 51:tä vastaan), minkä seurauksena puolueella ei ole mandaattia muuttaa Taiwanin valtiollista asemaa. Samaan aikaan Yhdysvallat vaikuttaa pehmentävän linjaansa ja hakevan jonkinlaista liennytystä Kiinan kanssa. Kirjoittajien mukaan aika saattaa hyvinkin olla kypsä uudenlaisille avauksille. 

Taiwan keikkui otsikoissa kuitenkin myös pahaenteisempien uutisten siivittäminä. Focus Taiwanin mukaan Yhdysvaltojen erikoisjoukkoja on sijoitettu Taiwanin “eturintaman” saarille, kuten Kinmenille ja Penghulle. Taiwanin puolustusministeri Chiu Kuo-chengin mukaan joukot harjoittelevat saarilla taiwanilaisten kanssa esimerkiksi pikkuruisten Black Hornet -mikrodroonien käyttöä.

CSIS (13.3.2024): “TikTok and National Security”

Yhdysvaltain kongressin alahuone meni ja äänesti sankoin joukoin kiinalaisomisteisen Tiktokin kieltämisen puolesta amerikkalaisissa sovelluskaupoissa. Asia on nyt senaatin käsitelyssä, mutta etenee hieman hitaammin. CSIS:lle kirjoittavan James Lewisin mukaan esitys on hieman turhan raju, sillä Tiktokin muodostamaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle on huomattavasti liioiteltu. Tiktokin käytöstä informaatiovaikuttamisen vektorina tai datan keräämisessä ei Lewisin mukaan ole tarpeeksi raskauttavaa näyttöä, ja sovelluksen suurimmat riskit liittyvät sen kylkiäisenä mahdollisesti tuleviin haittaohjelmiin.

Niin tai näin, Kiina syytti edustajainhuoneen äänestyksen jälkeen Yhdysvaltoja “kiusaamisesta” ja markkinatalouden periaatteiden polkemisesta, huolimatta siitä, että se on itse yli vuosikymmenen ajan kieltänyt systemaattisesti lähes kaikki länsimaiset somepalvelut. Melkein samoille linjoille asettui myös presidenttiehdokas Donald Trump, joka ilmaisi olevansa kieltoa vastaan, sillä TikTok on Trumpille turvallisuusongelmineenkin pienempi paha kuin “kansan vihollinen” Facebook.

Lyhyesti:

• Reuters (21.3.2024): Kiina pohtii neuvotteluja merellisistä asioista Australian kanssa.

• Helsingin Sanomat (15.3.2024): Musta käsi? Trump käynnisti presidenttinä salaisen CIA-operaation Kiinaa vastaan.

• Yle (15.3.2024): Television suora lähetys paljasti journalistien häirinnän – Kiinan viranomaisilta harvinainen anteeksipyyntö.

• Newsweek (11.3.2024): Tesla-kuski pyrki Kiinan kommunistipuolueen päämajan porteista sisään. Poliisit raahasivat miehen kovin ottein pois paikalta.

---

Talous

Kuumaa: Teräsvirta ulkomaille.

Financial Times (21.3.2024): “China’s bumper steel exports fuel oversupply concerns”

Kiinan harteilla on yli puolet maailman terästuotannosta, ja kun alhossa makaavan kiinteistösektorin vuoksi kotimaassa ei ole kysyntää, ratkaisuna on vienti ulos maasta. Teräksen vienti Kiinasta onkin noussut alkuvuonna korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2016. Koska Kiinan poliittisen johdon kaksoiskokouskaan ei antanut vihiä merkittävästä piristysruiskeesta kotimaahan, teräsfirmat ovat ryhtyneet tarjoamaan tuotteitaan vientiin merkittävään alehintaan, FT:n haastattelemat asiantuntijat kertovat.

Tullidatan perusteella teräksen vienti Kiinasta lähialueille Vietnamiin, Thaimaahan, Indonesiaan ja Malesiaan on noussut merkittävästi. Samoin on käynyt Brasiliassa, missä aiheesta on ehditty aloittaa jo ministeriötason tutkinta teräksen dumppauksesta. Selvityksen ei odoteta kuitenkaan sisältävän merkittävän sapekkaita sanankäänteitä, onhan Kiina Brasilian suurin kauppakumppani ja merkittävä teräksen valmistuksessa tarvittavan rautamalmin ostaja maasta.

Yleisestikin ottaen Kiinan vienti on kasvanut tammi-helmikuussa merkittävästi tuontia enemmän: vienti kasvoi edellisvuodesta 7,1 prosenttia, tuonti 3,5 prosenttia.

Bloomberg (20.3.2024): “US Weighs Sanctioning Huawei’s Secretive Chinese Chip Network”

Yhdysvallat voi laajentaa Huaweihin linkittyvää boikottiaan, lähteet kuiskivat Bloombergille. Tällä kertaa tähtäimessä olisivat Huaweihin kytkeytyvät puolijohdeyhtiöt, ja ajoitus liittynee siihen, että kurimuksestaan huolimatta Huawei kykeni viime vuonna vastoin odotuksia rakentamaan huomattavan hyvän prosessorin Mate 60 -älypuhelimelleen. Samanaikaisesti käytäväkeskusteluja käydään myös Euroopan ja Aasian kumppaneiden suuntaan, jotta ne päätyisivät samansuuntaisiin ratkaisuihin. Yhdysvaltain kauppaministeriöllä on valtuudet asettaa yhtiöt mustalle listalle, jos ne voivat uhata kansallista turvallisuutta tulevaisuudessa, joten mihinkään varsinaiseen rikokseen kytkeytyvää savuavaa asetta ei edes tarvita.

China Dialogue (19.3.2024): “How China completely redefined a key energy target”

Kiinan ilmastopolitiikan asiantuntija Lauri Myllyvirta kirjoittaa Kiinan tilastoviranomaisen hiljattaisesta määritelmäkikkailusta, jonka negatiiviset vaikutukset päästöjen vähentämisen kannalta voivat olla merkittävät. Tilastoviranomainen on muuttanut energiaintensiivisyyden määritelmää siten, että se sisältää nyt vain fossiilisten polttoaineiden kulutuksen ja sulkee pois uusiutuvan energian ja ydinvoiman.

Kikkailu sinänsä voi helpottaa kommunistista puoluetta energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa, mutta se on herättänyt kysymyksiä Kiinan ilmastositoumuksista ja sen pyrkimyksistä todelliseen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Toimien taustalla lienee Kiinan halu ylläpitää viiden prosentin BKT-kasvua koronan jälkeen – kasvua kun ovat ajaneet energiaintensiiviset sektorit.

Financial Times (13.3.2024): “China’s treatment of local debt ‘ulcer’ threatens growth target”

Maakuntien ylivelkaantuminen ei liene uutinen Kiinan taloutta seuraaville.Yksi syy tälle ovat kalliit suuret infrastruktuuriprojektit, joita rahoitetaan erinäisin järjestelyin. Keskushallinto on nyt puuttunut peliin, ja tusinan verran projekteja on määrätty keskeytettäväksi velkaantuneilla alueilla. Esimerkiksi Guizhoun maakunnassa infrastruktuuriin käytetty summa vähentynee 60 prosentilla tänä vuonna rajoitusten seurauksena.

Rajoitustoimet koskevat kahtatoista raskaasta velkataakasta kärsivää maakuntaa. Rakentaminen on yksi suuri ylivelkaantumisen syy paikallistasolla, mutta se on samalla ollut myös suuri talouskasvua lisännyt tekijä, ja uudet toimet voivat vaikeuttaa viiden prosentin talouskasvutavoitteen saavuttamista. 

Politico (13.3.2024): “EU snubs dying solar manufacturers as China poised to swallow market”

EU:n uusiutuvan energian teknologian valmistajien tilanteesta on puhuttu jo pitkään, osittain edullisempien kiinalaisten tuotteiden laajan saatavuuden vuoksi. Jo aiemmin tänä vuonna teollisuuden edustajat varoittivat eurooppalaisten aurinkopaneelivalmistajien roikkuvan hiuskarvan varassa ja olevan vaarassa kaatua viikkojen tai kuukausien päästä. Tämä veisi työpaikkoja ja vaarantaisi Euroopan teknologisen autonomian tärkeällä uusiutuvan energian alalla.

EU-komissio on kuitenkin kieltäytynyt käynnistämästä uusia toimia yritysten tukemiseksi tai eurooppalaisen markkinan suojelemiseksi vetoomuksista huolimatta. Komission toimettomuuden taustalla voi osittain olla EU-jäsenvaltioiden vaisu reaktio tilanteeseen. Toimettomuutta voi kuitenkin pitää erikoisena, mikäli aurinkopaneeliteollisuuden tilannetta tulkitsee ennakkotapauksena tuleville kilpailutilanteille kiinalaisyritysten kanssa muilla aloilla, kuten sähköautoissa. Aiheesta kirjoittaa myös Financial Times, amerikkalaisnäkökulmasta.

HS kirjoittaa samasta teemasta toissa viikon kaksoiskokousta käsittelevässä analyysissään. Kirjeenvaihtaja Matilda Jokinen kiinnittää huomiota Kiinan harjoittamaan elvytykseen, joka usein ilmenee strategisesti valittujen alojen tukemisena massiivisilla summilla. Kiinalaiset sähköautot kilpailevat jo markkinajohtajan asemasta maailmalla, ja osittain menestyksen takana on valtion aktiivinen tukipolitiikka. Miljardeja valutetaan myös muille strategisille teknologia-aloille, ja rahoitus yhdistettynä suuriin ja suojattuihin kotimarkkinoihin toimii eräänlaisena hautomona uusille teollisuudenaloille. Tulevaisuudessa kannattaa kiinnittää huomiota ainakin lääketeollisuuteen, uusiutuvaan energiaan, bioteollisuuteen, kaupallisiin avaruuslentoihin ja kvanttiteknologiaan.

Lyhyesti:

• Reuters (22.3.2024): Juan vajosi alimmilleen neljään kuukauteen. Valtion pankit ryntäävät apuun.

• Bloomberg (18.3.2024): Evergranden tapa merkitä myydyt mutta rakentamattomat asunnot kirjanpitoon ei ollut aivan ok, totesi Kiinan finanssivalvonta ja rätkäisi yhtiölle ja johdolle mojovat sakot.

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (20.3.2024)

• Kiinan finanssiministeriö odottaa julkisten tulojen kasvun jäävän hitaaksi vuonna 2024

• Kiinan taloudessa varovaisia elpymisen merkkejä

---

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Avaruuden Olkiluoto.

Focus Taiwan (20.3.2024): “Taiwan ranks 31st, highest in East Asia, for people’s happiness”

Vuosittainen maailman onnellisuusraportti on jälleen julkaistu, ja suomalaisten lisäksi myös taiwanilaisilla on syytä kokoontua torille. Taiwan nimittäin pitää pintansa Itä-Aasian korkeimmalle sijoittuvana maana. Sijalla 31. olevan Taiwanin edelle kiinalaisen kulttuuripiirin edustajana kiilaa kuitenkin niukasti Singapore. Taakse jäävät Japani (51.), Etelä-Korea (52.) ja Kiina (60.). Toisin kuin monissa muissa maissa, Taiwanilla ei ilmennyt suurta eroa eri ikäryhmien onnellisuuskokemuksessa, joskin nuoret (eli alle 30-vuotiaat) olivat vanhempia ikäryhmiä jonkin verran onnellisempia.

South China Morning Post (19.3.2024): “Starship rival: Chinese scientists build prototype engine for nuclear-powered spaceship to Mars”

Useiden Kiinan tutkimusinstituuttien parhaat mielet ovat mahdollisesti kehittäneet avaruuskelpoisen ydinvoimalan, jonka teho ja koko ovat omaa luokkaansa. Kiinalaisten kehittämä litiumilla jäähdytettävä fissioreaktori on läpäissyt ensimmäisiä testejä maan kamaralla. Puolentoista megawatin voimala olisi merikontin kokoon mahtuva laitos, joka sitten pystytettäisiin jollekin taivaankappaleelle, nykyajan kontekstissa siis Kuuhun. Ydinvoimala veisi Mars-matkailun täysin uudelle tasolle, sillä on arvioitu, että ydinkäyttöisellä aluksella matka voisi taittua kolmessa kuukaudessa eli yli puolet ripeämmin kuin fossiilisilla polttonesteillä.

Sixth Tone (19.3.2024): “4 Dead as Wildfires Sweep Across Yunnan and Sichuan”

Lounais-Kiinassa Yunnanin ja Sichuanin maakunnissa kuluneen viikon aikana raivonneet maastopalot ovat vaatineet ainakin neljä kuolonuhria. Viranomaisten mukaan vaara ei ole ohi, sillä viime aikoina aluetta vaivanneen kuivuuden lisäksi palovaaraa ovat lisänneet ihmisten toimet, kuten peltojen polttaminen, tupakointi ja suitsukkeet. Ihmishenkien lisäksi vaarassa on esimerkiksi Sichuanin Yajiangin piirikunnan matsutake-sienibisnes, sillä kärventyneiden sienimetsien palautuminen voi kestää vuosikymmeniä. Yunnanissa viime aikojen kuivuus on ollut pahin sitten 60-luvun.

Selkomedia (14.3.2024): “Pääkaupunkiseudulla on yhä enemmän aasialaisia – kiinalainen pariskunta yllättyi luottamuksesta ja omasta saunasta”

Taannoin uutisoitiin, että pääkaupunkiseudulle muuttaa nyt ennätysmäärä aasialaisia, ja aasialaisten ennustetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä alueen suurimmaksi maahanmuuttajaryhmäksi. Paikallisuutisia selkokielellä julkaiseva Selkomedia tapasi kiinalaispariskunnan, joka on muuttanut vuosi sitten Suomeen ja avannut El Fant -ravintolan Helsingin Katariinankadulle. Pariskunnan mukaan koronapandemian jälkeen monet kiinalaiset ovat halunneet muuttaa ulkomaille, ja heidän kohdallaan päätös muutosta Suomeen syntyi, koska täällä asui jo heidän tuttaviaan. Suurimpana erona Kiinaan on pariskunnan mukaan se, että Suomessa tehdään vähemmän töitä: työaikalakeja noudatetaan, ja töiden lisäksi aikaa jää muuhunkin elämään.

Helsingin Sanomat (11.3.2024): “Peng Shuai kertoi Kiinan mahtimiehen raiskanneen hänet – sitten tähti katosi, ja tämä hänestä tiedetään nyt”

Loppuvuodesta 2021 Kiinassa syntyi skandaali, kun tennistähti Peng Shuai syytti maan entisen varapääministerin Zhang Gaolin painostaneen hänet seksiin. Peng katosi julkisuudesta, ja maailmalla alettiin vaatia Kiinalta tietoja hänen olinpaikastaan ja hyvinvoinnistaan. Myöhemmin Peng antoi haastattelun, jossa hän vaikutti vetävän syytöksiään takaisin, mutta häntä ole nähty julkisuudessa helmikuun 2022 Pekingin talviolympialaisten jälkeen.

Kiina-boikotin aloittanut naistenniksen kattojärjestö WTA palasi viime syksynä Kiinaan myöntäen, ettei rahavirtoja rokottanut protesti enää kannattanut. Kansainvälisen olympiakomitean suomalaisjäsen Emma Terho kertoo nyt Helsingin Sanomille, että komitea jatkoi yhteydenpitoa Pengin kanssa ja että Peng haluaa jatkaa normaalia elämää. Zhang Gaolilla puolestaan on yhä puolueen tuki – hän oli yksi vanhoista puoluehahmoista, joita Xi Jinping kävi tervehtimässä tänä vuonna kiinalaisen uudenvuoden alla.

Lyhyesti:

• Helsingin Sanomat (19.3.2024): Fanit suuttuivat Lionel Messille Hongkongissa – nyt raivoa yritetään suitsia rahalla.

• BBC (19.3.2024): Kolme teiniä pidätetty epäiltynä luokkatoverinsa tappamisesta tapauksessa, joka toi kiusaamisen ja nuorisorikollisuuden jälleen valokeilaan Kiinassa.

• Reuters (18.3.2024): Uusien avioliittojen määrä kääntyi Kiinassa kasvuun viime vuonna, minkä toivotaan lisäävän myös syntyvyyttä.

• Helsingin Sanomat (11.3.2024): Taiwanilaisen Chi Ta-wein Kalvot-tieteisromaani on yllätysten täyteinen queer-klassikko.

---

Katsele & kuuntele

Netflix (21.3.2024): 3 Body Problem

Scifi-maailmaa rokanneen Liu Cixinin tieteistrilogian ensimmäisestä osasta, Kolmen kappaleen probleemasta, julkaistiin torstaina myös ison rahan Netflix-sarja. Sarja on pikemmin samaa nimeä kantava mukaelma, joka ei yritäkään joka käänteessä kulkea käsikynkässsä aluperäisteoksen kanssa. Helsingin Sanomien arvion mukaan kirjan lukeneille katsojille on luvassa elävän kuvan tarpeita paremmin palvelevaa draamaa, joka kadottaa osin kirjan abstraktit nyanssit. Täysi pannukakku se ei kuitenkaan ole. 

Karon Grilli (20.3.2024): “Onko Amer Sports kiinalainen juttu, Anu Sirkiä?”

Kiinalaisomistukseen vuonna 2019 päätynyt mutta edelleen pääkonttoriaan Helsingissä pitävä Amer Sports on muuttunut viiden vuoden aikana paljon ja saanut kasvua eritoten Kiinasta. Toimittaja Karo Hämäläisen sijoittajaviestintäpodcastissa on vieraana Amer Sportsin viestintäjohtaja Anu Sirkiä, joka kertoo yhtiön brändeistä ja seuraavista kuvioista.

Kiina-ilmiöt Podcast (19.3.2024): “Toimittajana Kiinassa, vieraana Mari Manninen”

Millaista länsimaisen toimittajan työ on sensuurin ja valvonnan supervaltiossa? Mistä kirjeenvaihtajan arki koostuu? Kiina-ilmiöiden studioon saapuu vuodenvaihteessa Suomeen palannut Helsingin Sanomien entinen Aasian-kirjeenvaihtaja Mari Manninen, jonka kausi osui koronapandemiasta alkaneiden suurten murrosten aikaan.

Yle (11.3.2024): “Uutispodcast: Kiinan kyttäyskoneistolla on yhä paremmat keinot vakoilla ulkomaalaisia”

Kiina on säätänyt uuden lain, joka antaa poliisille käytännössä rajattomat valtuudet vakoilla ulkomaalaisia Kiinassa. Kasvava valvonta on saanut ulkomaisia yrityksiä ja medioita poistumaan maasta kasvavalla vauhdilla. Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen on saanut tottua siihen, että hänen liikkeensä ovat viranomaisten tiedossa ja nettiyhteys saattaa vain yhtäkkiä mennä poikki. Uutispodcastissa Hentunen kertoo, mihin Kiina valvonnallaan pyrkii. Juontajana Marleena Pelli.

---

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 5. huhtikuuta 2024. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

© 2024 Kiina-ilmiöt Oy

Millaista länsimaisen toimittajan työ on sensuurin ja valvonnan supervaltiossa? Mistä kirjeenvaihtajan arki koostuu? Kiina-ilmiöiden studioon saapuu vuodenvaihteessa Suomeen palannut Helsingin Sanomien entinen Aasian-kirjeenvaihtaja Mari Manninen, jonka kausi osui koronapandemiasta alkaneiden suurten murrosten aikaan.

Juontajana on Mika-Matti Taskinen. Podcast on toteutettu Jaksomedian studiossa.

Suositukset:

Mari: Shen Yang - Enemmän kuin yksi lapsi

Mika-Matti: The Economist - The Prince: Searching for Xi Jinping

Onko sinulla kommentteja, kehitysehdotuksia tai toiveita? Meihin voi olla yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com tai sosiaalisen median kanaviemme kautta.

Kiina-ilmiöt -podcastin voi tilata esimerkiksi Spotifyssa, Apple Podcasteissa tai missä tahansa, mistä podcastisi kuunteletkin.

#136 – Kaksi kokousta, mutta vain yXi suunnannäyttäjä

Talouskasvutavoitteeksi asetettiin viisi prosenttia. Tiktok on taas ahtaalla Yhdysvalloissa. Koillis-Kiina kokee renessanssia. Yleisurheilun MM-kisat myönnettiin Kiinalle.

8.3.2024

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Politiikan kärkiuutisena oli Kiinan kansanedustuslaitosten kaksoiskokous, joka kumileimaa vuosittain näyttävästi ja seremoniallisesti kommunistisen puolueen laatimia päätöksiä ja suunnitelmia. Kokouksessa Kiina asetti vuoden 2024 tavoitteeksi viiden prosentin talouskasvun, jota talousviisaat ovat jo ehtineet arvioida kunnianhimoiseksi.

Talousuutisia dominoi Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen mittelö. Kiina pyrkii “deletoimaan” amerikkalaiset ohjelmistot IT-ympäristöstään, kun taas Yhdysvallat uhkaa kieltää Tiktokin. Microsoftin Bing-hakukone on saanut jalansijaa Kiinassa sensuurivaatimuksiin mukautumalla, kun taas Applen haasteet kasvavat Kiinan iPhone-myynnin hiipuessa. 

Kulttuurin saralla positiivista pöhinää on viime aikoina aiheuttanut “dongbei-renessanssi”, joka ammentaa Koillis-Kiinan kolkosta tunnelmasta esimerkiksi kirjallisuudessa ja televisiosarjoissa. Kysymyksiä sen sijaan herättävät Helsingin kiinalaisen uudenvuodenjuhlan peruminen, yleisurheilun MM-kisojen myöntäminen Pekingille ja Kiinan internetistä nopeasti kadonneet uutiset mahdollisesta joukkomurhasta.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteenpäin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Kaksoiskokous.

Reuters (4.3.2024): “Explainer: What to look for in China's annual parliament session this week”

Kiinan politiikan superpäivät, joka vuosi järjestettävä ns. “kaksoiskokous” (lianghui), alkoi tällä viikolla ja jatkuu aina ensi viikon maanantaille asti. Kyse on Kiinan kansanedustuslaitoksen eli kansankongressin ja sitä tukevan Kiinan kansan neuvoa-antavan poliittisen konferenssin viikon kestävästä kokousmaratonista, jossa muun muassa raportoidaan kuluneen vuoden saavutuksista ja laitetaan pöytään tulevan vuoden tavoitteet esimerkiksi talouskasvulle. 

Ennen kokousten alkua muun muassa The Guardian kirjoitti, että pääministeri Li Qiang ei pitäisi perinteeksi muodostunutta kyselytuntia median edustajille. Päätöstä voi pitää erikoisena ainakin sen takia, että avoimuutta olisi monen analyytikon mielestä syytä pikemminkin lisätä liike-elämän rauhoittamiseksi epävakaassa taloustilanteessa.

Kansankongressi kokoontui tiistaina, ja Li Qiang julkisti tulevan vuoden kasvutavoitteen, joka on viisi prosenttia. New York Timesin haastattelemat asiantuntijat pitävät tavoitetta kunnianhimoisena, sillä rakennussektorin vaikeuksiin tai paikallishallintojen velkataakkaan ei ole esitelty vakuuttavia ratkaisuja. Käytössä olevat keinot ovat pitkälti samoja kuin jo menneenä vuonna: keskushallinto tarjoaa rahoitusta paikallishallinnoille ja yksityisen kulutuksen kasvattamisesta puhuttiin, mutta konkretiaa jäi puuttumaan. Puolustusbudjettia puolestaan kasvatetaan 7,2 prosentilla.

Toisaalta strategisesti tärkeiden sektorien kuten tiede- ja teknologia-alojen rahoitus lisääntyy, mikä kertoo Kiinan halusta menestyä taloudellis-teknologisessa kilpailussa ja luultavasti myös suojata itseään mahdollisilta uusilta rajoitteilta, jotka estäisivät siltä länsimaisten edistyneiden teknologioiden käytön. Tieteen ja teknologian rahoitusta on määrä lisätä 10 prosentilla.

Torstaina puolestaan Kiinan korkein diplomaatti Wang Yi vannoi Kiinan syventävän Venäjä-suhteitaan moninapaisen maailmanjärjestyksen nimissä. Maiden välinen kauppa on kasvanut merkittävästi venäläisen kaasun virratessa Kiinaan. Toisaalta Venäjä on Kiinan autoteollisuuden suurin vientimaa. Wang Yin puhe on jatkumoa suuntaukselle, jossa Kiina keskittyy yhä enemmän Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolisiin maihin ja esiintyy yhä voimakkaammin näiden maiden äänen puolustajana kansainvälisillä areenoilla, joissa nämä maat on Kiinan mukaan tähän asti sivuutettu liiaksi. Toisaalta Wang vakuutti Kiinan pysyvän avoimena kaupalle ja investoinneille.

Muuten kaksoiskokouksen anti on jäänyt melko vaisuksi, ja esimerkiksi kovin uljaita talouspoliittisia avauksia ei ole kuulunut. Yksi syy voi olla se, että Kiinan kommunistisen puolueen vuonna 2022 valitun keskuskomitean – joka todellisuudessa päättää talouden suurista prioriteeteista – kolmatta täysistuntoa ei ole vieläkään pidetty (kuten viime kirjeessä puimme) ja näin ollen kansankongressilta puuttuvat suuntaviivat, jotka se voisi hyväksyä. Kolmas istunto on tavan mukaan ollut se, jossa keskuskomitea linjaa taloudelliset strategiset prioriteettinsa, vaikka tämä ei perustukaan mihinkään kirjoitettuun sääntöön. 

Syytä siihen, miksi istuntoa ei ole pidetty, voi vain arvailla. Merics-ajatushautomon Alexander Davey arvelee tämän mahdollisesti johtuvan Xi Jinpingin vahvasta asemasta sekä siitä, että Xi on linjannut strategiansa jo aikaisemmin. Lisäksi kyseessä voi olla yritys siirtää talouspolitiikan teko entistä pienempien piirien käsiin ja läheisemmin Xin hallintaan.

War on the Rocks (1.3.2024): “How to Respond to China’s Global Security Initiative”

Pian Ukrainan sodan syttymisen jälkeen Kiina löi pöytään “globaalin turvallisuusaloitteen” (Global Security Initiative, GSI): oman ehdotuksensa kansainvälistä politiikkaa riivaavien kriisien ja konfliktien lopulliseksi ratkaisemiseksi. War on the Rocksille kirjoittavan Jon van Oueaerdenin mukaan GSI on tämän lisäksi myös retorinen väline, jolla Kiina pyrkii rakentamaan turvallisuusasioihin liittyvää johtajuutta ennen kaikkea niin kutsutussa globaalissa etelässä. Millainen Kiinan visio globaalin turvallisuusarkkitehtuurin kehittämiseksi siis on? Artikkeli avaa käsitteen ympärillä vellonutta keskustelua sekä pohtii keinoja “aloitteeseen" vastaamiseksi.

China Leadership Monitor (1.3.2024): “Spring 2024 Issue 79”

Kiinan johtoportaan kuulumisia syväluotaavan China Leadership Monitorin uusin kevätnumero on ilmestynyt. Tuttuun tapaan se lyö pöytään nipun maailman eturivin sinologien kirjoittamia laadukkaita artikkeleita Kiinan politiikan eri osa-alueista. Tällä kertaa fokus on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Artikkeleissa tarkastellaan esimerkiksi Kiinan asevoimien modernisaation realistisuutta, Kiinan pyrkimyksiä suojautua talouspakotteilta sekä Kiinan tiedustelupalveluiden valvontaoperaatioista.

Financial Times (29.2.2024): “How Russia war-gamed a Chinese invasion”

Kiinan ja Venäjän “rajattomassa kumppanuudessa” saattaa piillä ylevästä retoriikasta huolimatta pieniä rajoitteita. Tähän viittaavat Financial Timesille vuodetut asiakirjat, joiden mukaan Venäjän asevoimat on harjoitellut vuosina 2008–2014 myös Kiinan invaasion varalle. Erään harjoituksen skenaariossa Kiinan johtoon on kohonnut äärinationalistinen koalitio, joka haikailee Venäjän Kaukoitään kuuluvia alueita ja hiilivetyjä.

Mielenkiintoista skenaariossa on myös se, että sen mukaan Kiina noudattaisi invaasiossaan venäläistyyppisen “erityisoperaation” kaavaa: aiheuttaisi ensin epäjärjestystä esimerkiksi lähettämällä Venäjän rajaseudulle huligaaneja ja sabotöörejä, minkä jälkeen Kiinan asevoimien olisi puututtava Venäjän käynnistämään etniseen puhdistukseen. FT:n mukaan Kiinan ja Venäjän edustajat kiistivät nopeasti, että mitään ryppyjä “ikuisessa ystävyydessä” olisi tunnistettavissa.

Tosiasiassa Kiina oli kuluneiden viikkojen aikana Venäjällä ja Euroopassa rauhan kiertueella, kun erityislähettiläs Li Hui pyrki edistämään neuvotteluita Ukrainan, Venäjän ja Euroopan maiden välillä. Tulokset jäivät kuitenkin viime vuonna järjestetyn samankaltaisen kiertueen tapaan varsin laihoiksi.

The Economist (26.2.2024): “Living outside China has become more like living inside China”

The Economistin mukaan Kiinasta pois muuttaminen ei välttämättä tarkoita vapautta puolueen valvonnasta. Kiinassa syntyneiden mutta ulkomaille muuttaneiden määrä on kasvanut voimakkaasti, ja he ovat keskimäärin aiempaa varakkaampia ja korkeammin koulutettuja. Puolue näki ulkokiinalaiset aiemmin taloudellisena voimavarana, joka saattoi lähettää rahaa kotimaahan ja ehkä myös tarjota ulkomailla hankittuja taitoja Kiinan talouden kehittämiseksi. Nyt ulkokiinalaiset nähdään myös potentiaalisena poliittisena uhkana, jonka kriittisiä puheita on pyrittävä hillitsemään. Monet käyttävät yhä runsaasti kiinalaista sosiaalista mediaa, ja myös Kiinasta käsin rahoitetut sanomalehdet pyrkivät valtaamaan mediatilaa ulkomailla.

Lyhyesti:

• Reuters (7.3.2024): Xinjiangin puoluesihteeri Ma Xingruin mukaan “islamin kiinalaistaminen” maakunnassa on väistämätöntä.

• Defense One (29.2.2024): Pentagon varoittelee Kiinan avaruus- ja ydinaseiden nopeasta kehityksestä.

• Politico (4.3.2024): Johtava belgialainen mikrosirulaboratorio Imec “vähentää radikaalisti” yhteistyöprojektejaan kiinalaisten toimijoiden kanssa.

---

Talous

Kuumaa: Teknologiafirmat ahtaalla Tyynenmeren molemmin puolin.

Reuters (8.3.2024): “US House to vote next week on TikTok crackdown bill”

Kiinalaisen Bytedance-yhtiön Tiktok on nyt likempänä saada lähtöpassit Yhdysvalloista kuin se vielä on ollut. Kongressin energia- ja kauppavaliokunta äänesti yksimielisesti lakiesityksen puolesta, joka pakottaisi Bytedancen siirtämään Tiktokin turvallisemmille hartioille puolen vuoden aikana tai Tiktokia uhkaisi kielto Yhdysvalloissa. Lain on määrä mennä edustajanhuoneen käsittelyyn jo ensi viikolla. Yhtiö luonnollisesti ei lakiesitystä purematta niellyt, vaan sai aikaiseksi käyttäjäkunnassa liikehdintää, kun se oli lähettänyt amerikkalaisille tiktokaajille push-viestin, jossa kehotettiin ottamaan päättäjään yhteyttä “kieltolain” estämiseksi.

Wall Street Journal (7.3.2024): “China Intensifies Push to ‘Delete America’ From Its Technology”

Kiinan pyrkimykset kohti teknologista omavaraisuutta ovat olleet keskustelun aiheena jo pitkään. Syksyllä 2022, samoihin aikoihin kun Yhdysvallat valmisteli vientirajoituksia puolijohdeteknologialle, kommunistinen puolue antoi Kiinan valtionyrityksille ukaasin poistaa ulkomaalaiset ohjelmistot IT-järjestelmistään. Dokumentti 79 -nimellä kulkeva määräys edellyttää valtio-omisteisia yrityksiä muun muassa finanssi- ja energiasektoreilla raportoimaan kvartaaleittain edistysaskelistaan vierasperäisen softan häätämiseksi.

WSJ:n haltuunsa saaman ostodatan perusteella esimerkiksi pankit ja Kiinan posti ovatkin tottelevaisesti ostaneet kotimaisia ohjelmistoja, ja Microsoftin ja Oraclen kaltaiset yritykset ovat menettäneet markkinaosuuksiaan maassa. 

Bloomberg (7.3.2024): “How Microsoft’s Bing Helps Maintain Beijing’s Great Firewall”

Vaikka korporaatio-ohjelmistoissa Microsoftilla on hankalaa, yhtiöllä on yksi keskeinen jalansija Kiinassa, nimittäin hakukone Bing, kirjoittaa Bloomberg. Microsoft on noudattanut kommunistisen puolueen toiveita sensuroimalla hakukoneestaan muun muassa Tiananmenin verilöylyyn, Nalle Puhiin, Liu Xiaobohon ja ihmisoikeuksiin liittyvät hakutermit, ja näin säilyttänyt pääsynsä kiinalaisten internetin ulottuville, toisin kuin vaikkapa Google, Yahoo! ja Facebook.

Microsoft on ollut Bloombergin mukaan sen verran mukautuvainen, että se on sensuroinut poliittisia ja uskonnollisia sisältöjä jo ennen virallista ohjeistusta. Toronton yliopiston tutkijoiden mukaan Bing on sensuurissaan sallivampi kuin kiinalainen Baidu, toimissaan nopeampi ja aggressiivisempi. Länsimaissa Microsoftin Kiina-sensuurista saatiin vahingossa havainto vuonna 2021, kun fraasi “tank man” tuotti inhimillisen virheen seurauksena nolla tulosta Yhdysvalloissa ja Euroopassakin – Kiinan-markkinoille tarkoitettu sensuurilista oli vahingossa päätynyt globaaliksi.

Lyhyesti:

• Helsingin Sanomat (7.3.2024): Kiinan ulkomaankauppa kasvoi odotuksia paremmin tammi-helmikuussa. 

• Reuters (6.3.2024): Googlen entistä insinööriä vastaan nostettiin syyte tekoälysalaisuuksien varastamisesta kiinalaisyrityksille.

• Bloomberg (5.3.2024): iPhonen myynti Kiinassa romahti alkuvuonna vajaan neljänneksen.

• Reuters (5.3.2024): Venäjä sanoo suunnittelevansa ydinvoimalan rakentamista Kuuhun Kiinan kanssa.

• Helsingin Sanomat (24.2.2024): Haminan akkumateriaalitehdas saisi ympäristöluvan mukaan päästää jätevetensä puhdistamattomana Itämereen, päätös nostatti kansanliikkeen.

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (7.3.2024)

• Kiina tavoittelee tänäkin vuonna noin 5 prosentin kasvua

• Suuret kiinalaispankit kasvattivat osuuttaan maan pankkisektorista

• Suomen Kiinan-kauppa supistui reilusti viime vuonna

---

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Dongbei-renessanssi.

The New York Times (1.3.2024): “Murder and Magic Realism: A Rising Literary Star Mines China’s Rust Belt”

Kiinan Maon jälkeinen uudistuskausi esitetään usein taloudellisena menestyksenä, mutta sillä oli myös varjopuolensa. Koillis-Kiinan eli “dongbein” ruostevyöhykkeellä markkinatalouteen siirtyminen tarkoitti 1990-luvulla valtavia tehdastyöläisten irtisanomisia, joista alue ei ole vieläkään täysin toipunut. Alakuloa huokuvat tehdasmiljööt ovat kuitenkin synnyttäneet kulttuurialalla “dongbei-renessanssin”. Yksi sen edustajista on kirjailija Shuang Xuetao, jonka perhe koki ankaran 90-luvun Shenyangin kaupungissa. Hänen proosassaan sekoittuvat murhamysteeri ja maaginen realismi koillisen kolkoissa maisemissa. Shuang ei ole avoimen poliittinen kirjailija, mutta yhden lauseen sensuuriviranomaiset eväsivät hänen pääteoksestaan: “Jos Mao Zedong olisi elossa, kehtaisivatko he?”

Dongbei-renessanssia edustaa myös viime vuoden parhaaksi kiinalaiseksi tv-sarjaksi kehuttu The Long Season, joka on hiljan tullut amerikkalaisten (vaan ei suomalaisten) ruuduille Amazonin suoratoistopalvelussa. Senkin keskiössä on työpaikkansa menettäneitä tehdastyöläisiä koskettava murhamysteeri. Foreign Policyn pitkäaikainen Kiina-toimittaja James Palmer ihmettelee, miten näin hieno sarja on saatu tehtyä Xi Jinpingin Kiinassa. Suomestakin käsin sarjaa voi katsoa kehnoilla tekstityksillä Tencent Videon Youtube-kanavalta.

Helsinki Times (1.3.2024): “Helsinki’s decision to cancel Lunar new year celebrations a step backwards”

Kerroimme taannoin, että Helsinki lakkautti tänä vuonna perinteisen kiinalaisen uudenvuoden juhlansa. Maahanmuuttajille ja turisteille suunnattu englanninkielinen julkaisu Helsinki Times paheksuu päätöstä ja toteaa sen olevan merkittävä muutos Helsingin kulttuuripolitiikassa. Tapahtuman järjestäjiin kuuluneen Helsingin tapahtumasäätiön johtaja Stuba Nikula kertoo lehdelle, että lakkautuspäätös tuli kaupungin taholta vailla sen kummempaa selitystä. Nikula ei spekuloi, oliko päätöksen taustalla poliittisia syitä, mutta Helsinki Times itse linjaa, että “pelokas ja yli-innokkaasti Natoon liittynyt Suomi luisuu itsesensuurin ja vastakkainasettelua voimistavan yksipuolisen maailmankuvan pimeälle tielle”.

Helsinki Times on aiemmin ollut otsikoissa julkaisemansa Kiinan kommunistipuolueen propagandan takia. Yksi lehden pääosioista on “China News”, ja sen verkkosivusto on saatavilla myös kiinaksi. Lehti muistetaan myös siitä, että se julkaisi Xi Jinpingin kirjeen suomalaisille vuoden 2017 valtiovierailun yhteydessä.

Helsingin Sanomat (29.2.2024): “Peking sai vuoden 2027 MM-yleisurheilut – Antti Pihlakoski olisi halunnut keskustella ihmisoikeuksista”

Kansainvälinen yleisurheiluliitto on myöntänyt Pekingille vuoden 2027 yleisurheilun maailmanmestaruuskisat. Peking oli lopulta ainoa hakija, kun muista hakijoista viimeisenä mukana ollut Rooma veti hakemuksensa pois. Kansainvälisen yleisurheiluliiton suomalaisjäsen Antti Pihlakoski olisi halunnut valintavaiheessa keskustella Rooman ja Pekingin välillä Kiinan ihmisoikeustilanteesta. Pihlakosken mukaan järjestäjät olivat keskustelleet ihmisoikeuksista jo aiemmin, eikä Pekingin hakuorganisaatiosta löytynyt ihmisoikeusloukkauksiin liittyviä nimiä. Taiwanin kysymyskään ei kisoja estäne: “Kun kävimme läpi riskilistaa, jäimme siihen käsitykseen, ettei Taiwanin invaasio ole todennäköistä vuonna 2027.” Pekingin etuina ovat Aasian iso kaupallinen markkina ja olympialaisten perua valmiina oleva stadion.

The Guardian (29.2.2024): “Scientist fed classified information to China, says Canada intelligence report”

Kanadassa on muutaman viime vuoden ajan ihmetelty tapausta, jossa maan terveysviranomaiset kieltäytyivät kertomasta syytä sille, miksi korkean profiilin kiinalainen virologi erotettiin yllättäen vuonna 2019 tehtävästään maan tärkeimmässä mikrobiologian laboratoriossa. Kanadan hallitus kieltäytyi valottamasta tapausta, mutta nyt oppositio on pakottanut sen julkistamaan tiedusteluraportteja, joiden mukaan kiinalaistieteilijä oli paljastanut salaisia tietoja kiinalaistahoille ja valehdellut suhteistaan Kiinan valtioon kytkeytyviin organisaatioihin, mukaan lukien Wuhanin virologiainstituuttiin. Hän oli myös lähettänyt ebolavirusnäytteen luvatta Kiinaan ja päästänyt luvattomia kiinalaistahoja laboratorioon Kanadassa.

Helsingin Sanomat (24.2.2024): “‘Mitä tapahtui? Haluan tietää’”

Kiinalaisen uudenvuoden aikaan alkoi kiertää huhuja, joiden mukaan Zhaiken kylässä Shandongin maakunnassa olisi tapahtunut kymmenen uhria vaatinut joukkomurha. Asiaa koskevat sosiaalisen median viestit kuitenkin katosivat nopeasti Weibo- ja Douyin-palveluista. Myöhemmin asiasta uutisoi hongkongilaislehti, jonka mukaan paikallisviranomainen oli vahvistanut tapauksen. Sitten tämäkin uutinen katosi verkosta. Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Matilda Jokinen kertoo siitä, miten ikävillä uutisilla on Kiinassa tapana kadota vähin äänin. Muutkin toimittajat yrittivät penkoa tapausta, mutta tuloksena on ollut vain vastaamattomia puheluita. Satunnaisten Zhaiken kylää koskevien verkkojulkaisujen kommenttikentissä myös tavalliset kiinalaiset kyselivät, mitä uutenavuotena oikein tapahtui.

Lyhyesti:

• Helsingin Sanomat (29.2.2024): Kiina aikoo saada ensimmäiset astronauttinsa Kuuhun ennen vuotta 2030.

• Newsweek (29.2.2024): Kiinan uusi “Supermieli”-tekoälyalusta haastaa Yhdysvallat.

• Sixth Tone (28.2.2024): Tuoreen kyselyn mukaan tekoäly ja meemit ovat tehneet perinteisestä kommunikaatiosta vaikeaa kiinalaisnuorille.

---

Katsele & kuuntele

Chinese Whispers -podcast (4.3.2024): “Life on the margins: how China’s rural deprivation curbs its success”

Kehittyviin talouksiin erikoistunut taloustieteilijä Scott Rozelle on vieraana Chinese Whispers -podcastissa. Rozelle puhuu Kiinan maaseudun ja sen asukkaiden ratkaisevan tärkeästä roolista maan kehitykselle. Kiinaan keskittyvät reportaasit käsittelevät usein kaupunkien ilmiöitä, mikä saattaa vääristää näkemystä Kiinan yleisen kehityksen tasosta. Podcastista käy muun muassa ilmi, että vielä kymmenisen vuotta sitten vakava raudanpuutos oli maaseudun lasten keskuudessa niin yleinen vaiva, että se vaikutti merkitsevästi oppimistuloksiin. Tilanne on monelta osin parantunut kohisten, ja maaseudun väestön elintason parantaminen onkin monella tavoin ratkaisevaa Kiinan talouden tulevaisuudelle.

---

Tapahtumat

• Helsinki Cine Aasia -elokuvafestivaali Cinema Orionissa ja Kinopalatsissa 14.–17.3. Avajaiselokuvana viime vuonna Cannesin festivaalin Un Certain Regard -sarjassa esitetty kiinalaisjännäri Only the River Flows. Kiinalaisen kulttuuripiirin alueelta ohjelmistossa myös esimerkiksi Andy Laun tähdittämä The Movie Emperor sekä tiibetiläisohjaaja Pema Tsedenin viimeiseksi elokuvaksi jäänyt Snow Leopard.  Perusliput 12 €, viiden lipun sarjalippu 48 €.

** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.

---

Muuta kiinnostavaa

• Apurahallisten EDUFI-harjoittelupaikkojen haku korkeakouluopiskelijoille auki 12.3. asti. Paikka tarjolla Suomen pääkonsulaatissa Shanghaissa sekä Team Finland Knowledge -toimipisteissä Suomen suurlähetystöissä Pekingissä ja Singaporessa.

---

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 22. maaliskuuta 2024. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

© 2024 Kiina-ilmiöt Oy